Väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024-2031

Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita sekä pienempiä parantamishankkeita. Liikenne 12 -suunnitelma määrittelee investointiohjelman taloudellisen kehyksen. Investointiohjelman rahoituksen toteutuminen riippuu kehys- ja talousarviopäätöksistä.   Vaikutusten arviointi on ollut osa investointiohjelman valmistelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa.

Kuntaliitto on vastannut lausunnossaan lausuntopalvelussa Väyläviraston esittämiin kysymyksiin seuraavasti:

1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelmassa on esitetty selkeästi valmistelun lähtökohdat ja periaatteet sekä ohjelman rooli osana Liikenne12-suunnitelmaa. Ohjelma on sinänsä laadittu hyvin tässä raamissa, mutta isona ongelmana on liikennejärjestelmän riittämätön rahoitus ja sen myötä toteutuksen kangertelu.

Nykyisellä rahoitustasolla tie- ja rataverkko rapautuvat ja korjausvelka kasvaa ja tarpeelliset kehittämishankkeet viivästyvät. Vuodesta 2023 eteenpäin kehittämishankkeiden rahoitukseen on kohdennettu mittava pysyvä leikkaus (-23 %). Tämä vaikeuttaa myös CEF2-rahoituksen hyödyntämistä, kun omarahoitus on niukkaa.

Suomen geopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ovat muuttuneet lyhyessä ajassa ratkaisevalla tavalla. Liikenne12-työssä tai investointiohjelmassa ei ole vielä tehty johtopäätöksiä sen osalta, miten muuttuneeseen toimintaympäristöön vastataan ja Suomen kansainvälistä saavutettavuutta pyritään parantamaan.

Kuntaliitto pitää Liikenne12-suunnitelmaa ja siihen liittyviä osatehtäviä, kuten investointiohjelmaa ja liikennejärjestelmän strategista tilannekuvaa, tärkeänä edistysaskeleena suomalaisessa liikennepolitiikassa.

Liikenne12-suunnitelma kaipaa kuitenkin pikaista uudistamista ja rahoitustason nostoa, jotta sen toteutusta voidaan edistää tehokkaammin sekä vaikuttavuutta ja pitkäjänteisyyttä vahvistaa. Tämän työn tulee olla valmistelun ja uuden hallituksen prioriteettilistan kärjessä.

Tarvitaan selkeää liikennejärjestelmän visiota ja strategista polkua sen toteutukseen ja priorisointeja vaikuttavuuden pohjalta. Tämä parantaa myös investointiohjelman onnistumisen edellytyksiä.   

Ellei Liikenne12-suunnitelman rahoitustasoa nosteta, kärsii Liikenne12:a uskottavuus kehitystä ohjaavana välineenä.

2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelman vaikutuksia on arvioitu monipuolisesti ja asiantuntevasti eri näkökulmista, mikä lisää valmistelun avoimuutta.

Vaikutusten arviointia on tärkeää myös kehittää jatkuvasti siten, että menetelmillä pystytään arvioimaan paremmin kestävää liikkumista edistävien hankkeiden vaikutuksia.

Tehty vaikutusten arviointi tuo myös näkyväksi sen, miten tärkeää olisi integroida Liikenne12-suunnitelman päivittämiseen kiinteästi liikenneturvallisuutta, liikenteen päästövähennyksiä ja meluntorjuntaa edistävät tavoitteet ja strategiat, jotta näitä voidaan edistää tehokkaammin myös infran keinoin.

3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Investointiohjelma sisältää monia hankkeita, joiden kustannusjaosta valtion on tarkoitus neuvotella kuntien kanssa. Huomautamme, että Liikenne12:a sisältyvät yhteisrahoituksen periaatteet eivät perustu valtion ja kuntien yhteiseen näkemykseen. Myös eduskunta otti Liikenne12:a käsittelyssä kantaa siihen, että yhteisrahoitusmallilla ei tule muuttaa liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita.

Valtion tulee tunnistaa metropolialueen ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys ja turvata riittävä rahoitus niiden liikennejärjestelmän kehittämiselle ja vaikuttavalle sopimukselliselle yhteistyölle.

MAL-sopimukset ovat keskeisin sopimusperusteinen kaupunkipoliittinen kehittämisinstrumentti Suomessa. MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoituksella toteutettavat hankkeet ja niiden kustannusosuudet määritellään valtion ja kuntien välisissä erikseen neuvoteltavissa sopimuksissa.

Valtio osallistuu yhteisrahoitteisesti ja sopimusperusteisesti muiden kuin MAL-seutujen kuntien elinkeinoelämän kehittämisen ja maankäytön tukemiseen. Kannustamme Väylävirastoa kehittämään vuoropuhelua ja sopimuksellista yhteistyötä tässä asiassa kuntien ja kaupunkiseutujen kanssa.

Yksi kipupiste liikennejärjestelmän kehittämisessä on ELY-keskusten resurssien niukkuus. Se on ongelma kunnille ja alueille sekä liikennejärjestelmälle kokonaisuutena. Liikenne12-suunnitelman tarkastelutaso on varsin korkealla investointiohjelmassa tunnistetuista perusväylänpidon parantamishankkeista huolimatta. Tällöin pienemmät mutta paikallisesti merkittävät hankkeet kärsivät. Jos ELY-keskuksilla olisi enemmän alueellisesti päätettäviä ja kohdennettavia toteutusresursseja, kunnat ja ELY-keskukset voisivat löytää helpommin win-win -tilanteita keskenään. Nämä voivat liittyä esim. liikenneturvallisuuden parantamiseen, kävely- ja pyöräilyinfraan, joukkoliikenteeseen tai maankäytön kehittämisen edellytyksiin. Tärkeää on, että hankkeet ovat uudistuneiden liikennepoliittisten tavoitteiden (Liikenne12) mukaisia.  

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Investointiohjelmasta pyydetään laajasti mm. kuntien ja maakunnan liittojen lausunnot. Tällöin lausuntoajan tulisi olla vähintään 1,5 kk, jotta lausunnot ehditään tarvittaessa käsitellä päätöksentekoelimissä.

Ohjelman valmistelun vuorovaikutusprosessiin on tärkeää sisällyttää MAL-kaupunkiseudut ja maakuntien liitot mutta myös tiiviimmin muut keskisuuret kaupunkiseudut ja seutukaupungit.

Liikennejärjestelmätyössä tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta valtiotoimijoiden, kuntasektorin ja elinkeinoelämän kanssa. Tässä on tärkeänä yhteistyöfoorumina seudulliset ja alueelliset liikennejärjestelmäryhmät.

5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?

-

6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Tervetullut uusi avaus investointiohjelmassa on seudullisten pyörätieverkkojen ja laatukäytävien kehittäminen valtion ylläpitämällä verkolla, jonka toteutukseen saaminen on tärkeää.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen                              

Johtaja, Yhdyskunnat ja ympäristö 



Johanna Vilkuna

Kehittämispäällikkö