Arkeologista kulttuuriperintöä koskevan lainsäädännön uudistaminen

Työryhmä ehdottaa, että muinaismuistolaki kumotaan lailla arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Esityksessä ehdotetaan, että Museovirasto säilyisi arkeologisen kulttuuriperinnön rauhoitusta valvovana viranomaisena, ja alueellisten vastuumuseoiden asiantuntijaroolia täsmennettäisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 6.11.2020 muinaismuistolain uudistamista valmistelevan työryhmän ja sen työtä tukevan seurantaryhmän. Työ- ja seurantaryhmän toimikausi päättyi 30.6.2023. Suomen Kuntaliitto ry osallistui seurantaryhmän työhön. Kuntaliitto osallistui myös maankäyttöä ja kaavoitusta koskevan pienryhmän työskentelyyn.

Esityksessä huomioitava nykyinen hallitusohjelma

Kuntaliitto näkee ehdotuksen laiksi arkeologisesta kulttuuriperinnöstä pääosin oikeansuuntaisena.

Lausunnolle annettu työryhmän mietintö on perusteellinen ja yksityiskohtainen. Esitys laiksi arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sisältää 88 pykälää, kun nykyisessä muinaismuistolaissa pykäliä on 26.   

Työryhmän työ alkoi Marinin hallituskauden aikana ja mietintö valmistui Orpon hallituskauden aikana. Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin. Kuntaliitto näkee tarpeellisena, että esityksen vaikutuksia arvioidaan ennen eduskunnalle annettavaa hallituksen esitystä, miten paljon se lisää kuntien sääntelyä ja hallinnollista rasitusta. 

Hallitusohjelmaan sisältyy myös tavoite alentaa valtionavustusten tasoa hallituskauden aikana. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle ja sen alaisille virastoille (ml. Museovirasto) on asetettu hallituskautta koskeva tuottavuustavoite. Nämä kummatkin säästötavoitteet yhdessä toteutuessaan tulevat vaikeuttamaan esityksen täytäntöönpanoa esitetyssä muodossa. 

Maankäyttö ja kaavoitus

Esityksellä on vaikutuksia maankäyttöön ja kaavoitukseen, josta säädetään alueidenkäyttölaissa sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa. Näihin liittyvät erityisesti pykälät 31, 46 ja 47. 

Esityksessä ei olisi esimerkiksi muinaismuistolain 13 §:ää vastaavaa neuvottelumenettelyä yleisissä työhankkeissa ja kaavoituksessa rauhoitettuihin arkeologisiin jäännöksiin kajoamisen osalta. Kuntaliitto näkee, että esitys yhdenmukaistaa lupamenettelyä. Työryhmän esityksessä on pyritty hyvin yhteensovittamaan arkeologisten jäännösten suojelun ja rahoittamisen sekä kaavoitukseen liittyvät tarpeet sekä kunnan rooli kaavoituksessa. 

Alueellisten vastuumuseoiden toimivalta ja resurssit 

Esityksessä on tarkennettu alueellisten vastuumuseoiden kulttuuriympäristön asiantuntijatehtävää ja tähän liittyvää toimivaltaa sekä työnjakoa Museoviraston kanssa. 

Alueellisille vastuumuseoiden yhtenä keskeisenä tehtävänä on asiantuntijana lausua mm. arkeologista kulttuuriperintöä, jäännöksiä koskevista asioista laissa erikseen määriteltyjen lupa- ja kaavoitusprosessien yhteydessä. Esityksessä on hyvin huomioitu, että kyseessä ei ole viranomaistehtävä. Esitys on näin linjassa museolain 7 § alueellisten vastuumuseoita koskevan tehtäväpykälän kanssa. 

Esityksessä ehdotetaan alueellisille vastuumuseoille uusia tehtäviä. Alueellisten vastuumuseoiden tehtäväkuva on jo nyt laaja ja resurssit tiukat. Uudet tehtävät edellyttävät lisäresurssin kohdentamista alueellisille vastuumuseoille. Alueellisille vastuumuseoille kohdennettava lisäresurssi on esityksessä arvioitu olevan laskennallisesti 3 htv:tä. Kuntaliitto pitää arviota alimitoitettuna suhteessa esitettyihin lisätehtäviin ja alueellista vastuumuseotehtävää toteuttavien museoiden määrään.

Alueelliset vastuumuseot ovat pääsääntöisesti kuntien ylläpitämiä museoita. Vastuumuseoiden tehtävien laajentumista pyritään esityksen mukaan rahoittamaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Mutta esityksessä todetaan, että myös vastuumuseoiden ylläpitäjäkunnat voivat harkintansa mukaan joutua lisäämään rahoitusosuuttaan vastuumuseoiden toiminnassa. Kuntaliitto näkee tärkeänä, että esityksessä selvennetään arviota alueellista vastuumuseota ylläpitäville kunnille näiden tehtävien laajentumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista.

Vaikutukset kuntiin

Kunnat toimivat useammassa roolissa kuten viranomaisina, kaavoittajina, maanomistajina, museoiden ylläpitäjinä ja näihin eri rooleihin esityksessä kohdistuu suoria tai epäsuoria taloudellisia ja muita vaikutuksia. Esityksestä puuttuu kuntia koskeva vaikutusten kokonaisarviointi. 

Kunnat joutuvat esimerkiksi tilaamaan arkeologisia kenttätöitä osana selvityksiä ja kaavoitusprosesseja. Niiden hinta tullee nousemaan, kun kenttätöiden laatua ohjataan lain ja asetusten, eikä vain suositusten kautta. 

Muita kuntiin kohdistuvia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen arkeologisten jäännösten aikarajojen vaikutus kaavoitusten yhteydessä tehtävien selvitysten määrän lisääntymiseen. 

Saamelaista kulttuuriperintöä koskevat ehdotukset voivat vaikuttaa Pohjois-Suomen kuntien maankäyttöön.

Muuta 

Esitys sisältää viittaukset myös lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta.

Myös julkisuuslakia muutetaan. Esityksellä voi olla vaikutuksia mm. Finnaan, jossa myös arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvää tietoa, valokuvia, karttoja jne tarjotaan kaikkien saataville. Kuntaliitto näkee tärkeänä, että määritellään ehdotettua rajatummin viranomaisten harkintavalta, milloin voidaan edellyttää salassapitoa ja milloin ei. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Selkee                               
erityisasiantuntija