Hyvinvointialueen taloustietojen toimittaminen, tietosisällöt ja tekniset kuvaukset tilikaudelta 2023

Tämä lausunto koskee hyvinvointialueilta Valtiokonttorille raportoitavien taloustietojen toimittamista, tietosisältöjä ja teknisiä kuvauksia tilikaudelta 2023. Kuntien raportoinnista Kuntaliitto on lausunut erikseen.  

Hyvinvointialueiden raportoinnin kokonaisuus on uusi ja raportointivelvoite alkaa 1.1.2023. Hyvinvointialueet raportoivat taloustietonsa Valtiokonttorille ensimmäistä kertaa tilikaudelta 2023. Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja hyvinvointiyhtymien tulee raportoida taloustietonsa Valtiokonttorin Kuntatalouden tietopalveluun automatisoidusti XBRL-muodossa tai määrämuotoisessa CSV-muodossa.

Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja hyvinvointiyhtymien automatisoidun raportoinnin sisältöä ja aikatauluja velvoittaa laki hyvinvointialueista (611/2021). Sen 120 §:n mukaan hyvinvointialueen on tuotettava tietoja hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta hyvinvointialueen toiminnan ja talouden ohjausta, johtamista ja seurantaa varten. 116 § perusteella on annettu valtioneuvoston asetus (729/2021), jossa on tarkennukset hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista: hyvinvointialueen tilinpäätökseen sisältyvä tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomus, konsernitilinpäätös liitetietoineen sekä osavuosikatsaukset ja toimittamisaikataulut.   

Yleistä

Kuntaliitossa pidämme erityisen tärkeänä nivelvaiheen sujuvaa ja kustannustehokasta tiedon välitystä ja raportointia kuntapohjaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun vaihtuessa hyvinvointialuepohjaiseen järjestämisvastuuseen 1.1.2023 alkaen. Lausunnossa tuodaan esiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyön sekä pelastustoimen näkökulmia.

Hyvinvointialueen taloutta koskevien tietojen toimittamistapa ja aikataulu

Valtioneuvoston asetus on selkeä. Kuntaliitossa katsomme, että hyvinvointialueiden taloutta koskevien tietojen toimittamistavan tulee olla sama kuin kunnan järjestämisvastuun aikana. Hyvinvointialueet voivat tarvittaessa konsultoida kuntia ja tukeutua kuntien taloushallinnon osaamiseen ja tietojärjestelmiin nivelvaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Tietojen toimittamisen aikataulu on kireä. Kunnista ei välttämättä siirry riittävästi taloushallinnon työntekijöitä ja osaamista hyvinvointialueille 1.1.2023. Lisärekrytointeihin jouduttaneen varautumaan.

Kuntaliitosta emme esitä muutoksia asetusluonnokseen hyvinvointialueen taloutta koskevien tietojen toimittamisesta. Kiinnitimme huomiota kuntien talousraportointia tiiviimpään raportointiaikatauluun. Joillakin alueilla voi olla haasteellista toimittaa taloustiedot asetusluonnoksen 3 § mukaisessa aikataulussa hyvinvointialueiden järjestämisvastuun alkuvaiheessa. Tämä koskee varsinkin velvoitetta toimittaa taloutta koskevat tiedot hyvinvointialueilta Valtiokonttorille kuukausitasolla. Lisäksi useampia raportointikokonaisuuksia pyydetään toimittamaan tammi-, huhti- ja elokuussa vuosittain. Ks. liitteet 1 ja 2.

Hyvinvointialueen ja -yhtymän talousraportoinnin kokonaiskuva ja siihen liittyvä valtiovarainministeriön asetus

Hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon taloustietojen raportoinnin tarkentuviin tietosisältöihin ja tiheämpään raportointisykliin vaikuttavat sekä valtion rahoitusmalli että sen toimivuuden jatkuva arviointi ja kehittäminen suhteessa palveluiden järjestämiseen. Kuntaliitosta emme esitä muutoksia asetusluonnokseen hyvinvointialueen taloustietojen toimittamiseen sovellettavista tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista koskien tilikautta 2023 (liite 4).

Näkemyksemme mukaan esitetyt raportointikokonaisuudet (liite 3) tukevat järjestämisvastuun siirtoa kunnilta hyvinvointialueille ja lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen taloushallinnon läpinäkyvyyttä kansallisesti yhdenmukaisella tavalla. Raportointikokonaisuuden Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät muut taloustiedot (HHYTT) tuottaminen edellyttää riittävästi osaavaa taloushallinnon henkilöstöä. Kuntaliitossa olemme kriittisiä kilpailulain 30 d §:ssä (29.6.2021/659) määriteltyyn markkinoilla tapahtuvaan erilliseen kilpailutoimintaan. Eriytetty tuloslaskelma lisätietoineen on raportoitava tilinpäätökseen sisältyvänä liitetietona.

Useat erilaiset raporttikokonaisuudet ja ajallisesti tiivis raportointi edellyttävät julkisten järjestäjien taloushallinnon tietojärjestelmiin muutostöitä (liite 5), joilla lisätään automatiikkaa. Automatisoidun talousraportoinnin edellyttämiä tietojärjestelmämuutostöitä ei voida pitää tavanomaisina (liitteet 5 ja 8), jos ne edellyttävät hyvinvointialueilta uusien taloushallinnon tietojärjestelmien kilpailuttamista ja hankintaa.

Kuntaliitosta painotamme, kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelutuotannon rahoituksen riittävyys on turvattava hyvinvointialueiden taloustietojen toimittamisen, raportoinnin kehittämisen ja ylläpidon kasvavista kustannuksista huolimatta.

Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän tilikartta

Kuntaliitossa havaitut muutokset vuoden 2022 kuntapohjaiseen tililuetteloon nähden ovat vähäisiä. Kuntaliitossa pidämme tärkeänä, että merkittäviä tililuettelomuutoksia ei kohdenneta järjestämisvastuun siirron nivelvaiheeseen, mutta otetaan selkeästi huomioon myös sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Huomautamme, että omaishoidon tuen hoitopalkkioita (4710) ei ole sisällytetty ehdotettuun hyvinvointialueen tililuetteloon siten, kun ne ovat vuoden 2022 kuntien tililuettelossa.

Hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymän tililuettelolle toimintakulujen luokkaan on lisätty valtion rahoitus (5500–5899), jossa on omat tilinsä pelastustoimelle (5520), sosiaali- ja terveydenhuollolle (5530) ja lisärahoitukselle (5540). Kuntaliitosta toteamme, että lisäyksillä vastataan lain hyvinvointialueiden rahoituksesta (29.6.2021/617) mukaiseen valtion rahoituksen seurantavelvoitteeseen.

Valtioneuvoston asetuksella (729/2021) on säädetty hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Arvonkorotusrahastoa ei ole asetuksen mukaisessa hyvinvointialueen tasekaavassa eikä konsernikaavassa. Tililuettelossa sarakkeeseen ”Hyvinvointialuekaava” arvonkorotusrahasto (2010) on kuitenkin merkitty ”Hyvinvointialue, Hvy, Kons”.

Hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän palveluluokitus

Kuntaliitossa havaitsemamme muutokset vuoden 2022 kuntapohjaiseen palveluluokitukseen verrattuna ovat pääasiassa kannatettavia. Korostamme, että merkittäviä palveluluokkamuutoksia ei tule kohdistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirron nivelvaiheeseen.

Hyvinvointialueiden hallinto- ja tukipalvelut on uusi palvelukokonaisuus. Vaalit on liitetty yleishallintopalvelujen kanssa yhteen (5110). Kuntaliitosta ehdotamme, että vaalien järjestäminen eriytetään hyvinvointialueen yleishallintopalveluista kuten kuntien palveluluokituksessa. Tilojen vuokraus ja maaomaisuuden hallinta (5255) on uusi palvelu. Kuntaliitosta ehdotamme tilojen vuokrauksen eriyttämistä kyseisestä luokasta ainakin vuosien 2023–2026 väliseksi ajaksi, jolloin valtioneuvoston asetus kunnan ja hyvinvointialueen välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä on voimassa. Palvelukokonaisuus yleiskatteisen rahoituksen ulkopuolinen toiminta ja palvelut on uusi ja sisältää yleisen toimialan tehtävät (6020) sekä markkinoilla tapahtuvan toiminnan (6030), joita ei kohdenneta palveluille eikä lasketa mukaan rahoitusmalliin. Kuntaliitosta puollamme palvelukokonaisuuksien lisäämistä hyvinvointialueiden palveluluokitukseen tilikaudesta 2023 alkaen.

Jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä hoitama kokonaisuus. Kuntaliitossa näemme, että esitetyt palveluluokkamuutokset ovat talouden hallinnan kannalta toimivia.

Vuonna 2022 käytössä olleet erittelemättömien palveluiden luokat, jotka sisälsivät palveluiden ostot kunnilta ja kuntayhtymiltä poistuvat tarpeettomina vuonna 2023. Vammaispalvelujen osalta Kuntaliitossa pidämme hyvänä, että hyvinvointialueiden palveluluokituksen luokkiin 2251–2285 ei ole ehdotettu muutoksia, koska vammaispalvelulakien säädösvalmistelu on kesken. Lastensuojelun avohuollon palveluun (2131) sisällytetään kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sosiaalityö. Ympärivuorokautisiin päivystyspalveluihin (2607) ehdotetaan tarkennuksia palvelukuvaukseen hoidon tarpeen arvion (116117) ja kiireellisen päivystysyksikössä annetun suun terveydenhuollon osalta. Kuntaliitossa puollamme esitettyjä muutoksia (liite 7).

Hyvinvointialueiden palveluluokitukseen on ehdotettu kahdeksaa uutta palveluluokkaa (2464, 2468, 2472, 2476, 2480, 2484, 2488 ja 2458). Kuntaliitossa havaitsimme, että mielenterveys ja päihdepalveluiden luokitusehdotus on varsin hajautettu ja voi olla haasteellista toteuttaa. Samat asiakkaat voivat saada samaan aikaan sekä mielenterveys- että päihdepalvelua ja kustannusten eriyttäminen ehdotetulla luokituksella ei toimi. Vuonna 2022 käytössä oleva päihdekuntoutujien asumispalvelu (2451) tulisi jakautumaan hyvinvointialueilla kahdeksi palveluluokaksi (tilapäinen, tuettu ja palveluasuminen, 2441 sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen, 2445). Kuntaliitossa pidämme perusteltuna, että ympärivuorokautinen ja muu asumispalvelu erotetaan ehdotuksen mukaisesti.

Kuntaliitosta ehdotamme, että hyvinvointialueiden palveluluokituksen kohtaan työterveyshuolto (2537) päivitetään kuntaan liittyvät viittaukset (liite 7, palveluluokitus -välilehti, rivi 52).

Kuntaliitosta pyydämme tarkentamaan, kuinka pelastustointa koskevia palveluluokkia on tarkoitettu sovellettavan erityisesti varautumisen (4805) ja väestönsuojelun (4812) palveluja koskien. Palveluluokitus ei esimerkiksi tee eroa sopimusperusteisten varautumisen palvelujen ja pelastustoimen oman lakisääteisen varautumisen välillä. Lisäksi varautumisen sisältöinä ovat varautuminen pelastustoimintaan (4805) ja onnettomuuksien ehkäisyyn (4802) kaikissa turvallisuustilanteissa, jolloin ero palveluluokkien välillä voi jäädä tulkinnanvaraiseksi. 

Sairaaloiden tuottavuus (THL) -kyselyn taloustietojen sisällyttäminen raportointiin

Näkemyksemme mukaan tiedonkeruuta pitää edelleen kehittää kertakirjaamisen suuntaan ja pyrkiä pois erilliskyselyistä. Järjestämisvastuun siirron nivelvaiheessa on kuitenkin tärkeää saada kansallisesti yhdenmukaisesti tiedot esimerkiksi hyvinvointialuelain (611/2021) 7 §, hyvinvointialueiden rahoituslain (29.6.2021/617) 11 § ja 26 § tarpeisiin.

Muutokset teknisiin määritteisiin ja pakollisuuksiin

Investointiosassa päihde- ja mielenterveyspalvelut on ehdotetussa muodossaan hajautettu ja voi olla haasteellista toteuttaa. Vrt. hyvinvointialueiden palveluluokituksesta kirjaamamme huomiot.

Investointiosan pääluokka pelastustoiminta on virheellinen, sillä se viittaa vain hälytystehtäviin. Ehdotamme, että pääluokan nimi vaihdetaan pelastustoimeksi. Se kattaa kaikki sisältämänsä palvelukokonaisuudet: onnettomuuksien ehkäiseminen, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valvonta, öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu. Pidämme erikoissairaanhoidon pääluokkaan sijoittuvien ensihoitokeskuksen ja ensihoitopalvelun eriyttämistä perusteltuna. Ensihoitokeskuksella on lakisääteiset erityiset koordinaatiotehtävät esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisessa ja tilannekuvan välittämisessä. Käsite varautuminen on monitulkintainen ilman tarkkoja rajauksia.

Puollamme ehdotusta investointien sektorierittelyn poistamisesta.

Suomen Kuntaliitto ry

Sari Raassina                                           Mia Malmila

johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö              erityisasiantuntija