Henkilöjunaliikenteen palvelut 2030-luvulla -arviomuistio

1. Näkemyksenne henkilöjunaliikenteen roolista liikennejärjestelmässä ja tulevaisuuden näkymät perusteluineen?

Pidämme tärkeänä, että 2030-luvun toimintaympäristössä sekä mahdollistetaan henkilöjunaliikenteen kehittäminen korkean kysynnän yhteysväleillä liikkumistarpeita vastaavasti että huolehditaan henkilöjunaliikenteen palveluista kaikilla alueilla niiden erityispiirteet huomioon ottaen. Junaliikenteellä on tärkeä merkitys alueiden saavutettavuudelle ja vetovoimalle.

Vuorotarjontaa ja matkaketjuja tulisi kehittää ja suunnitella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Sama koskee myös junaliikennepalveluiden suhdetta linja-autoliikenteeseen ja muihin liikkumisen palveluihin. Myös kansainvälisiin yhteyksiin on panostettava. Tässä kokonaisuudessa tarvitaan poliittisia linjauksia ja päätöksiä ja valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta. Kehittyvät junaliikenteen palvelut korvaavat lentomatkustamista.

Henkilöjunaliikenteen tavoitteissa ja kehittämisessä on huomioitava Suomen erityispiirteet. Suomen väestöpohja ja henkilöjunaliikennemarkkina on pieni ja aluerakenne hajautunut. Lisäksi raideleveys poikkeaa keskieurooppalaisesta standardista. Raideliikenne on tällä hetkellä määrällisesti merkittävä kulkumuoto Helsingin seudun liikenteessä, jota on kehitetty ja rahoitettu kuntalähtöisesti. Tampereen seudulla on viime vuosina kehitetty lähijunaliikennettä määrätietoisesti. Alueellisella junaliikenteellä on potentiaalia myös muilla kaupunkiseuduilla ja yhteysväleillä ja sille tulisi kestävänä liikennemuotona luoda edellytyksiä johdonmukaisesti.  

2. Mielipiteenne Open access –periaatteen toimivuudesta palveluiden kehittymiseksi ja kilpailun lisäämiseksi Suomen rautatieliikenteen markkinoilla perusteluineen?

Arviomuistion huomio siitä, että Open Access -liikenne sopisi mahdollisesti parhaiten täydentämään julkisesti hankittuja palveluja tulevaisuudessa, on realistinen.

3. Mitä muita kuin muistiossa esitettyjä näkökulmia tulisi ottaa huomioon määrittäessä tulevaa palvelutasoa?

Tällä hetkellä kokonaiskuva puuttuu henkilöliikenteen kehittämiseltä ja tämä puute koskee myös asemarakennuksia. VR on toukokuussa 2023 ilmoittanut myyvänsä lähivuosina 25 asemaa. Tämä osoittaa, että valtiolla ei ole kokonaisnäkemystä siitä, mikä on asemien rooli ja merkitys matkustajille ja mitkä asemat ainakin tulisi säilyttää matkustajien käytössä. Tästä kärsii asiakkaiden matkaketjut ja liikkumisen esteettömyys, eikä se edistä junaliikenteen käytön kasvua.

Esitämme, että kysymys asemien ja asemarakennusten omistajuudesta nostetaan arviomuistion tiivistelmään. Arviomuistion sivulla 35 on pohdittu hyvin tätä asiaa seuraavasti:  

Asemat ja asemien seudut ovat matkustajien näkökulmasta tärkeä osa matkaketjuja. On tärkeää, että vastuut ja investointinäkymät ovat myös näiden palvelurakenteiden ja asemien osalta selkeät. Valtion tulisi harkita omistamiensa asemien keskittämistä, mikä tukisi julkisesti hankittavia palveluja. Esimerkiksi Ruotsissa on toimittu näin, missä valtion kokonaan omistama yhtiö Jernhusen omistaa asemat ja varikot.

4. Millaisia investointeja henkilöjunaliikenteen kilpailun avaaminen mielestänne edellyttää?

Kannatamme olosuhteiden luomista todelliselle kilpailulle henkilöjunaliikennemarkkinoilla. Todellisen kilpailun mahdollistaminen on edellytys myös junaliikennepalveluiden onnistuneille julkisille hankinnoille. Keskeisiä ovat tarvittavat investoinnit kilpailuneutraalin toimintaympäristön luomiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen (teemat kysymyksessä 5).

5. Kuinka parhaiten mielestänne taataan toimijoiden syrjimätön pääsy kalustoon, varikoille, asemille ja huoltopalveluihin

Junakalusto tulee keskittää valtion kalustoyhtiöön siten, että mahdollistetaan tarvittavan kaluston käyttöön saaminen kilpailutetuille yhteysväleille. Myös asemien, varikoiden ja huoltopalveluiden ylläpito tulee olla kilpailuneutraalin yhtiön toimintaa.

6. Näkemyksenne henkilöjunaliikenteen palveluiden ja infrastruktuurin tulevaisuuden rahoitukseen?

Suomessa tulee muodostaa kokonaiskuva henkilöjunaliikenteen palvelujen, sitä mahdollistavan infran ja näiden valtion rahoituksen tavoitteista, tasosta ja kehittämisestä. Kehittämispolulla tulisi edetä johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Tarvitaan poliittista ohjausta ja sitoutumista.

7. Kuinka henkilöjunaliikenteen ostot tulisi organisoida, resursoida ja rahoittaa tulevaisuudessa?

Pidämme tärkeänä, että henkilöjunaliikenteen palveluiden kokonaisuus on hyvin koordinoitu tavalla, joka mahdollistaa alueellisten tarpeiden huomioon ottamisen liikenteen tilaamisessa. Hankintojen organisatorisen järjestämisen vaihtoehtoja tulisi selvittää ja arvioida yhteistyössä kaupunkien ja kuntien, joukkoliikenneviranomaisten ja maakunnan liittojen kanssa.

Myös lippujärjestelmien yhteentoimivuutta henkilöjunaliikenteen ja seudullisten lippujärjestelmien välillä tulisi selvittää yhteistyössä joukkoliikenneviranomaisten kanssa.

8. Näkemyksenne hankkeen mahdollisesta aikataulusta?

Kilpailun tosiasiallisiin esteisiin tulee lähteä hakemaan ratkaisuja mahdollisimman pian kuten myös tässä vaadittaviin lainsäädäntömuutoksiin. Tulisi käynnistää parlamentaarinen työ kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi henkilöjunaliikenteen tavoitteista, palvelutasosta, rahoituksesta ja kehittämistoimista Suomessa. Hankintojen organisatorisen järjestämisen vaihtoehtoja tulisi selvittää yhteistyössä kaupunkien ja kuntien, joukkoliikenneviranomaisten ja maakunnan liittojen kanssa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen    

johtaja, yhdyskunta ja ympäristö



Johanna VIlkuna

kehittämispäällikkö