HE eduskunnalle laiksi rakentamislain mukaisten rakentamisen luonnollisten henkilöiden pätevyyksien toteamisesta

Yleiset kommentit vaikutuksesta rakennusvalvontatyöhön

Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää hyväksyisi suunnittelijoita ja työnjohtajia hankekohtaisesti.

Suunnittelijoille ja työnjohtajille tulisi velvollisuus osoittaa pätevyytensä rakentamislain ja sen perusteella annettujen säännösten mukaisiin tehtäviin enintään seitsemän vuoden määräajaksi annettavalla pätevyystodistuksella.

Todistus on rakentamislain mukaan 73 §:n mukaan pakollinen pätevyyden osoittamisessa rakennusvalvonnalle tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelutehtävään ja työnjohtotehtävään. Erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa rakennushankkeessa voi kelpoisuusvaatimuksena olla, että henkilöllä on todistuksen lisäksi tehtävän edellyttämää hankekohtaista kokemusta. Tällöin rakennusvalvonta voi edellyttää kelpoisuusarvioinnissaan erillistä selvitystä suunnittelijan tai työnjohtajan kokemuksesta kyseisistä hankkeista.

12 § Todistuksen voimassaolo

Tavanomaisen suunnittelutehtävän vaatimuksena on rakentamislain 71 §:n mukaan vain rakentamisen korkeakoulututkinto. Pätevyyttä ei voi osoittaa rakentamislupakäsittelyssä tutkintotodistuksella vaan tällöinkin vaatimuksena on valtuutetun toimielimen myöntämä todistus. Todistukselle esitettyä 12 § mukaista seitsemän vuoden voimassaoloaikaa voidaan pitää tältä osin tarpeettomana, kun pätevyyden arvioimiseen ei sisälly työkokemus.

Työajallinen merkitys rakennusvalvontatyöhön

Kuntaliiton kuntien rakennusvalvonnoille vuonna 2021 tekemän hallintokyselyn perusteella rakennusvalvontojen henkilöresursseista ei saatu tarkkaa tietoa. Karkean arvion perusteella kunnissa toimii reilu 800 rakennusvalvonnan ammattihenkilöstöä, josta hieman yli kymmenesosa työskentelee osa-aikaisesti. Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä vastaa noin 750 henkilötyövuotta (HTV). Kyselyn perustella rakennusvalvonnan erityistehtäviin käytetystä työajasta keskimäärin puolet (53 %) käytetään lupa- ja muiden päätösasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kolmasosa (33 %) työajasta kuluu lupien ja päätösten valvontaan ja loput hieman reilu kymmenesosa (13 %) työajasta käytetään muuhun valvontaan. Kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia rakennuslupaan käytetystä työajasta käytetään rakentamiselle asetettujen teknisten vaatimusten tarkastamiseen. Vajaa kolmannes (29 %) työajasta käytetään maankäytöllisten sekä kaupunki- ja ympäristökuvallisten lupaedellytysten tarkastamiseen, viidennes muiden yleisten edellytysten (mm. rakennuspaikan hallinta ja naapureiden kuuleminen) tarkastamiseen ja reilu kymmenesosa suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden ja kelpoisuuden arvioimiseen (12 %).

Pätevyystodistus tulee jossakin määrin helpottamaan rakennusvalvontojen työtä. Lakiuudistuksen myötä suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksiä ei enää tarvitse arvioida erikseen muutoin kuin erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa kohteissa. Pätevyystodistus nopeuttaa lupakäsittelyä, kun ennakkoarviointia henkilön kelpoisuudesta haettavaan tehtävään ei enää tarvita. Menettely helpottaa myös suunnittelijoiden ja työnjohtajien työtä.

Rakentamislain säännösluonnoksia suunnittelijoiden 71 § ja työnjohtajien 75 § kelpoisuuksista tulee muuttaa

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa hallituksen esityksestä laiksi rakentamislain mukaisten rakentamisen luonnollisten henkilöiden pätevyyksien toteamisesta.  Esitys olisi rakentamislakiin liittyvä laki. Kuntaliitto esittää rakentamislaki luonnosta korjattavaksi. Rakentamislaki luonnoksen 71 §:n mukaan tavanomaisen suunnittelutehtävän ja 75 §:n mukaan rakennustyön työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on pelkkä rakentamisen tutkinto. Esimerkiksi omakotitalon suunnittelutehtävä luokitellaan tavanomaiseksi suunnittelutehtäväksi. Rakentamislaki tulee kasvattamaan suunnittelutyön vaativuutta ja määrää, kun rakentamislupakäsittelyssä tullaan arvioimaan uusina asioina rakennuksen hiilineutraalisuutta, kiertotaloutta ja tietomalleja. Samalla rakentamislaissa kevennetään merkittävästi rakennussuunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksia tavanomaisen rakennussuunnittelun ja työn valvonnan osalta, mitä ei voida pitää perusteltuna.

Rakentamislaissa esitetty merkittävä kevennys suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksiin tulee kasvattamaan oleellisesti rakennusvalvontojen työtä suunnittelun ja työnjohdon ohjauksen osalta. Rakennusvalvonnat ovat Kuntaliiton vuonna 2021 tekemän hallintokyselyn perusteella jo nyt ylikuormitettuja ja pätevän henkilöstön saatavuudessa on ollut ongelmia. Vuonna 2020 myönnetyistä rakennusluvista (34 571 kpl) noin 30 % (10 594 kpl) oli omakotitalojen ja vapaa-ajanasuntojen rakennuslupia. Jo näiden kahden useimmiten tavanomaiseksi luokitellun hankkeen osuus on noin 30 % kaikista rakennushankkeista. Osuutta voidaan pitää huomattavana. Tähän rakentamisryhmään tulee jatkossakin kuulumaan merkittävä osa rakennushankkeista. Jos suunnittelijoilta ei edellytetä työkokemusta rakennusalalta, suunnittelijaksi tulee jatkossa hyväksyä myös ne rakennusalan tutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat olleet muissa kuin rakentamisen työtehtävissä. Tällöin voidaan olettaa, ettei alan tietämys vastaa nykyvaatimuksia. Ohjauksen ja neuvonnan lisääntyminen johtaa lupamaksujen korotuksiin. Pätevyystodistusmenettelyn tuoma työajan säästö rakennusvalvontatyössä tullaan menettämään moninkertaisesti, kun samalla tavanomaisiin suunnittelutehtäviin annettavan ohjauksen ja neuvonnan määrä tulee oleellisesti kasvamaan.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan rakentamislakia tulee tältä osin muuttaa. Tavanomaisen rakennustyön suunnittelijoilta ja työnjohtajilta tulee edellyttää koulutuksen lisäksi myös riittävää työkokemusta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen                                         
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja                    

Paula Mäenpää
erityisasiantuntija