HE 159/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Lakiin esitetään lisättäväksi säännös erityisavustuksesta tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka paperittomien lasten varhaiskasvatukseen. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi asetuksenantovaltuutus, jonka nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset avustuksen käyttökohteista ja myöntämisperusteista

Yleiset kommentit

Kuntaliitto pitää muutosta tarpeellisena. Rahoitus kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta on välttämätön. Olemassa oleva lainsäädäntö tunnistaa vailla kotikuntaa olevien kustannusten korvaamisen, sekä sosiaali- ja terveystoimen että esimerkiksi perusopetuksen kustannusten osalta. Tämä lakimuutos tuo varhaiskasvatuksen samalle viivalle muiden palvelujen kanssa.

Kuntaliitto pitää hyvänä, että rahoituslakiin lisätään säännös rahoituksesta pysyväisluonteisesti, koska vastaavia palvelutarpeita voidaan arvioida esiintyvän tulevaisuudessakin. Palvelun järjestämiseen myönnettävä avustus mahdollistaa kunnille varhaiskasvatuksen järjestämisen lapsille, joilla ei vielä ole kotikuntaa esityksessä mainituissa tilanteissa.

Avoin varhaiskasvatus

Esityksen mukaan kansainvälisiltä kansalaisjärjestöiltä saadun tiedon mukaan esimerkiksi Ukrainasta pakenevat perheet ovat ensivaiheessa pääsääntöisesti toivoneet pienille lapsilleen avoimen varhaiskasvatustoiminnan luonteista toimintaa, koska monet pienet lapset ovat saattaneet olla traumatisoituneita, eivätkä lapset halua olla erossa huoltajistaan ja sisaruksistaan.

Kuntaliitto huomauttaa, että avustusta ei voi saada avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämiseksi. Avoimella varhaiskasvatustoiminnalla voitaisiin tarpeen mukaan täydentää varhaiskasvatuksen palveluvalikoimaa ja tarjota vaihtoehtoja lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin, kuten erilaista kerhotoimintaa osaviikkoisesti. Kun kyseessä on tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien tai paperittomien lasten varhaiskasvatuksesta, on Kuntaliiton näkemyksen mukaan usein helpompi aloittaa palvelu avoimen varhaiskasvatuksen eri muodoissa. Ottaen huomioon, että usein kyse on eri syistä pakenevista perheistä ja lapsista, voi avoin varhaiskasvatuspalvelu olla etenkin aluksi hyvä paikka totuttautua trauman jälkeen uuteen maahan ja kieleen. Avoimen varhaiskasvatuksen järjestäminen voitaisiin hoitaa nopeasti kuntoon tarjoamalla kunnille mahdollisuus hakea siihen kohdennettavaa valtionavustusta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne

Kuntaliitto esittää huolena henkilöstön osaamiseen liittyvän haasteen palvelun järjestämisen osalta. On varmistuttava siitä, että henkilöstöllä on riittävää osaamista toimia, kun kyseessä on poikkeuksellisista ja/tai traumaattisista olosuhteista saapuvat lapset.

Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilöstöstä on jo nyt kova pula. Jatkossa tulee huolehtia myös riittävästä täydennyskoulutuksesta ja siihen liittyvästä rahoituksesta, jotta voidaan turvata henkilöstön riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa.   

Avustuksen myöntöperusteet

Ehdotuksen mukaan kyseessä on valtionavustus. Avustus on tarkoitus kohdentaa varhaiskasvatuksen järjestämiseen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Kyseiset lapset eivät kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan avustus kohdentaa tarvittavan rahoituksen oikeaan paikkaan, pois lukien avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Tällä hetkellä kunta saa valtionosuutta vain niistä lapsista, joilla on väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta Suomessa.

Kuntaliitto pitää perusteltuna, että kunta tai kuntayhtymä voisi sisällyttää hakemukseen myös yksityistä varhaiskasvatusta ja että yksityinen palveluntuottaja ei voisi suoraan olla avustuksen hakija eikä saaja. Esityksen mukaan kunta voisi kuitenkin käyttää avustusta kattamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ostopalvelutoiminnan hankintakustannuksia taikka kunnan maksamaa osuutta palvelusetelistä tai yksityisen hoidon tuesta tarpeen mukaan. Tämä tukee kuntien itsehallintoa ja oikeutta itse päättää lakissääteisen varhaiskasvatuspalvelun tuottamistavan.

Kustannusvaikutukset

Kuntaliitto pitää perusteltuna, että tässä tapauksessa kustannukset korvataan täysimääräisesti valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Samaa keskimääräiseen hintaan perustuvaa laskennallista menettelyä on käytetty mm. koronasta aiheutuvien talousvaikutusten korvaamisessa kunnille vuosina 2021 ja 2022.

Kuntaliitto esittää, että avustusta voisi saada kyseisen kalenterivuoden loppuun saakka, vaikka lapsi kesken vuotta saisikin kotikunnan. Peruspalveluiden valtionosuusrahoitus huomioi kesken vuotta kotikunnan saaneiden lapsien talousvaikutuksen kahden vuoden viiveellä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan vaikutusarviot ovat oikeansuuntaisia. Kuntaliitto toistaa kuitenkin huolensa kelpoisen henkilöstön riittävyydestä sekä henkilöstön osaamiseen liittyvästä täydennyskoulutuksesta.

Asetusluonnos

Esityksen liitteenä olevassa asetusluonnoksessa ehdotetaan, että avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan, valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti ja lapsikohtaisesti. Käyttökohteita olisivat varhaiskasvatuksen tavanomaiset käyttökulut.

Kuntaliitto pitää palvelun rajaamista minimissään 10 päivään kuukaudessa haasteellisena. Varhaiskasvatuslaki mahdollistaa huoltajille käyttää ja varata palvelua lapselle oman tarpeensa mukaisesti eikä Kuntaliiton näkemyksen mukaan mitään minimiä varhaiskasvatukselle ole määritelty. Lapsen kannalta voi olla tarkoituksenmukaista olla palvelussa kyseisessä tapauksessa säännöllisesti vähintään 10 päivää kuukaudessa mutta kunta ei voi velvoittaa sellaiseen läsnäoloon tai tehdä päätöstä lapsen varhaiskasvatuksesta laajemmin mitä perhe hakemuksellaan ilmoitta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan avustusta tulisi myöntää esityksen mukaisesti myös 10 päivää lyhyemmästä varhaiskasvatuksesta, koska on todennäköistä, että kustannusten osalta tilanne on sama.    

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               

johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Jarkko Lahtinen

kehittämispäällikkö