Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua valiokunnalle asiasta. Kuntaliiton lausunto keskittyy liikennekysymyksiin ja lausunnon liitteenä on Kuntaliiton yleislausunto julkisen talouden suunnitelmasta kuntatalouden kannalta

Turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut nopeita muutoksia. Johtopäätösten tekeminen on vielä kesken muutosten vaikutuksista esimerkiksi logistiikkaan, huoltovarmuuteen, Suomen saavutettavuuteen sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuteen. Liikenne12:a toteutuksen tulisi perustua ajantasaiseen tilannekuvaan, jollainen tulisi käynnistää pikaisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmien kuten kuntien, seudullisten ja alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Liikennejärjestelmän kehittämistä ja tilannekuvaa tulisi tarkastella samassa kokonaiskuvassa hankeyhtiöissä tehtävän suurten ratahankkeiden suunnittelun kanssa.

Tarkoituksena on ollut, että Liikenne12 parantaa liikennejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Kehysriihessä päätetyt säästöt (110 Me/v + 17 Me/v) liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle vuodesta 2023 eteenpäin supistavat toteutuessaan merkittävästi rahoitusraamia ja vaikeuttavat pitkäjänteisyyden, tavoitteiden (saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus) ja vaikuttavuuden toteuttamista. Samalla kustannustason nousu heikentää niukkenevan rahoituksen ostovoimaa niin perusväylänpidossa kuin kehittämishankkeissa.

Jo ennestään varsin matalan kehittämisinvestointien rahoitustason lasku merkitsee sitä, että Suomi ei pysty hyödyntämään CEF2-rahoituskautta 2021–2027 tehokkaasti lähivuosina, jolloin rahoitusta on eniten jaossa. Suomen tulisi saada TEN-T-ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, mutta tämä ei näytä todennäköiseltä.

Julkisen talouden suunnitelman rahoitustasoa liikennejärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon tulisikin nostaa. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet tulisi toteuttaa myös kestävän liikkumisen, eli joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osalta. Vastaavasti Liikenne12:ssa kestävän liikkumisen teemoihin osoitetut valtiontukien määrärahalisäykset tulisi huomioida julkisen talouden suunnitelmassa. 

Valtion niukkenevan liikennerahoituksen ei tule johtaa siihen, että valtio vyöryttää rahoitusvastuuta valtion infrasta yhä enemmän kunnille. Eduskunta hyväksyi Liikenne12-selonteon johdosta kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita.

MAL-sopimukset ovat keskeisin sopimusperusteinen kaupunkipoliittinen kehittämisinstrumentti Suomessa. Valtion tulee tunnistaa metropolialueen ja kaupunkiseutujen kansallinen ja alueellinen merkitys ja turvata riittävä rahoitus niiden liikennejärjestelmän kehittämiselle ja vaikuttavalle sopimukselliselle yhteistyölle.

Pidämme tärkeänä, että valtio varautuu talousarvioissaan joukkoliikenteen koronatukeen ja myös kompensoi koronasta aiheutuneita aiempia lipputulomenetyksiä. Kaupunkiseudut ovat ylläpitäneet joukkoliikennepalveluja korona-aikana välttämättömän liikkumisen turvaamiseksi. Valtio asetti joukkoliikenteen koronatuen saamisen ehdoksi viime vuonna, että joukkoliikenteen palvelutaso säilyy ja lippujen hintoja ei koroteta.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Vilkuna

Kehittämispäällikkö