Luonnos valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023-2030

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Alla Kuntaliiton vastaukset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin (lausuntopalvelu.fi).

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?

Investointiohjelmassa on esitetty selkeästi ohjelman valmistelun lähtökohdat ja periaatteet sekä ohjelman tehtävä osana Likenne12-suunnitelmaa ja -prosessia.

Väyläviraston on laatinut investointiohjelman Liikenne12:a rahoituskehykseen. Rahoituksen toteutuminen riippuu kehys- ja talousarviopäätöksistä. Ohjelman toteutumisen seurannassa Väylävirasto raportoi, miten Liikenne12:a rahoituskehys lopulta toteutuu ja mitä se tarkoittaa investointipäätösten kannalta.

2. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut nopeita muutoksia. Johtopäätösten tekeminen on vielä kesken muutosten vaikutuksista esimerkiksi logistiikkaan, huoltovarmuuteen ja Suomen saavutettavuuteen sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuteen. Investointiohjelman tulisi perustua ajantasaiseen tilannekuvaan. Tämän valmistelu tulisi käynnistää pikaisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmien kuten kuntien ja seudullisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Liikennejärjestelmän kehittämistä tulisi tarkastella samassa kokonaiskuvassa myös hankeyhtiöissä tehtävän suurten ratahankkeiden suunnittelun kanssa.

Tarkoituksena on ollut, että Liikenne12 parantaa liikennejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Hallituksen päättämät säästöt (110 Me/v + 17 Me/v) LVM:n hallinnonalalle supistavat toteutuessaan merkittävästi rahoitusraamia ja vaikeuttavat pitkäjänteisyyden, tavoitteiden ja vaikuttavuuden toteuttamista.

Kehittämisinvestointien rahoitustason lasku merkitsee sitä, että Suomi ei pysty hyödyntämään CEF2-rahoituskautta 2021–2027 tehokkaasti lähivuosina, jolloin rahoitusta on eniten jaossa. Suomen tulisi saada TEN-T-ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, mutta tämä ei näytä todennäköiseltä. Hankkeiden kansallisen rahoituksen tulee olla kunnossa, jotta CEF-rahoitusta voidaan hakea.

3. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelmassa perustellaan kattavasti tehtyjä painotuksia tavoitteiden ja vaikutusten arvioinnin pohjalta. Kuitenkin myös Liikenne12:a tiukka rahoitusraami on merkittävästi ohjannut ohjelmaan sisällytettävien hankkeiden määrää ja kokoa.

Investointiohjelman ulkopuolelle jätettyjen hankkeiden osalta tulisi vielä avata perusteluja hankekohtaisesti. Tämä on tärkeää tietoa kunnille ja alueille niiden omaa suunnittelua ja hankkeiden toteutusedellytysten arviointia ja edistämistä varten.   

Investointiohjelmassa tulisi arvioida myös, miten ohjelma toteuttaa muiden valtakunnallisten strategioiden kuten liikenneturvallisuusstrategian, meluntorjunnan toimintasuunnitelmien ja fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita.

4. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Investointiohjelma sisältää monia hankkeita, joiden kustannusjaosta valtion on tarkoitus neuvotella kuntien kanssa. Huomautamme, että Liikenne12:a sisältyvät yhteisrahoituksen periaatteet eivät perustu valtion ja kuntien yhteiseen näkemykseen. Eduskunta hyväksyi Liikenne12-selonteon johdosta kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita. Valtion tulee vastata sen omasta infrastruktuurista, eikä vyöryttää siitä rahoitusvastuuta kunnille.

Valtion tulee tunnistaa metropolialueen ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys ja turvata riittävä rahoitus niiden liikennejärjestelmän kehittämiselle ja vaikuttavalle sopimukselliselle yhteistyölle.

MAL-sopimukset ovat keskeisin sopimusperusteinen kaupunkipoliittinen kehittämisinstrumentti Suomessa. Liikenneinfran yhteisrahoituksen yleisperiaatteet tulee neuvotella valtion ja MAL-kaupunkiseutujen kesken ennen seuraavaa MAL-sopimuskierrosta.

Liikenne12:a ja investointiohjelmaan on kirjattu, että valtio osallistuu yhteisrahoitteisesti ja sopimusperusteisesti muiden kuin MAL-seutujen kuntien elinkeinoelämän kehittämisen ja maankäytön tukemiseen. Kannustamme Väylävirastoa kehittämään suoraa vuoropuhelua myös näiden kuntien ja kaupunkiseutujen kanssa.

5. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Kunnat ovat ohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita. Investointiohjelman valmistelussa ja hankkeiden vaikutusten ja toteutusedellytysten arvioinnissa tulisi lisätä avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kuten kuntien, seudullisten ja alueellisten toimijoiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Vuoropuhelun tulee olla aidosti osallistavaa ja läpinäkyvää. Tämä on tärkeää myös liikennejärjestelmän strategisen tilannekuvan valmistelussa.

Kokonaiskuvaa väylänpidon kehittämisestä ja parantamisesta tulisi selkeyttää. Investointiohjelmaa, suunnitteluohjelmaa ja hankeyhtiöiden suurten ratahankkeiden suunnittelukokonaisuuksia tulisi tarkastella samassa kokonaiskuvassa.

Keskeisten väylien kehittämishankkeisiin tarvittaisiin kokonaisvaltaisempi pitkäjänteinen resurssisuunnitelma.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen         

johtaja, yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö