Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, lapsilisälain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Suomen Kuntaliitolta lausuntoa esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan lapsilisälain, työttömyysturvalain, toimeentulotuesta annetun lain, opintotukilain sekä sairausvakuutuslain väliaikaista muuttamista valtion vuoden 2023 talousarviossa päätettyjen, erityisesti lapsiperheiden ostovoiman vahvistamista tukevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lapsiperheiden tukemiseksi lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan väliaikaisesti korotettavaksi työttömyysturvan lapsikorotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, opintorahan huoltajakorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen yksityisen hoidon tuen hoitolisän enimmäismäärää esitetään korotettavaksi pysyvästi. Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu ehdotetaan jäädytettäväksi vuodelle 2023 vuoden 2022 tasoon.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Muut kuin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskevat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja olemaan voimassa määräajan vuoden 2023 loppuun. Myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Esitetyistä muutoksista syntyvät lisäkustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti

Esitysluonnoksen sivulla 11 esitetään ehdotettujen muutosten taloudellisia vaikutusarvioita. Niiden mukaan ehdotus lisäisi julkisen talouden menoja yhteensä 75,2 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 36,9 miljoonaa euroa, kuntien osuus 10 miljoonaa euroa ja vakuutusmaksuilla katettava osuus 28,3 miljoonaa euroa.

Kunnille arvioitu osuus yhteensä 10 miljoonaa euroa syntyy suurimmalta osin työttömyysturvan lapsikorotuksien 20 % korotuksesta, mistä johtuen kuntien rahoitusvastuu työmarkkinatuesta kasvaa sekä perustoimeentulotuen kustannusten kasvusta, kun toimeentulotukea saavien lapsiperhekotitalouksien saama tukiosuus kasvaa lasten perusosien 10 % korotuksen myötä. Kuntien työmarkkinatuen rahoitusvastuun arvioidaan nousevan 5 miljoonaa euroa ja perustoimeentulotuen rahoitusvastuuosuuden kasvuksi arvioidaan 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Esitysluonnoksesta ei esimerkiksi taulukkomuotoisesti selviä, miten em. summiin on päädytty.

Loppuosa 1,5 miljoonaa euroa kunnille esitysluonnoksessa arvioiduista kustannuksista tulee yksityisen hoidon tukeen ehdotetuista muutoksista. Nämä muutokset olisivat pysyväisluontoisia tilapäisten muutosten sijaan. Näitä muutoksia käsitellään myöhemmin omassa luvussaan.  

Kuntaliitto huomauttaa, että sosiaalihuollon tehtävien siirtyessä kokonaisuudessaan sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta, kunnilla ei ole käytännössä minkäänlaisia lakisääteisiä vaikutusmahdollisuuksia työmarkkinatuen kuntaosuuksiin eikä perustoimeentulotuen kustannuksiin, ellei kunta ole mukana työllisyydenhoidon kuntakokeilussa (kokeilussa mukana 118 kuntaa). Tästä syystä esitys asettaa kunnat suhteessa esitysluonnoksen niille aiheuttamiin kustannuksiin eriarvoiseen asemaan keskenään. Kuntaliitto vaatii, että valtion tulee korvata esitysluonnoksessa ehdotettujen korotusten kunnille aiheuttamat lisäkustannukset täysimääräisesti. On rahoitusperiaatteen kannalta kestämätöntä, että kunnalle jätettyjen irrallisten rahoitustehtävien kautta kuntien taloutta heikennetään ennakoimattomasti ja siten, ettei kunnilla ole keskenään tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksien hillintään omilla toimillaan.

Lisäksi Kuntaliitto esittää vakavan huolensa nyt irrallisina tehtyjen budjettiriihessä päätettyjen kansalaisten taloudellisen tilanteen helpottamiseen tähtäävien lakiesitysten kokonaisuuden pirstaleisuudesta. Lausunnon antajan vaikutelmaksi jää, että lakiesitykset valmistellaan erillisinä tai ainakaan niistä ja niiden vaikutuksista ei saa minkäänlaista kokonaiskuvaa. Epäselväksi jää, miten on arvioitu sitä, että tällaisen pistemäisen lainsäädäntövalmistelun seurauksena, lakiesityksillä saatetaankin joko yli- tai alikompensoida joidenkin perheiden taloustilannetta epätarkoituksenmukaisella ja epätasa-arvoisella tavalla.

Huomiot lasten yksityisen hoidon tukeen ehdotetuista muutoksista

Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta siten kuin kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään. Lisäksi varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukainen palveluseteli. Lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen.

Yksityisen hoidon tuen hoitolisän täysi määrä ehdotetaan esitysluonnoksessa korotettavaksi 100 eurolla. Edelleen esitysluonnoksessa todetaan, että pysyvän korotuksen tavoitteena olisi tukea yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita käyttäviä pienituloisia perheitä. Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuslakia on muutettu aiemmin esimerkiksi lapsen tukemisen osalta, jolla on merkittäviä vaikutuksia myös yksityisen hoidon tuella varhaiskasvatusta toteuttavien palveluntuottajien toimintaan. Lisäksi myös lakia varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista ollaan muuttamassa. Vaikka varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei suoraan koske yksityistä palveluntuottajaa, on muutoksella merkitystä asiakkaan maksaman omavastuuosuuden ja kunnan itsensä järjestämän varhaiskasvatuksen asiakasmaksun eroon. Näiden lakimuutosten suhdetta nyt ehdotettuun korotukseen ei esityksessä millään tavalla arvioida. Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi syytä pohtia laajemmin yksityisen hoidon tuen ja palvelusetelitoiminnan kokonaisuutta ja varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan rahoitusperiaatteita nyt käsittelyssä olevan pistemäisen muutosehdotuksen sijaan.

Esityksen mukaan yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottaminen lisää kuntien menoja noin 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka Kela toimii tuen maksajana, on yksityisen hoidon tuki kokonaan kunnan rahoittamaa. Kuntaliitto katsoo, että pysyvässä tukitason korottamisessa on kyse laajenevasta tehtävästä ja se edellyttää, että ehdotetun muutoksen kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti.

Suomen Kuntaliitto ry

Sari Raassina                                           Ellen Vogt

johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö       erityisasiantuntija