Esityksessä ehdotetaan, että tupakkalakiin lisättäisiin savuttoman nikotiinituotteen määritelmä, joka kattaisi nikotiinipussit ja niitä läheisesti muistuttavat tuotteet. Kyse on nuuskankaltaisista tuotteista, jotka eivät sisällä tupakkakasvia mutta joihin on lisätty nikotiinia, ja jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan ja ulkoasultaan perinteistä suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa.
Ehdotuksen mukaan savuttomista nikotiinituotteista säädettäisiin nikotiiniraja ja niistä kiellettäisiin alkoholin ja kannabiksen maut sekä maut, jotka ovat omiaan houkuttelemaan nuoria. Tuotteiden vähittäismyyntipakkauksiin vaadittaisiin terveysvaroitukset ja pakkausten ulkoasu yhdenmukaistettaisiin. Tuotteiden vähittäismyynti säädettäisiin luvanvaraiseksi ja tukkumyynti ilmoituksenvaraiseksi ja tuotteiden etämyynti kiellettäisiin. Maahantuonnille säädettäisiin muun muassa määrällisiä ja ajallisia rajoituksia. Tuotteista ja niiden myynnistä perittäisiin valvontamaksut. Lisäksi ehdotetaan savuttomien nikotiinituotteiden käyttökieltoa päiväkotien ja esi- ja perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloihin sekä leikkikentille. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että savuttomia tupakkatuotteita, kuten nuuskaa, saisi tuoda maahan matkustajatuontina nykyistä pienemmän määrän.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan hallituksen esitys on ristiriidassa tupakkalain 1 § tavoitteiden kanssa, joka on tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Esitetyn tupakkalain muutoksen seurauksena nikotiinipussien asema vakiintuisi Suomen markkinoilla. Lakimuutoksen myötä tuotteista muodostunee lapsille ja nuorille uusi väylä nikotiiniriippuvuuteen. Kansanterveyden kannalta paras ja tupakkalain valvonnan kannalta selkein vaihtoehto olisi suhtautua nikotiinipusseihin kuten nuuskaan ja kieltää niiden myynti ja hallussapito Suomessa. Esitys lisäisi tupakkalakia valvovien viranomaisten, eli ennen kaikkea kuntien ja Valviran, työtä ja kustannuksia, sillä valvonnan piiriin tulisi kokonaan uusi nikotiinia sisältävä tuoteryhmä.
Ehdotuksen mukaan savuttomien nikotiinituotteiden (nikotiinipussit) nikotiinirajaksi säädettäisiin enintään 20 milligrammaa nikotiinia grammassa tuotetta, minkä lisäksi savuttomista nikotiinituotteista kiellettäisiin alkoholin ja kannabiksen maut sekä maut, jotka ovat omiaan houkuttelemaan nuoria.
Lakiehdotuksen mukainen nikotiinipitoisuus (20 mg/g) on verrattain korkea. Nikotiinipitoisuutta rajoitetaan etenkin lasten ja nuorten suojelemiseksi, mutta tähän tarkoitukseen ehdotettu pitoisuus on liian korkea. Muissa EU-maissa, kuten esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa on säädetty 4 mg/g nikotiinipitoisuuksista. Hallituksen esityksessä sivulla 9 todetaan, että yksi nikotiinipussi, joka sisältää 16 milligrammaa nikotiinia, voisi nieltynä tappaa 16—32-kiloisen lapsen.
Lakiehdotuksen mukaan asetuksella säädettäisiin kielletyistä makuaineista. Ehdotuksen mukainen ns. negatiivillista aiheuttanee lainsäädännöllisiä haasteita, koska sitä koskevaa asetusta olisi päivitettävä jatkuvasti. Lisäksi ehdotettu muotoilu voi käytännössä edesauttaa nikotiinituotteiden valmistajia kiertämään makurajoituksia kehittämällä jatkuvasti uusia tuotteita makuja hieman vaihtaen. Asetuksen jatkuva päivittäminen veisi runsaasti viranomaisten aikaa ja resursseja. Lisäksi asetuksessa säädettyjen kiellettyjen makuaineiden valvonta olisi erittäin haastavaa.
Edellä mainituilla perusteilla Kuntaliitto ehdottaa, että nikotiinipussien sallittujen makuaineiden lista olisikin ns. positiivilista, jonka mukaan nikotiinipusseissa sallittaisiin ainoastaan tupakan maku. Tällöin savuttomia nikotiinituotteita koskisivat samat tunnusomaisten makujen kiellot kuin muitakin tupakkalain mukaisia tuotteita. Tällöin makuaineiden valvonta olisi lisäksi huomattavasti selkeämpää.
Lakiehdotuksen mukaan nikotiinipussien vähittäismyynti vaatisi jatkossa kunnan viranomaisen myöntämän luvan ja tukkumyynti kunnan käsittelemän ilmoituksen vastaavalla tavalla kuin tupakkatuotteista ja nikotiininesteistä jo tupakkalaissa säädetään. Mikäli toiminnanharjoittajalla olisi ennestään tupakkatuotteita ja/tai nikotiininesteitä koskeva vähittäismyyntilupa, riittäisi ilmoitus ja tietojen täydentäminen kunnan viranomaiselle.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa toiminnanharjoittajalla on jo ennestään tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa uuden tuotteen myynnistä (nikotiinipussit) ilmoittaminen tulisi olla maksullista. Hallituksen esityksessä on eroteltu vanhan tupakkalain (693/1976) mukainen lupa voimassa olevan tupakkalain (549/2016) mukaisesta luvasta uuden tuotteen (nikotiinipussit) ilmoitusmaksun osalta. Lakiehdotuksen mukaan uuden tuotteen myyntiin ottamista koskevan ilmoituksesta käsittelystä voidaan periä maksu vain jälkimmäisessä tapauksessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan toiminnanharjoittajien yhdenmukaisen kohtelun ja toisaalta kunnan viranomaiselle aiheutuvan lisätyön kannalta ei ole perusteita vapauttaa osaa toiminnanharjoittajista ilmoitusmaksusta.
Voimassa olevan tupakkalain vuosittainen valvontamaksu on enintään 500 € myyntipistettä kohden. Mikäli toiminnanharjoittajalla on tupakkatuotteiden lisäksi myynnissä lisäksi nikotiininesteitä, valvontamaksu peritään enintään kaksinkertaisena.
Ehdotuksen mukaan toiminnanharjoittajan maksamaan vuosittaiseen valvontamaksuun ei tulisi muutoksia uuden tuoteryhmän (nikotiinipussit) myyntiin ottamisesta, mikäli toiminnanharjoittajalla on jo myynnissä sekä tupakkatuotteita että nikotiininesteitä. Mikäli toiminnanharjoittajalla on jo ennestään nikotiininesteitä myynnissä, ei uusien tuotteiden myyntiinottamisella olisi tässäkään tapauksessa vaikutusta valvontamaksuun. Mikäli toiminnanharjoittajalla on myynnissä tupakkatuotteita (mutta ei nikotiininesteitä) nousisi vuosittainen valvontamaksu enintään 500 € myyntipistettä kohden.
Kuntaliitto esittää, että uusien tuotteiden (nikotiinipussit) myyntiin ottaminen nostaisi vuosittaista valvontamaksua 500 € myyntipistettä kohden, riippumatta siitä, mitä tupakkalain mukaisia tuotteita toiminnanharjoittajalla on jo ennestään myynnissä. Valvontamaksun määräytymisessä tulisi ottaa huomioon, että valvonnan piiriin tulisi kokonaan uusi nikotiinia sisältävä tuoteryhmä, jota koskisivat esim. vähittäismyyntipakkauksia ja niiden merkintöjä koskevat vaatimukset kuten varoitusmerkinnät, pakkausten yhdenmukaisuus sekä kielto myydä tai luovuttaa tuotetta alaikäiselle. Uuden tuoteryhmän myynnin valvonta tuo joka tapauksessa runsaasti lisätyötä kunnan viranomaiselle, eikä siksi ole perusteita sille, ettei valvontamaksua voitaisi nostaa tuotevalikoiman kasvaessa.
Tupakkalain valvontamaksuja koskevan muutoksenhaun monimutkaisuus aiheuttaa turhaa hallinnollista taakkaa kunnissa, eikä selkeytä tilannetta myöskään toiminnanharjoittajan kannalta. Tupakkalain valvonta on osa kunnissa tai yhteistoiminta-alueella järjestettävää ympäristöterveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuollon maksujen muutoksenhaku on kokonaisuudessaan turhan monimutkainen. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä (terveydensuojelulaki, elintarvikelaki, tupakkalaki ja eläinlääkintähuolto) tulisi yhdenmukaistaa ja selkeyttää mm. maksujen ja muutoksenhaun osalta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Miira Riipinen
Johtaja, yhdyskunta- ja ympäristö
Kaisa Mäntynen
Erityisasiantuntija, ympäristöterveys
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.