Hallituksen esitys 109/2024 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2025

Kiitämme mahdollisuudesta lausua valiokunnalle asiasta. Lausunnon liitteenä on Kuntaliiton yleislausunto talousarvioehdotuksesta kuntatalouden teemasta.

Valtion liikennepoliittisiin prioriteetteihin ja rahoitukseen tarvitaan Suomessa lisää ennakoitavuutta. Valtion tulee kantaa vastuu kansallisen liikenneinfran ja perusväylänpidon rahoituksesta. Tarvittaisiin pitkän aikavälin linjaukset perusväylänpidon, kehittämisen ja palveluiden rahoitukseen. Kertaluonteinen investointiohjelma tuo apua lyhyellä aikavälillä, mutta ei ratkaise seuraavien hallituskausien näkymiä. 

Perusväylänpidon osalta myönteistä talousarvioesityksessä on lisäpanostukset korjausvelan hoitamiseen. Perusväylänpidon rahoituksen jatkuvuutta tulisi kuitenkin lisätä, jotta korjausvelkaa voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti. 

Budjettiperusteisten kehittämishankkeiden rahoitus on tippumassa todella alhaiselle tasolle uusien kehittämishankkeiden osalta ollen vuodesta 2028 eteenpäin noin 170 milj. euroa/v. Näkymä on karu huomioiden väyläverkon investointitarpeet ja myös valtion ja kuntien yhteishankkeet. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa teollisia investointeja Suomeen. Yritysten sijoittumisen ja logististen yhteyksien mahdollistaminen edellyttää usein investointeja valtion väyliin. Sijoittumispaikkakuntia ei tule jättää yksin näiden haasteiden kanssa. Kunnissa on kokemusta siitä, että valtion liikennehallinnon reagoiminen näihin uusiin tilanteisiin voi olla todella hidasta.

Joukkoliikenteellä on keskeinen merkitys alueiden ja palveluiden saavutettavuudelle, työssäkäynnille, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle kestävyydelle. Kaupunkiseudut ovat kehittäneet pääosin omalla rahoituksellaan joukkoliikennepalveluja vastaten asiakkaiden tarpeisiin ja lisäten joukkoliikenteen kysyntää. Hallituksen päätös lakkauttaa joukkoliikenteen ilmastoperusteinen valtionavustus (-13,3 milj. euroa/v) ja eduskunnan käsittelyssä olevan ALV-korotus (ALV 10 %:sta 14 %:iin) aiheuttavat joukkoliikenteen lipunhintoihin kaupunkiseuduilla prosentteina kaksinumeroisia hinnankorotuspaineita. Samalla alan kustannukset ovat olleet nousussa. Matkustajien työmatka- ja muun liikkumisen kustannusten nousu heikentää joukkoliikenteen kysyntää sekä alan kannattavuutta. ALV-korotuksesta tulisi luopua.

Katsomme, että henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen ALV-korotus ei vahvistaisi julkista taloutta, sillä yhteiskunta on suuri joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilaaja. Valtion verotulojen kasvu tulisi kuntien, hyvinvointialueiden ja asiakkaiden kulujen kasvusta. Vuonna 2024 tehty selvitys osoittaa myös, että työmatkakuluvähennysten kasvu pienentäisi verokertymää saman verran kuin arvonlisäverokertymä kasvaisi linja-autoalalla.

Myös ELY-keskusten (jatkossa Traficomin) järjestämän joukkoliikenteen rahoituksen vahvistaminen olisi tärkeää. Alhaisella rahoitustasolla joudutaan tekemään lyhyitä sopimuksia palveluntarjoajien kanssa. Tällöin joukkoliikennepalvelujen ennakoitavuus ja kehittäminen kärsivät. Kunnille ELY:t ovat olleet tärkeitä kumppaneita yhteishankinnoissa. Tästä yhteistyöstä ovat hyötyneet molemmat ja joukkoliikenteen asiakkaat. 

Valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi on ollut tärkeä ja vaikuttava kannuste kunnille nopeuttaa laadukkaan kävely- ja pyöräliikenteen infran rakentamista. Ohjelman rahoitus on talousarvioesityksessä tippumassa todella alhaiselle tasolle (1,8 milj. euroa). Rahoitustasoa tulisi nostaa, jotta mahdollistetaan investointiohjelman vaikuttavuus ja edistetään laadukkaan infran suunnittelun ja toteutuksen jatkuvuutta kunnissa. Kunnat ja kaupungit ympäri Suomea ovat saaneet avustusta investointiohjelmasta.

Pyörämatkailu on kasvava matkailutrendi Suomessa ja kansainvälisesti. Suomeen perustettiin Pyörämatkailukeskus (Bikeland.fi) Traficomin hankerahoituksella vuonna 2020. Se on koordinoinut ja yhtenäistänyt pyörämatkailun kehitystyötä valtakunnallisesti (reitistöt, palvelut, infra). Toiminnalla parannetaan toimijoiden ja alueiden välistä yhteistyötä ja mahdollistetaan parempi palvelukokonaisuus kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille. Pyörämatkailukeskus ylläpitää myös www.bikeland.fi -sivustoa. Pyörämatkailusta hyötyvät matkailijat, paikalliset asukkaat, yritykset ja kunnat, aluetalous ja kansantalous. Työ on poikkiministeriöllistä. Toivomme, että eduskunta turvaa budjettikäsittelyssään Pyörämatkakeskuksen koordinointi- ja kehitystyön jatkuvuuden.

Liikenteen verotuksen uudistustyö käynnistäminen on välttämätöntä. Lähtökohtana tulee olla, että liikenteen verotus edistää fiskaalisten tavoitteiden lisäksi ilmastotavoitteita. Liikenteen rahoituksen uudistamisen osalta tuomme esille, että kaupunkien ja kuntien vastuut liikenteen nettomenoista (investoinnit, kadunpito ja joukkoliikenne) ovat jo nyt suuret (noin puolet). Samoin kuntien katu- ja muuhun yhdyskuntainfraan kohdistuvat korjaus- ja investointitarpeet. Kaupungeilla ja kunnilla on hyvin rajalliset ja epätasaisesti jakautuneet mahdollisuudet rahoittaa edes osaa yhdyskuntarakentamisen kustannuksia maankäyttökorvauksilla ja maanmyyntituloilla. Maan arvonnoususta seuraavia tuloja ei ole kohdennettavissa valtion vastuulla olevan liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen. 
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Vilkuna
Kehittämispäällikkö