Jalankulun suunnittelu, Väyläviraston ohjeluonnos 24.5.2022

Yleistä (Kysymys 7: Miten muuten haluatte kommentoida ohjeluonnosta?)

Jalankulun suunnittelu -ohjeessa on käsitelty jalankulkuväylien suunnittelua laaja-alaisesti ja selvennetty asioita kuvilla ja taulukoilla. Luonnollista on, että Väyläviraston ohje keskittyy väyläinfraan. Siten kaupunkiympäristön ja erityisesti tiiviimpien jalankulkualueiden osalta ohjeessa voitaisiin käsitellä asioita vielä monipuolisemmin. Ohje on kuitenkin selkeä parannus aiempaan ohjeeseen verrattuna.

Ohjeessa on joissakin kohdissa huomioitu, että kunnilla ja kaupungeilla on myös omia ohjeistuksia, joita hyödynnetään jalankulkuympäristöjen suunnittelussa ja mitoituksessa. Siksi ohjeen käyttöönoton yhteydessä tuleekin korostaa, että pääosin kuntien ja kaupunkien vastuulla olevien tiiviiden, väljien ja rauhallisten alueiden osalta Väyläviraston ohjetta voidaan käyttää, jos niin katsotaan tarpeelliseksi. Kunnat voivat myös hyödyntää Väyläviraston ohjetta päivittäessään omia ohjeitaan. Ohjeen käyttöä koskevassa kappaleessa 1.2 todettu maininta, että ohjetta sovelletaan kuntien katuverkolla ei ole riittävän selkeä ja saattaa aiheuttaa sekaannuksia. Ohjetta voidaan käyttää suunnittelun apuna, mutta ohjeen ja siinä esitettyjen ratkaisujen käyttö kaikissa ympäristöissä ei tulisi olla edellytys esim. valtion rahoituksen saamiselle jalankulkua edistävissä hankkeissa.

Kuntaliitto huomauttaa, että kolmen viikon lausuntoaika, johon sisältyy myös arkivapaa, on aivan liian lyhyt aika lausuntojen antamiseen laajasta ohjeesta. Tällä on vaikutusta mm. siihen, kuinka kattavasti lausuntoja on kunnista mahdollista saada, esim. osa suuremmista kaupungeista ja kuntayhtymistä ei ehdi kireän lausuntoaikataulun puitteissa lausuntoja antamaan.

Ohjeen kaikki laki- ja asetustekstit tulee tarkistaa. Lainauksien tulisi olla suoria tekstejä, jottei niihin jää tulkinnasta aiheutuvia virheitä (vrt. sivu 51: ”Autojen pysäköinti ei ole sallittu kävelykadulla huoltoajoa lukuun ottamatta, TLL 44 §”). Myös ohjeen muu teksti tulee käydä läpi. Nyt tekstissä on paljon kirjoitusvirheitä ja joissakin tekstikohdissa viitataan vääriin taulukoihin ja kappaleisiin (esim. s. 83 tekstissä pitäisi viitata tien ylitysjärjestelyjen soveltuvuuteen erilaisilla jalankulkijoiden ja autoliikenteen määrillä koskeviin taulukoihin eikä näkemäalueen määritystä koskeviin taulukoihin ja s. 78 tekstissä viitataan kappaleeseen 4.2 Jalankulkuverkon suunnittelun työkaluja, kun puhutaan alikulussa ja sillalla kulkevan päällysteleveyden mitoittamisesta).

Osa taulukoista on vaikeaselkoisia ja niitä tulisi vielä selkeyttää. Varsinkin tienylitysjärjestelyjen valintaa koskevat taulukot 23 ja 24 kaipaavat selkiyttämistä.

Kysymys 2: Onko ohjeluonnoksessa esitetty jalankulkuympäristöjen luokittelu toimiva lähtökohta suunnittelulle?

Luokittelusta puuttuu kaikkein intensiivisimmin jalankulun käytössä olevat kaupunkien jalankulkualueet. Jos tämä on tietoinen rajaus, se tulisi tuoda esille tai täydentää raporttia.

Valtion maanteiden osalta ohjeen tiettyjen tavoitteiden suositeltavuutta jalankulun kannalta tulisi vielä arvioida. Esimerkiksi jkpp-väylän tai pientareen tulisi aina olla riittävän leveä erityisesti suurten moottoriajoneuvoliikennemäärien tapauksessa ja sorapintaista pientaretta ei tulisi hyväksyä jalankulkuväyläksi.

Kysymys 3: Jalankulku on liikkumista, oleskelua ja pysähtymistä sekä aina matkaketjun osa jollain toisella liikennemuodolla tehdylle matkalle. Onko ohjeluonnoksessa käsitelty jalankulun kokonaisuutta riittävästi? Mitkä asiat vaativat täydennystä?

Vaikka ohjeluonnoksessa jalankulun rooli onkin tunnistettu merkittäväksi etenkin joukkoliikenteen matkoilla, voitaisiin sitä vielä korostaa esim. esittämällä keinoja, joilla jalankulun reittejä ja ympäristöä kehittämällä voidaan parhaiten tukea joukkoliikenteen käyttöä.

Kysymys 4: Esteettömyys on otettu huomioon ohjeluonnoksen koko sisällössä. Lisäksi esteettömyyttä koskevassa luvussa on esitetty oleellisimmat periaatteet esteettömyyden suunnittelussa. Onko esteettömyyttä käsitelty riittävästi?

Tavoitteissa todetaan, että esteettömyys on huomioitu ohjeluonnoksessa sekä omassa luvussaan että ohjeluonnoksen koko sisällössä. Selkeämpää olisi käsitellä esteettömyyttä kokonaisuudessaan muiden suunnittelua koskevien lukujen yhteydessä. Koko sisällön osalta esteettömyys ei vielä kovin hyvin nouse esille.

Ohjeluonnoksen viimeistelytyössä olisi vielä hyvä täsmentää asetettua tavoitetasoa (milloin tavoitellaan esteettömyyden perustasoa ja milloin erikoistasoa) ja kiinnittää huomiota käytettyyn terminologiaan. Ohjeluonnokseen voitaisiin lisätä myös detaljikuvia esteettömistä suojateistä (eli millainen suojatie on hyvä liikuntaesteiselle ja näkövammaiselle). Esteettömät suojatiet ovat niitä asioita, joista kunnat saavat palautetta.

Kysymys 6: Mitä täydentäisitte ohjeluonnoksessa?

Ohjeessa tulisi vielä selkeämmin huomioida eri jalankulkijaryhmät, joista keskeisiä ovat lapset, nuoret ja ikäihmiset. Myös lähdeviittaukset olisi hyvä lisätä niihin kohtiin tekstiä, joihin niissä viitataan. Nyt näin ei ole aivan kaikkien lähdeluettelossa mainittujen lähteiden osalta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen             

johtaja, yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö    

Hanna Kemppainen

erityisasiantuntija