K 7/2022 vp Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle kokoaa ansiokkaasti yhteen tilannekuvaa yhdenvertaisuuteen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä ja haasteista. Kuntaliitto pitää onnistuneena rakennetta, jossa tarkastellaan yhdenvertaisuutta oikeudenmukaisen yhteiskunnan perustana ja otetaan syvempään tarkasteluun keskeisiä osa-alueita, kuten vammaisten henkilöiden ja ulkomaalaisten asema ja oikeudet sekä ihmiskauppa.

Kuntaliitto pitää erittäin myönteisenä kehityksenä yhdenvertaisuuden tunnustamista yhä selvemmin keskeiseksi suomalaisen yhteiskunnan arvoksi. Samanaikaisesti huoli syrjivän ja rasistisen puheen normalisoitumisesta on akuutti. Hyvinvointiyhteiskunnan ei voida nähdä kaikilta osin onnistuneen, jos syrjintä ja rasismi ovat yhä useammin ylisukupolvinen kokemus, joka haastaa sosiaalista kestävän yhteiskunnan perustaa.

Laadukas kuntatasoinen yhdenvertaisuussuunnitelma lisää tavoitteellisuutta

Kunnilla on viranomaisina lakisääteinen velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Usein suunnitelma laaditaan yhdistettynä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmana. Kuntien näkökulmasta tässä suunnitelmien yhdistämisessä on nähtävissä myönteisiä puolia. Yhdenvertaisuussuunnitelman avulla yhdenvertaisuustyön tavoitteellisuus ja dokumentointi vahvistuvat. Pelkkä suunnitelma ei luonnollisestikaan riitä, myös sen toimeenpanoon tarvitaan resursseja ja osaamista.

Olennaista on, että lähtötilanteen arvioimiseksi on saatavilla riittävästi tietoa. Tämän tiedon kerääminen ei voi jäädä yksittäisten kuntien tehtäväksi, vaan riittävällä kansallisella tiedontuotannolla ja tiedon maksuttomuudella on varmistettava kuntien mahdollisuuden laadukkaaseen suunnittelutyöhön. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tuo esiin suunnitelmien kirjausten ympäripyöreyden ja piilevän lisäpotentiaalin. Jotta tuo potentiaali voidaan saada vahvemmin käyttöön, tarvitaan vahvaa monitoimijaista kansallista tukea, jossa Kuntaliitto on yksi keskeinen toimija. Kuntaliitto pitää myönteisenä, että viime aikoina on käynnistynyt useampia kansallisia yhteistyöhankkeita, toimintaohjelmia ja kampanjoita kuntien yhdenvertaisuustyön tueksi. Kuntaliitto tarjoaa oman perustoimintanaan kunnille neuvontapalvelua, asiantuntijatukea, tilaisuuksia ja verkostotoimintaa myös jatkossa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää kertomuksessaan huomioita siihen, että osalta kunnista puuttuu yhdenvertaisuussuunnitelma. Myöskään kaikki muut viranmaiset eivät ole huolehtineet suunnitteluvelvoitteesta täysimäärisesti. Kuntaliittoon tulee kunnista jatkuvasti yhteydenottoja, joista tulee ilmi, että suunnitelmien laatiminen ja päivittäminen on monin paikoin käynnissä. Onkin tärkeä huomata, että suunnitelmien tilanne elää jatkuvasti: aiempia suunnitelmia päivitetään ja uusia kuntia liittyy suunnitelmia laatineiden kuntien joukkoon.

Kertomuksessa lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite tulisi ulottaa koko koulutusjärjestelmään, myös varhaiskasvatukseen. Kuntaliitto nostaa esiin, että varhaiskasvatuslain mukaisten varhaiskasvatuksen tavoitteiden osalta edellytetään, että kaikille lapsille tulee antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Lisäksi jokaiselle lapselle on laadittava yksilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Varhaiskasvatus perustuu Opetushallituksen määräämään varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin paikallisiin suunnitelmiin. Niissä määritellään tarkemmin kuntakohtaisista toimintatavoista myös yhdenvertaisuuden osalta. Kuntaliitto ei pidä ehdotusta erillisen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta tarkoituksenmukaisena. Suunnitelma ei välttämättä paranna nykytilannetta vaan siihen tulee ensisijaisesti puuttua esimerkiksi kouluttamalla henkilöstöä ja lisäämällä tietoisuutta myös tältä osin. Myös hyvällä kuntatason yhdenvertaisuussuunnitelmalla voidaan tukea yhdenvertaisuuden toteutumista varhaiskasvatuksessa.

Syrjinnän tunnistaminen on tärkeää

Kuntaliitto pitää erityisen huolestuttavana yhdenvertaisuusvaltuutetun saamien vammaisuuteen ja etniseen alkuperään liittyneiden yhteydenottojen runsasta määrää. Määrä kuvastaa sitä, että syrjintä on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma. Kuntaliitto näkee oman roolinsa osalta tärkeäksi toimia kuntien suuntaan viestinviejänä sen osalta, että syrjintä tunnistetaan ja kunnat toimivat aktiivisesti siihen puuttumiseksi.

Kunnilla on myös työnantajina erittäin keskeinen rooli syrjinnän kiellon näkökulmasta. Kunnilla on mahdollisuus toimia positiivisina esimerkkeinä vaikeasti työllistyvien ryhmien, kuten romanitaustaisten nuorten tai vammaisten henkilöiden työllistämisessä. Myös hyvien työ hyvien väestösuhteiden eteen ja rasismia vastaan tehdään usein paikallistasolla. Kuntien osaaminen ja anti tähän työhön on tärkeä tunnistaa ja tukea sitä erityisesti nykyinen maailmantilanne huomioiden.

Vaikutusten ennakkoarviointi on merkittävä tehtävä ja yksi työväline, jolla pyritään kuvaamaan päättäjille päätösten vaikutuksia, jotta valintoja tehdessä ymmärrettäisiin niiden erilaiset vaikutukset eri väestöryhmiin. Kertomuksessa nostetaan ansiokkaasti esiin tyypillisimmät haasteet arvioinneissa. Osaamisen ja yhdenvertaisuusasioiden ymmärryksen kehittäminen on tässä avainasemassa ratkaisuja etsittäessä. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnin laadukkuus toimisi hyvänä esimerkkinä myös kuntien päätösten ennakkoarviointiin kuntatasolla. Laadukas kuntatasolla tehtävä päätösten vaikutusten ennakkoarviointi tukee myös syrjinnän vastaista työtä.

Sivistyspalvelut yhdenvertaisuuden toteuttajina

Yhdenvertaisvaltuutettu esittää kertomuksessaan, että oppilaitosten velvollisuutta puuttua häirintään tulisi vahvistaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä. Kuntaliitto toteaa, että eduskunta on jo keväällä 2022 hyväksynyt muutokset perusopetuslakiin (163/2022), ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (164/2022), lukiolakiin (165/2022) ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin (166/2022). Lakimuutoksilla on täsmennetty oppilaan ja opiskelijan velvollisuuksia muun muassa lisäämällä lakeihin syrjivää toimintaa koskeva kielto sekä täsmentämällä koulun ja oppilaitoksen henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta huoltajalle. Nämä muutokset astuvat voimaan 1.8.2022.

Yhdenvertaisvaltuutettu viittaa kertomuksessaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valmisteltavaan katsomusaineiden uudistamista koskevaan selvitykseen. Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskeva selvitys katsomusaineiden opetuksesta on valmistunut huhtikuussa 2022. Kuntaliitto toteaa, että uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisen lähtökohdat erilaistuvat monin eri tavoin yhteiskunnan muutoskehityksen seurauksena. Tämän johdosta katsomusaineiden opetuksen järjestäminen hajautuu, jolloin oppilaat ja opiskelijat eivät aina ole yhdenvertaisessa asemassa ryhmien muodostamisen, opetuksen valinnan ja vapauttamisen osalta. Kuntaliitto yhtyy yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemykseen katsomusaineiden opetukseen liittyvässä yhdenvertaisuusongelmassa. Ongelmaa ratkaistaessa tulee huomioida opetusjärjestelyiden ja sisällön lisäksi myös vaikutukset henkilöstöön ja kustannuksiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kuvailee kertomuksessaan koronaepidemian poikkeuksellisista vaikutuksista koulutukseen. Kuntaliitto yhtyy siihen, että opetusjärjestelyitä on jouduttu tekemään ilman ennakoinnin mahdollisuutta. Erityisesti perusopetuksen osalta lainsäädäntö ei tunnista selkeästi erinäisiä poikkeus- ja häiriötilanteita, jolla voi olla välittömiä vaikutuksia opetuksen järjestämiseen. Kuntaliitto on kiinnittänyt huomiota perusopetuslain mukaisia poikkeuksellisia opetusjärjestelyitä eli etäopetukseen siirtymistä koskevan sääntelyn haasteisiin mm. lausunnoissaan. Väliaikaisen lainsäädännön soveltaminen ja siitä eri viranomaisten antamat ohjeistukset ja suositukset sekä säännösten sanamuotoa laajemmat tulkinnat ovat aiheuttaneet epäselvyyttä. Kuntaliitto korostaa, että kunnalta ja perusopetuksen järjestäjältä edellytetään lainsäädännön mukaista toimintaa myös koronavirusepidemian aikana. Viranomaisten kunnille opetuksen järjestäjinä antamat ohjeistukset ja suositukset eivät saa ohjata toimimaan tästä poikkeavasti yksittäisten oppijoiden tai perheiden osalta. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, jossa viitataan syrjäytymisvaarassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin oppilaisiin, riskiryhmään kuuluviin huoltajiin, huoltajien altistumisiin tai omaehtoisiin karanteeneihin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tuonut esille yhdenvertaisuuslain velvoitteet ja kohtuullisten mukautusten soveltamisen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnille annetaan käytännöllistä ohjeistusta yhdenvertaisuuslain soveltamisesta koulutuksessa. Kuntaliitto toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuoroasumista koskevan toimenpidesuunnitelman, jossa esitetään muun muassa erillistä selvitystä esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisesta vuoroasumistilanteisiin. Suunnitelmassa tunnistetaan asian laajat vaikutukset palvelun käytännön järjestämiseen kustannusvaikutuksineen. Selvityksessä esitetään arvioitavaksi myös perusopetuslain mukaiseen kuljetusetuuteen liittyviä tekijöitä sekä erillisesti kunnan koulumatkaetuuden järjestämisvelvollisuutta vammaisen oppilaan vuoroasumistilanteessa. Kuntaliitto korostaa, että asia on kunnille vaikutuksiltaan merkittävä, koska vuoroasumisjärjestelyt voivat olla hyvin moninaisia ja kuntarajatkin ylittäviä. 

Vammaisten henkilöiden asema

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on kertomuksessaan kiinnittänyt huomiota vammaisten henkilöiden asemaan useassa eri yhteydessä. Tällaisia ovat mm. kohtuulliset mukautukset, vammaisjärjestöjen kuuleminen, vammaispalvelujen käytännöt työllisyyttä tukevina palveluina, koronapandemian aikaiset rajoittamistoimenpiteet, esteettömyys ja saavutettavuus, tilastotiedon saatavuus ja näitä yhteen sitovana asiana YK:n vammaissopimuksen kattava huomioiminen kaikessa toiminnassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomautti, että tulevien hyvinvointialueiden hyvinvointi- ja palvelustrategioissa on huomioitava kattavasti vammaisyleissopimus ja yhdenvertaisuuslaki, ja että vammaisten henkilöiden oikeuksien näkökulmasta hyvinvointialuekokonaisuuden lisäksi vammaispalvelulainsäädännön uudistus on erittäin merkittävä. Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksessa tulee täysimääräisesti huomioida vammaisyleissopimuksen sisältö niin, että sääntely turvaa yksilölliset, tarvelähtöiset palvelut vammaisille henkilöille.

Vammaispalvelulainsäädännön uudistus on edennyt niin, että lakiesityksen lausuntokierros päättyi 4.4.2022. Uusi laki tulisi voimaan lakiesityksen mukaan 1.1.2023. Uusi laki täydentäisi sosiaalihuollon palveluja yleislakina sovellettavaa sosiaalihuoltolakia. Lähtökohtana lakiluonnoksen mukaisten erityispalvelujen järjestämiselle olisi vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta seuraava avun tai tuen tarve, ei diagnoosi. Lakiesityksessä on lähtökohtana huomioitu YK:n vammaissopimus.

Kuntaliitolla, Kehitysvammaliitolla ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on parhaillaan käynnissä yhteinen ESR-rahoitteinen hanke ”Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta”. Hankkeen tavoitteena on tukea vammaisten ihmisten selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hankkeessa kehitetään ohjeita ja suunnitelmia sekä toimintamalleja kuntatason poikkeus- ja kriisitilanteiden hoitoon. Kehittämistyössä ovat mukana vammaiset, omaishoitajat, vammaisalan järjestöt ja Kuntaliiton asiantuntijaverkostot sekä palveluntuottajat. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa vammaisten ihmisten tarpeet on otettu entistä paremmin huomioon poikkeus- ja kriisitilanteissa.   

Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen edellyttää monialaista yhteistyötä

Työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja erilaiset sitä valmistelevat toimet ovat ajankohtaisia myös kuntien työvoimakysymyksissä, koska esimerkiksi väestön ikääntyessä hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Työperusteinen maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Myös työn perusteella maahan tulleiden henkilöiden asettumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava. Kuntaliitto katsoo, että työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja sen perusteella tapahtuva rekrytointi on parhaimmillaan työnantajalähtöistä. Kuntaliitto haluaa korostaa, että vastuullinen, eettisesti korkeatasoinen ja läpinäkyvä toiminta on välttämätöntä ja kaikkien edun mukaista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää tärkeää huomiota työperäisen hyväksikäytön estämiseen. Työvoiman liikkuvuuden kasvaessa on kiinnitettävä huomiota myös työperäisen hyväksikäytön ennalta ehkäisemiseen sekä sen havaitsemiseen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tietoa ja koulutusta ihmiskauppailmiöstä sekä työperäisestä hyväksikäytöstä lisätään. Kuntaliitto korostaa, että jos kunnan palveluissa havaitaan viitteitä hyväksikäytöstä, on oltava keinot ja ohjeet siitä, miten hyväksikäytön uhria voidaan ohjata eteenpäin ja rohkaista hakemaan apua tilanteeseensa.

Ulkomaalaisten asema ja oikeudet

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää raportissaan erityistä huomiota lapsen edun ja perhe-elämän suojan toteutumiseen. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, Suomi antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Perheenyhdistämiskriteereitä tarkennettaessa on kiinnitettävä huomiota lapsen edun toteutumiseen ja kansainvälistä suojelua saavien kotoutumisen edistämiseen. Kunnilta saadun palautteen mukaan tieto perheenyhdistämismahdollisuudesta ja perheen läsnäolo ovat kotoutumista edistäviä tekijöitä. Kuntaliitto korostaa lapsen edun toteutumista kaikissa tilanteissa. Lapsen edun huolellinen arviointi on tarpeen myös tilanteissa, joissa mahdollinen perheenyhdistäminen olisikin lapsen edun vastaista.

Ihmiskauppa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ihmiskaupparaportoijana seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä. Kertomuksessa käsitellään ansiokkaasti ihmiskauppa ja annetaan ihmiskaupan vastaista työtä koskevia suosituksia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa että sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille tulee rakentaa toimivat menettelyt ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla on tärkeä rooli ihmiskaupan uhrien palveluiden järjestämisessä. Vuoden 2023 alusta järjestämisvastuu näiden palveluiden osalta siirtyy Hyvinvointialueelle. Vaikka järjestämisvastuu sote-palveluiden osalta siirtyy, on kunnilla jatkossakin tärkeä rooli. Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen voi tapahtua kunnan palveluissa ja ihmiskaupan uhri voit tarvita esim. työllisyys- ja maahanmuuttopalveluilta. Kun toimivia menettely- ja ohjausmalleja laaditaan, on tärkeää muista kuntien rooli ja pitää heidät mukana työskentelyssä.

Yhdenvertaisuuden yhdyspinnat on tunnistettava

Kuntaliitto on samaa mieltä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa siitä, että hyvinvointialueita rakennettaessa on välttämätöntä varmistaa viranomaisten valmiudet ja osaaminen yhdenvertaisuuden arviointiin liittyen. Keskeistä on että jo valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa yhdenvertaisuus on huomioitu. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös yhdyspintakysymyksiä, kuten suunnittelussa tarvittavan tiedon virtaaminen ja yhdensuuntaiset tavoitteet. Vaikuttava tietoperusteinen johtaminen ja suunnittelu perustuvat laajaan tietopohjaan ja Kuntaliitto jakaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toiveen pitkäjänteisestä tiedonkeruusta ja tutkimuksesta. Mitä aiemmin yhdyspinnat kuntien ja hyvinvointialueiden yhdenvertaisuustyön osalta tunnistetaan, sitä vaikuttavammin yhdenvertaisuutta pystytään edistämään kokonaisuudessaan.

Lopuksi

Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää ponnisteluja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kuten kertomuksessa todetaan. Kaikilta tarvitaan aktiivisia toimia, mutta myös uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden kansallinen jakaminen on tärkeää (esim. saamenkielisten ammattilaisten puute). Se ettei syrjintää kokeva ihminen luota syrjinnästä ilmoittamisen johtavan mihinkään ja jättää siksi ilmoituksen tekemättä, ei ole kestävää.

Monipuolistuvat digipalvelut Kuntaliitto näkee yhdenvertaisempia osallistumismahdollisuuksia tarjoavina, kunhan nämä palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla ja niiden toteuttamis- ja rahoitusvastuu ei jää yksin kunnille. Tekoälyyn liittyvät haasteet on tunnistettava myös julkisella sektorilla, jotta sen hyödyntäminen ei käänny rakenteellista syrjintää lisääväksi. Keskustelua ja osaamisen jakamista tarvitaan myös tältä osin.

Esteettömyyttä on edistettävä pitkäjänteisesti koko yhteiskunnassa ja sen toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja. Myös julkisen liikenteen saavutettavuus turvaa yhdenvertaisuutta. Suunnittelussa tulee huomioida entistä vahvemmin eri väestöryhmät. Myös asumiseen liittyvään syrjintää tulee kiinnittää entistä vahvemmin huomiota se purkamiseksi.

Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen on myös Kuntaliiton näkökulmasta panostettava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Esimerkiksi vähemmistönuorten hyvinvointihaasteet ovat haaste, jonka ratkaisuun tarvitaan jatkossakin kuntia. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehtävä rasisminvastainen työ on merkittävässä asemassa, kun halutaan vähentää syrjintäkokemuksia varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Syrjintäkokemukset vaikuttavat vahvasti jokaisen lapsen ja nuoren minäkuvaan ja hyvinvointiin. Kaikenlainen vihapuhe on erityisen tuomittavaa, eikä kuntien tule sitä sallia omassa toimintaympäristössään.

Kuntaliitto tunnistaa kuntien laaja-alaisen yhdenvertaisuuden edistämisen vastuun ja samalla muistuttaa, että kuntien niukkenevat resurssit yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi tehtävän työn osalta on välttämätöntä turvata.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               

johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Maria Salenius

erityisasiantuntija, ratkaisupäällikkö