HE 154/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua liikenne- ja viestintävaliokunnalle asiasta. Lausunnon liitteenä on Kuntaliiton kuntatalouden yleislausunto talousarvioehdotuksesta.

Suomen muuttunut asema ja toimivan liikennejärjestelmä edellyttää rahoitusta

Suomen logistinen asema on muuttunut. Suomen on huolehdittava entistä tavoitteellisemmin eri alueidensa saavutettavuudesta ja kansainvälisistä yhteyksistä. Toimiva liikennejärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä Suomen kansantaloudelliselle kyvylle tuottaa vaurautta ja edistää vihreää siirtymää.

Perusväylänpidon rahoitusesitys (1,290 mrd. €) vuodelle 2023 on alempi kuin vuoden 2022 rahoitus. Tilanne tulisi korjata, sillä määrärahan ostovoimaa leikkaa raaka-aineiden kallistuminen ja valtion tie- ja rataverkon korjausvelka uhkaa kasvaa.

Kehittämishankkeille kaavailtu rahoitusleikkaus tulee perua. 110 milj. € pysyvä leikkaus (-23 %) ennestään matalaan väyläverkon kehittämisen rahoitukseen ei noudata Liikenne12:a parlamentaarisesti valmisteltua linjausta. Samalla omarahoituksen niukkuus heikentää Suomen mahdollisuuksia tehokkaaseen CEF2-rahoitusinstrumentin hyödyntämiseen.

Kuntien kustannusvastuuta valtion infrasta ei tule lisätä, eikä valtion tule asettaa ylimitoitettuja odotuksia kuntien rahoitukselle.

Suomen tulisi kyetä tekemään liikenneinfran resurssien kohdentamisessa priorisointeja ja korostaa kansantaloudellista vaikuttavuutta.

Joukkoliikennetuen supistuksista tulee luopua

Joukkoliikenne on toimivan liikennejärjestelmän, sujuvan työssäkäynnin, liikenteen ilmastotyön ja liikkumismahdollisuuksien tasa-arvon perusta. Joukkoliikenteen kilpailukyvystä on huolehdittava kaupunkiseuduilla ja valtakunnallisesti. Kestävää liikkumista sekä toimivia henkilökuljetuksia ja matkaketjuja on edistettävä koko maassa.

Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen rahoitus on ollut valtaosin kaupunkien harteilla. Korona-ajan vaikeassa rahoitustilanteessa valtion tuki joukkoliikenteelle oli merkittävä. Se kattoi vajaa 50 prosenttia koronan aiheuttamista kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lipputulomenetyksistä. Joukkoliikenteen elpymistä koronasta vaikeuttaa energian hinnan nousu. Joukkoliikenteen elvyttävään tukemiseen tuleekin edelleen varautua valtion talousarviossa.

Valtio tukee vuosittain suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä. Talousarvioesityksessä joukkoliikennetukea on vähennetty vuoden 2022 tasosta vähentämällä siitä fossiilittoman liikenteen tiekartan rahoitus 3 milj. € (myönnetty v. 2021). Tämä ei edistä joukkoliikenteen elpymistä. Esitämme, että joukkoliikennetuki palautetaan vuoden 2022 tasolle. Vähennys on kohdennettu siten, että suurten joukkoliikenneviranomaisten rahoitusta esitetään supistettavaksi 2,5 milj. € (rahoitusta tällöin 9,75 milj. €) ja keskisuurilla joukkoliikenneviranomaisilla vähennykseksi esitetään 0,5 milj. € (rahoitusta tällöin 8,125 milj. €).

Myös joukkoliikenteen ilmastoperusteisen rahaan esitetään supistuksia. Joukkoliikenteen pysyvästä ilmastoperusteisesta rahoituksesta päätettiin vuoden 2020 talousarviossa. Joukkoliikenteen ilmastoperusteinen valtiontuki suunnattiin keskisuurten ja suurten kaupunkiseutujen sekä ELY-keskusten haettavaksi. Talousarvioesityksessä rahoitusta esitetään supistettavaksi 2 milj. €:lla. Jäljelle jäävästä 18 milj. €:sta esitetään lisäksi jopa 4,7 milj. € junaliikenteen ostoihin. Esitämme, että ilmastoperusteista rahoitusta käytetään sen alkuperäisessä suuruudessa ja tarkoituksessa ja valtio rahoittaa junaliikenteen ostot omalta momentiltaan.

Esitys joukkoliikenteen määräaikaisesta alv-alennuksesta

Hallitus on esittänyt, että henkilökuljetuksissa noudatettaisiin nollaverokantaa määräaikaisesti 1.1.2023 - 30.4.2023. Arvonlisäveron määräaikainen poisto on tarkoitettu vastaantuloksi joukkoliikenteen vaikeassa rahoitustilanteessa. Pidämme harmillisena sitä, että esityksen valmistelussa ei kuultu joukkoliikenneviranomaisia ennakkoon. Muutoksen toteutus nopealla aikataululla määräajaksi voi olla joukkoliikenneviranomaiselle erittäin vaikeaa. Maan suurin joukkoliikennetoimija, HSL, on arvioinut, että esitetty muutos toisi HSL:lle merkittäviä lisäkustannuksia, jotka lisäisivät lipun hintojen korotuspaineita. Huomioitava mm. on, että kuluttajille tarjotaan eri myyntikanavia lipun ostoon, mikä tarkoittaa sitä, että mobiilisovellusten lisäksi muutokset pitäisi viedä määräajaksi kaikkiin automaatteihin sekä hoitaa kassaintegraatiot luotettavasti eri kaupparyhmien myyntiketjuihin ja niiden taustajärjestelmiin. Määräaikainen alv-ale on menettelynä kankea. Esitämme, että määräaikaisen arvonlisäverovapautuksen sijasta joukkoliikenneviranomaisille annettaan suoraa valtiontukea kohdennettavaksi kuluttajien lipun hintoihin määräajaksi. Tämä olisi nyt esitettyä määräaikaista mallia huomattavasti tehokkaampi, riskittömämpi ja vaikuttavampi tapa tukea joukkoliikenteen käyttöä.

Kävely- ja pyöräilyinfran tavoitteita tulee tukea

Suomi tavoittelee 30 prosentin kasvua kävelyn ja pyöräilyn matkamääriin vuoteen 2030 mennessä. Kuntien ja myös valtion pyöräilyinfraa tulee uudistaa uudistuneiden suunnitteluohjeiden mukaisesti sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Talousarvioesityksessä kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan esitetään valtiontukea vain 3,5 milj. €. Valtiontuki tulee nostaa vähintään fossiilittoman liikenteen tiekartan ja Liikenne 12 -suunnitelman tasolle 30milj. €/v. Myös valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (2018) olisi hyvä päivittää.

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Vilkuna

kehittämispäällikkö