Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) muutosluonnoksesta, jossa rekistereitä koskevaan sääntelyyn ehdotetaan muutoksia. Asetukseen on tarkoitus tehdä jätelain muutosesityksestä (HE 46/2022 vp) johtuvat tarpeelliset täsmennykset. Asetuksessa täsmennettäisiin muun muassa siirtoasiakirjaan merkittäviä tietoja ja tietojen toimittamista rekisteriin. Asetukseen päivitettäisiin, mitä tietoja jätehuoltorekisteriin hakevan tulisi toimittaa viranomaiselle. Lisäksi tehdään pieniä täsmennyksiä jätteen keräystoimintaa koskevan sääntelyyn.

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja lausuu muutosten johdosta seuraavaa jaoteltuna lausuntopalveluun kirjatuin otsikoin:

Siirtoasiakirjaa ja lietekuljetuksia koskevat muutokset (40 ja 42 § sekä liite 5)

Jätelaissa (HE 46/2022 vp) ehdotetaan perustettavaksi uusi rekisteri jätteiden siirtoasiakirjojen tiedoista. Samalla laissa ehdotetaan, että saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetusta koskevat kunnan jätehuoltoviranomaisen jätteenkuljetusrekisteriin toimitettavat tiedot lietteen kuljettaja voisi jatkossa antaa siirtoasiakirjojen tiedoista koostuvan rekisterin välityksellä tietyin edellytyksin (JL 39 §). Koska kahden rekisterin tietoja ehdotetaan kerättävän saman menettelyn kautta, on ehdottoman tärkeää, että molempien eri rekisterien tietotarpeet otetaan sääntelyssä huomioon. Tällä hetkellä voimassa olevan jäteasetuksen 40 § (Siirtoasiakirjaan merkittävät tiedot) ja liite 5 eivät kata kaikkia kunnan jätehuoltoviranomaisen tarvitsemia tietotarpeita ja siksi on ehdottoman tärkeää, että asetuksessa määritellään nykyistä tarkemmin lietteiden kuljetuksia koskevien tietojen kirjaamisesta sekä siirtoasiakirjaan että siirtoasiakirjarekisteriin.

40 § Siirtoasiakirjaan merkittävät tiedot

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 kohta, jossa säädettäisiin, mitä tietoja siirtoasiakirjaan merkittäisiin saostus- ja umpisäiliölietteestä, jotta kunnan jätehuoltoviranomaisen tiedonsaanti tehtäviensä kannalta välttämättömistä tiedoista olisimahdollista myös siirtoasiakirjarekisterin välityksellä. Näitä uusia tietoja ovat mm. lietteen tyhjennyspaikkaa tarkentava kiinteistö- tai rakennustunnus sekä lietteen laatua tarkentava tieto lietesäiliön tyypistä. Samalla täsmennetään myös liitteen 5 vaatimukset vastaavalla tavalla.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää lisätä em. tiedot siirtoasiakirjojen tietovaatimuksiin. Jätehuoltoviranomaisen työn kannalta on tärkeää, että etenkin saostus- ja umpisäiliölietteen lietesäiliön tyyppiä tarkennetaan ja erityyppiset lietteet tulee siirtoasiakirjassa erotella toisistaan.

Kuntaliitto toteaa samalla myös, että 40 § 1 momentin 1 kohdan jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan tunnistetiedot ja 42 § 1 momentin 1 kohdan kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot eivät ole määritelty samalla tavoin ja on hieman epäselvää, tarkoitetaanko näillä samaa asiaa. Pykälää olisi hyvä selkeyttää siten, että pakollisena tietona sako- ja umpikaivolietteen osalta on mainittu kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sisältäen osoitetiedon. 

40 § 1 momentin 2 kohdan siirron alkamis- ja päättymispaikka on tarkennettu liitteessä 5. Se voi olla joko osoitetieto tai koordinaatti. Jätehuoltoviranomaisen käytössä oleva rekisteri ei yleensä ole paikkatietopohjainen, joten viranomaisen kannalta tällä hetkellä olennainen tieto on osoitetieto. Siksi esitämme, että osoitetiedon tulee olla pakollinen. Tämä parantaisi mahdollisuuksia yksilöidä tietoa jätehuoltoviranomaisen rekisteriin yhdessä kiinteistö- tai rakennustunnuksen kanssa.  

Kuntaliitto pitää rakennustunnusta yleensä kiinteistötunnusta parempana ja tarkempana tapana yksilöidä rakennus tai toiminta, jossa jäte syntyy. Kiinteistötunnus on usein liian yleinen ja voi sisältää useita eri omistajien rakennuksia, jotka sijaitsevat eri osoitteessa. Esimerkiksi Turussa koko Ruissalon saari on yksi kiinteistö. On olemassa myös tapauksia, joissa useampi rakennus käyttää samaa jätevesijärjestelmää. Olisi hyvä, jos siirtoasiakirjassa tulisi ilmoittaa kaikkien samaa jätevesijärjestelmää käyttävien rakennusten rakennustunnukset.

Pykälään 40 lisättäisiin lisäksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin, mitkä siirtoasiakirjan tiedot olisi toimitettava siirtoasiakirjojen tiedoista koostuvaan rekisteriin. Kuntaliitto toteaa, että uusi tietojen toimittamista koskeva velvollisuus on olennainen asia varmistamaan mm. valvontaviranomaisen mahdollisuutta puuttua tietojen toimittamisen puutteisiin. Samalla Kuntaliiton näkemyksen mukaan säädös jättää kuitenkin epäselväksi sen, kuka ja kenen toimeksiannosta valvoo tietojen toimittamisen asianmukaisuutta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään siirtoasiakirjarekisteriin. Voidaan myös kysyä, onko rekisterinpitäjänä toimivalla Suomen ympäristökeskuksella, jolla ei ole jätehuollon järjestämisvastuuta, resursseja tai intressejä tarkistaa Suomen lietteenkuljetusyrityksiltä, miksi tietoja ei ole toimitettu tai onko toiminta päättynyt. Näin jätehuoltoviranomainen nyt joutuu tekemään.

42 § Kunnan jätehuoltoviranomaiselle ilmoitettavat tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta

Em. valvontahaasteiden ratkaisemiseksi jätehuoltoviranomaisen oikeutta pyytää kuljetustietoja suoraan saostus- ja umpikaivolietteen kuljettajalta edellä mainittujen epäselvyyksien ja puuttuvien tietojen varalta tulisi selventää mieluiten asetuksen 42 §:ään, jotta jätehuoltoviranomaisella pysyisi nykyisenlaiset edellytykset pitää tietosisällöltään oikeellista ja ajantasaista kuljetusrekisteriä. Lisäksi on tarkoituksenmukaista, että jätehuoltoviranomaisella säilyy edelleen oikeus pyytää ELY-keskusta aloittamaan hallintopakkomenettely tietojen toimittamisen puutteiden takia.

Jätehuoltoviranomaisen kannalta on myös tärkeää, että se voi jatkossakin pyytää 39 §:n mukaisen vuosittaisen tiivistelmän suoraan kuljetusyrittäjiltä, koska tiivistelmän kokoaminen saatavilla olevasta siirtoasiakirjarekisterin tiedoista vaatii laajaa tiedon muokkausta ja lisäisi jätehuoltoviranomaisen hallintokuormaa. Järjestelmien kehittyessä saattaa olla mahdollista, että viranomainen voi luopua tiivistelmän pyytämisestä suoraan, mutta harkintavalta tässä asiassa tulee olla viranomaisella itsellään. On todettava, että kunnan järjestämässä lietekuljetuksessa em. tiedot ovat saatavilla yleensä jätelaitoksen kautta eikä tiedonsaannin haasteita esiinny vastaavalla tavalla kuin kiinteistönhaltijan järjestämässä lietekuljetuksessa.

Kuntaliitto toteaa, että sekä jätelain muutos että asetusmuutos jättää myös epäselväksi sen, miten kunnan jätehuoltoviranomainen saa uudesta rekisteristä tiedot omaan rekisteriinsä. Suomen ympäristökeskuksen aiemmin suunnittelemat pelkät katseluoikeudet eivät ole kuntien viranomaisille riittäviä, jotta viranomainen voisi pitää laillisesti omaa rekisteriänsä. HE:n 46/2022 mukaisessa jätelain muutoksessa 143 b §:n mukaan jätehuoltoviranomainen on oikeutettu saamaan tiedot siirtoasiakirjarekisteristä, mutta tiedon muotoa ei ole määritelty tarkemmin. Kuntaliitto toteaa, että tiedonsaanti järkevällä tavalla on turvattava ja huomauttaa yksityiskohtana, että nykyisellään Suomen ympäristökeskusta ei ole lainsäädännössä määrätty luovuttamaan tietoja missään erityisessä muodossa (vrt. Jätelain 143.2). Järkevin ratkaisu olisi rajapinta rekisterien välillä, mutta on samalla todettava, että se vaatii ohjelmistokehitystä myös jätehuoltoviranomaisen järjestelmiin ja tuo kustannuksia. Vähintään tiedot pitää saada ladattua csv-tiedostona tai vastaavasti siten, että ne todella siirtyvät jätehuoltoviranomaisen pitämään lakisääteiseen jätteenkuljetusrekisteriin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, että tiedonsiirto järjestelmien välillä saataisiin toimimaan mahdollisimman automaattisesti kohteet yksilöivien tunnisteiden avulla.

Jätehuoltorekisteriä koskevat muutokset (45, 45 a, 46-47 §)

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa otsikon mukaisiin muutoksiin.

Jätteenkeräystoimintaa koskevat muutokset (48 §)

Jätelain 100 §:n mukaan sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista keräystä, on tehtäväilmoitus jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten sen kunnanympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan. Jäteasetuksen 48 §:ssäsäädetään, mitä tietoja jätteen keräystoimintaa koskevassa ilmoituksessa on annettava. Jätelain142 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen huolehtii siitä, ettäjätehuoltorekisteriin merkitään sille rekisteriin merkitsemistä varten ilmoitetut olennaiset tiedot.

Nyt jäteasetuksessa olisi tarkoitus ehdotuksen mukaisessa 1 momentissa täsmentää annettavia tietoja sekä 3 momentissa esittää, mitkä tiedot ympäristönsuojeluviranomaisen olisi jatkossa merkittävä rekisteriin. Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa esitettyihin tietovaatimuksiin.

Ympäristönsuojeluviranomaiset myös toivovat, että asiaan liittyvät lomakkeet laadittaisiin yhtenäisyyden ja päivittymisen varmistamisen vuoksi keskitetysti esim. YM:ssä tai SYKE:ssä. Sähköisen lomakkeen tulisi olla sellainen, että se pakottaisi täyttämään kaikki tarvittavat jäteasetuksen edellyttämät tiedot/ kohdat, ennen kuin lomakkeen täytössä pääsisi etenemään. Lisäksi toiminnanharjoittajien mahdollisuuksia löytää lomakkeet helposti tulisi parantaa.

Muuta

Voimaantuloon liittyen ehdotetaan, että siirtymäaika 40 §:n 2 momentin ja 42 §:n osalta olisi ensi vuoden alkuun, jotta toimijat ehtivät tehdä tarvittavat lietekuljetuksia koskevat muutokset siirtoasiakirjajärjestelmiinsä. Kuntaliitto huomauttaa, että siirtymäaika ei ole tarpeen vain toimijoiden kannalta, vaan myös jätehuoltoviranomaisen kannalta, jotta siirtoasiakirjarekisterin toimivuudesta saadaan kokemuksia sekä ehditään avata em. rekisterin ja jätteenkuljetusrekisterin väliset yhteydet.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen

johtaja, yhdyskunta ja ympäristö 



Tuulia Innala

erityisasiantuntija