Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

1) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (strategian luku 2.1)

Kuntaliitto on samaa mieltä.

Avoin vastaus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja nielujen kasvattamista koskien

    -

2) Uusiutuvan energian edistäminen (strategian luku 2.2)

   -

Avoin vastaus uusiutuvan energian edistämistä koskien

Strategialuonnoksen toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Toimenpide-ehdotuksissa on hyvin otettu huomioon energiasiirtymään (-murroksen) kokonaiskuva eri teknologioiden kaupallistumisvaiheen suhteen. Uusiutuvan energian toimitusvarmuuden huomioon ottaminen on tärkeä asia, sillä esimerkiksi lämmöntuotannon perustuminen suuressa määrin kolmannen osapuolen liiketoimintaan voi pahimmillaan tuoda ikäviä muutoksia lyhyellä aikavälillä. Toimitusvarmuuden varmistaminen esimerkiksi sopimuksellisin keinoin olisi hyvä selvittää. Luvitusta sujuvoitettaessa on huolehdittava siitä, ettei luvitusprosessin määräaikojen asettaminen vaaranna oikeusturvaa. Jos kunnille asetetaan uusia kansallisia tai EU-tason uusiutuvan energian velvoitteita, on varmistettava rahoitusperiaatteen toteutuminen.

3) Vety ja sähköpolttoaineet (strategian luku 2.3)

-

Avoin vastaus vetyä ja sähköpolttoaineita koskien

Vetytaloudelle on pitkään asetettu suuria odotuksia, mutta teknis-taloudellista läpimurtoa ei ole vielä saavutettu. Tuulivoimatuotannon kasvun myötä tilanne näyttää muuttuvan 2020-luvulla. Strategialuonnoksessa on realistisesti arvioitu vetytalouden ja sähköpolttoaineiden kehitysnäkymiä.  Strategialuonnoksessa ei ole mainittu lämmitykseen soveltuvia sähköpolttoaineita, joilla kuitenkin saattaa olla tulevaisuudessa merkitystä silloin, kun rakennuksessa ei ole järkevää jättäytyä pelkästään sähkön varaan (hybridilämmitys).

4) Energiatehokkuuden edistäminen (strategian luku 2.4)

   -

Avoin vastaus energiatehokkuuden edistämistä koskien

Strategialuonnoksen linjaukset ovat kannatettavia. Erityisesti energiatehokkuussopimustoiminnan säilyttäminen keinona edistää energiatehokkuutta vapaaehtoisuuden ja kustannustehokkuuden pohjalta on myös kuntasektorille tärkeää. Energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset, energianeuvonta sekä energiatuki katselmuksille ja energiatehokkuussopimusten puitteissa tehtävät investoinnit tekevät mahdolliseksi energiatehokkuuden edistämisen vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti resursseiltaan ja olosuhteiltaan erilaisissa kunnissa. Kustannustehokkuus on erityisen tärkeä periaate rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, koska rakennusten sijainti ja käyttötarve vaikuttavat suunnitelmalliseen rakennuskannan kehittämiseen merkittävästi.

Lisäresursseja pitäisi ohjata olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuustoimiin. Investointitukien lisäksi myös neuvonta on tärkeää resursoida riittävästi, jotta rakennusomaisuutta korjattaessa tehdään hyviä ratkaisuja myös energiankulutuksen ja –ohjauksen suhteen. Valtion kanssa pitäisi neuvotella, miten rakentamisen energianeuvonnan laajentamista rahoitetaan pitkäjänteisesti.

”Energiatehokkuus ensin” on kannatettava periaate, mutta sen soveltaminen ei saa vaarantaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia asetettaessa.

Suomen äänen kuuluminen EU-päätöksenteossa on kuntasektorille entistä tärkeämpää 55-valmiuspakettiin kaavailtujen huomattavien tiukennusten takia. Strategialuonnoksessa on hyvin tuotu esiin sekä aktiivisen edunvalvonnan että 55-valmiuspaketin toimeenpanon riittävä resurssointitarve. Jos kunnille asetetaan uusia kansallisia tai EU-tason energiatehokkuusvelvoitteita, on varmistettava rahoitusperiaatteen toteutuminen.

5) Energian toimitus- ja huoltovarmuus (strategian luku 2.5)

   -

Avoin vastaus energian toimitus- ja huoltovarmuutta koskien

Energian toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut kestävyys- ja kustannusnäkökulmien ohella Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen ilmasto-oloissa sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksenkin riittävä ja häiriötön saanti on välttämätöntä myös kuntasektorilla, jossa on runsaasti sairaalojen ja hoivakotien tapaisia energian käyttäjiä.

Strategialuonnoksessa tuodaan hyvin esiin tarvittavia toimenpiteitä. Lämpöhuollossa kotimaisten polttoaineiden saatavuuden varmistaminen on välttämätöntä. Ainakin vielä 2020-luvun ajan polttamalla tuotettu energia on merkittävässä asemassa etenkin lämpöhuollossa. Energiaturpeen varmuusvarastointia hallitusti kehitettäessä on huolehdittava riittävän pitkästä aikaperspektiivistä, jotta turpeentuotannon jatkaminen on mielekästä myös yrittäjälle.

6) Ydinenergian käyttö (strategian luku 2.6)

   -

Avoin vastaus ydinenergian käyttöä koskien

Ydinenergian käyttöä koskevat linjaukset ovat kannatettavia. Kuntasektorin näkökulmasta pienten ja modulaaristen reaktoreiden (SMR) kehittämistä kannattaa vauhdittaa, sillä niiden kaupallistuminen voi tuoda käyttökelpoisen ratkaisun korvaamaan etenkin kivihiiltä ja maakaasua käyttävät kaukolämpölaitokset. Myöhemmin SMR voi korvata mahdollisesti muutakin polttamalla tuotettua energiaa osana muiden kuin pienimpien kuntien energiaratkaisuja.

7) Energiamarkkinoiden kehittäminen (strategian luku 2.7)

   -

Avoin vastaus energiamarkkinoiden kehittämistä koskien

Strategialuonnoksessa mainittu periaate kehittää sähkömarkkinoita päästövähennysten, energian kohtuuhintaisuuden ja hyvän toimitusvarmuuden pohjalta on kannatettava. Kuntakonsernien näkökulmasta toimitusvarmuuden kohentamisen on voitava tapahtua pitämällä verkkoinvestoinneista aiheutuva taloudellinen taakka kohtuullisena sekä kuntaomisteisilla energiayhtiöillä (investoinnit) että koko konsernilla (ns. kriisikuntakriteerit). Tuulivoimapuistojen hallittu sijoittuminen nykyistä tasaisemmin eri puolille Suomea hyödyttäisi sähkönsiirtojärjestelmää ja toisi kiinteistöverotuloja ja muita hyötyjä kuntiin laajemmalti. Energiayhteisöjen ja hajautetun energiantuotannon edistäminen on myös hyvä asia, joka palvelee myös huolto- ja toimitusvarmuuden kehittämistä.

8) Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (strategian luku 2.8)

   -

Avoin vastaus tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskien

Uuden teknologian kehittämisen ja innovaatioiden kaupallistamisen vauhdittaminen eri keinoin on välttämätöntä 2020-luvun aikana, jotta uusilla ratkaisuilla voisi olla merkitystä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle vuoteen 2035 mennessä. Kuntaliitto pitää positiivisena strategian TKI-painotusta ja sekä arvioita strategian linjausten kädenjälkipotentiaalista, jotka tuovat ymmärrystä ilmastopolitiikan taloudellisista mahdollisuuksista.

Kuntasektorillakin on tärkeä merkitys yhtenä uuden teknologian testikentistä. Kuntasektorin käyttäjäkokemuksia voidaan hyödyntää strategialuonnoksessa mainittujen osa-alueiden, kuten energiainfrastruktuurin, uusien energiateknologioiden, vety- ja power-to-X-ratkaisujen, sähköistymisen ja kiertotalouden edistämiseen. Muita osallistettavia energiasektorin TKI-toimijoita ovat säädösten laatijat, laitetoimittajat ja palveluntarjoajat sekä energiayhtiöt, joilla kaikille on määriteltävissä oma luonteva osa-alueensa (vastuut, kustannukset).

9) Verotus (strategian luku 2.9)

Kuntaliitto ei ota kantaa tähän osa-alueeseen. 

10) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistaminen (strategian luku 2.10)

   -

Avoin vastaus ilmastomuutokseen sopeutumista koskien

Sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen myrskyjen, tulvien ja kuumuusjaksojen varalta on kansallisesti tärkeää. Etenkin alueet, joilla on hyvin vähän omaa sähköntuotantoa, ovat riippuvaisia siirtolinjojen toimivuudesta. Paikallisten energiayhteisöjen kehitystä on viime vuosina vauhditettu EU:ssa; esimerkiksi sähkön sisämarkkinoita koskevaa direktiiviä on uudistettu joustavammaksi paikallisten energiaratkaisujen toteuttamisen helpottamiseksi. Kunnat voivat osaltaan toimia aktiivisesti paikallisten energiaratkaisujen ja -yhteisöjen kehittämistyössä ja vähentää näin myös energiahuollon haavoittuvuutta ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamille heijastevaikutuksille.            

11) EU-vaikuttaminen (strategian luku 2.11)

   -

Avoin vastaus EU-vaikuttamista koskien

Strategialuonnoksen linjaukset ovat kannatettavia. Kuntaliiton mielestä EU-vaikuttamisessa on lisäksi asetettava tavoitteeksi turvata energia- ja ilmastosektorin päätavoitteen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, saavuttaminen toimitus- ja huoltovarmuutta vaarantamatta. Jäsenmaiden päästövähennystavoitteiden asettaminen ja toteutuman seuranta sopii luontevasti EU-tasolle, mutta vaikuttavien ja kustannustehokkaiden keinojen valinta pitää jättää jäsenmaille. Päästövähennystavoitteiden lisäksi erillisiä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden sitovia tavoitteita ei kuitenkaan tarvita. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että delegoitujen säädösten käyttö olisi aina hyvin harkittua ja perusteltua eikä niillä saisi olla merkittäviä lisäkustannusvaikutuksia.            

1) Ilmastotavoitteiden saavuttaminen (strategian luku 3.1)

   -

Avoin vastaus ilmastotavoitteiden saavuttamista koskien

Kuntaliitto on huolissaan siitä, että ilmastopolitiikan useat eri ohjelmat, strategiat sekä eri hallinnan tasoilta tulevat aloitteet ovat luoneet monimutkaisen toimintaympäristön, mikä on uhka sen läpinäkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Kokonaisuuden hallinta, yhteisvaikutuksen tunnistaminen ja tehokkuuden varmistaminen on vaativaa. Kuntaliitto kiittää ilmasto- ja energiastrategian kattavasta ja kokonaiskuvaa selkeyttävästä toteutuksesta, mutta toivoo, että yleisesti pyrittäisiin selkeyttämään ohjausympäristöä, jotta esim. päällekkäisyydeltä vältyttäisiin. Ilmastopolitiikan eri instrumentit ja niiden vaikutukset kohtaavat kunnissa, missä konkretisoituvat esimerkiksi erilaiset yritysvaikutukset, ilmastotoimien reiluus tai maankäyttövaikutukset.

Jotta ilmastotavoitteiden edellyttämiin päästövähennyksiin päästään, edellyttää se, että kansallisten suunnitelmien toimenpiteet toteutetaan siinä laajuudessa kuin suunniteltu. Tästä esimerkkinä Keskipitkän aikavälin suunnitelman toimenpiteet, jotka liikenteen osalta pitävät sisällään lähinnä Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteitä. Jotta Fossiilittoman liikenteen tiekartta säilyttää uskottavuutensa kansallisia toimia ohjaavana politiikka-asiakirjana, olisi ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä toteutettava ja rahoitettava kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä toimenpiteiden rahoitus ei ole toteutunut tiekartassa suunnitellulla tavalla. Käyttövoimien muutokseen liittyvät toimenpiteet ovat edenneet hyvin, mutta eivät kestäviä kulkutapoja edistävät toimet joukkoliikennepalveluiden sekä kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman osalta.

2) Valtiontalousvaikutukset (strategian luku 3.2)

Kuntaliitto ei ota kantaa tähän osa-alueeseen. 

3) Kansantalousvaikutukset (strategian luku 3.3)

Kuntaliitto ei ota kantaa tähän osa-alueeseen

4) Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset (strategian luku 3.4) sekä sukupuolivaikutukset (strategian luku 3.5)

Kuntaliitto ei ota kantaa tähän osa-alueeseen . 

5) Vaikutus energiajärjestelmään (strategian luku 4)

   -

Avoin vastaus energiajärjestelmävaikutuksia koskien

Strategiassa on hyvin esitetty ilmasto- ja energiapolitiikan oikeudenmukaisuudeneri ulottuvuuksia luvussa 3.5.3, jotka antavat hyvän lähtökohdan toimenpiteiden oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointiin. Ilmasto- ja energiapoliittisen ohjauksen kiristyessä on sen ja sosiaalipolitiikan rajapintoja tarkasteltava ja arvioitava. Nykyinen tilanne mm. päästöoikeuksien hinnannousun ja Ukrainan tilanteen aiheuttama energiakriisin vaikutuksista voi aiheuttaa tarvetta päivittää arviota energiaköyhyydestä Suomessa sekä tavoille kompensoida energiamurroksen haittavaikutuksia. Rahallisten kompensaatioiden lisäksi muutosten hyväksymisessä ovat avuksi erilaiset hyvittävät keinot kuten siirtymäajat ja esimerkiksi kansallisten hyvien käytäntöjen edistäminen ja kehittäminen.

Suomen vetystrategia

Kuntaliitto ei ota kantaa tähän osa-alueeseen.

Avoin vastaus muita Ilmasto- ja energiastrategian osia koskien

   -