Luonnos valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2027 - kierrätyksestä kiertotalouteen

Taustaa

Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuonna 2030 sekä yksityiskohtaiset tavoitteet vuoteen 2027 sekä toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma korvaa valtioneuvoston 19.12.2017 vahvistaman valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023. Suunnitelma on voimassa 31.12.2027 asti. Suunnitelma kattaa maantieteellisesti koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata, joka laatii oman suunnitelmansa.

Jätesuunnitelma on valtiohallintoa sitova asiakirja. Tästä syystä esitetyillä linjauksilla on jatkossa keskeinen merkitys uusien ohjauskeinojen säätämisessä. Ympäristöministeriö on ennakoinut yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamisen edellyttävän lähivuosina lisätoimenpiteitä.

Jätesuunnitelman painopisteet pysyivät ennallaan: yhdyskuntajätteet, biohajoavat jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä rakentamisen jätteet. Jätesuunnitelmassa on lisäksi omina toimenpidekokonaisuuksinaan käsitelty tiedon oikeellisuus ja digitaalisuus, jätteen synnyn ehkäisyä sekä pakkausjätteitä koskevat toimenpiteet.

Kuntaliitto lausuu ehdotuksesta seuraavaa (lausunto on ryhmitelty lausuntopalvelun otsikoiden mukaisesti):

Visio (luku 2)

Visio ei ole merkittävästi muuttunut sitten vuoden 2017, mutta sitä on uudistettu jonkin verran ja mukaan on otettu uusia elementtejä.  Kuntaliiton näkemyksen mukaan on hyvä, että visioon on lisätty luotettavaa tietoa painottava näkökulma (kohta 8: Luotettava ja kattava tieto tukee kiertotaloutta. Tieto on hyödynnettävissä digitaalisesti.). Ilman luotettavaa, kattavaa ja avointa tietoa jätteistä ja jätehuollosta toimialan kehittyminen ja kehittäminen on jatkossa hitaampaa kuin muutoin olisi mahdollista. Jätetiedon puutteet on usein yleisesti tunnistettu erääksi keskeiseksi toimialan haasteeksi. Kuntaliiton näkemyksen mukaan lainsäädäntöä on tärkeää kehittää tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti kohti tavoitetta. Kuntien näkökulmasta yhdyskuntajätehuollon kehittämistä ovat hidastaneet merkittävästi säädösympäristön tempoilevuus ja vastuiden muutokset sekä niiden sirpaloituminen. Jätehuollon kehittymisen edellyttämien investointien ja toimintamallien täysimittainen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen edellyttää vakaata säädösympäristöä. On myös tunnistettava, että visioon sisältyy myös näkymiä, joiden toteutuminen ei ole kiinni vain jätehuoltotoimijoista, vaan edellyttävät muutoksia tuotantoon ja kulutukseen. Tällainen on esimerkiksi vision kohta 1: Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta.

Keräysjärjestelmät, laitoskapasiteettitarve ja sijoittumisperusteet (luku 3)

Suunnitelmassa todetaan, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttamiseen on mekaanis-biologisista laitoksista vain vähän tukea, sillä käsittelylaitoksessa erikseen lajiteltua biohajoavaa jätettä ei lasketa kierrätykseen perustuen EU-säännöksiin. Myöskään lannoitevalmistelainsäädäntö ei salli sekajätteestä koneellisesti erotetun orgaanisen aineksen käyttöä lannoitevalmisteiden raaka-aineena. Nämä tekijät yhdessä heikentävät mekaanis-biologisten käsittelymenetelmien käytettävyyttä ja taloudellisuutta kierrätyksen edistämiseksi.

Kaatopaikkojen rooli on nykyisessä jätehuollossa huomattavan pieni, mutta osaltaan tärkeä. Jätesuunnitelmassa tulisi nykyistä selkeämmin tunnistaa kaatopaikkojen merkitys kierrätys- ja hyödyntämiskelvottomien elinkeinoelämän ja jätteenkäsittelyn jätevirtojen kiertotalouden mukaisena käsittelyratkaisuna. Kansallisesti tulisi selkeästi määritellä ne jätevirrat, joiden prosessointi kierrätysmateriaaleiksi tai hyödyntäminen energiana ei ole teknisesti ja taloudellisesti järkevää, ja toki tarpeen mukaan päivittää tätä jätevirtalistaa kierrätyksen mahdollisuuksien kehittyessä. Kaatopaikalle sijoittamisen tulisi myös tulevaisuudessa olla mahdollista yhteiskunnan häiriötilanteissa, esimerkiksi erilaisissa tulipalo- ja onnettomuustilanteissa muodostuneiden poikkeuksellisten jätevirtojen käsittelemiseksi. Aina näiden jätevirtojen kierrätys ja hyödyntäminen ei esimerkiksi tilanteen poikkeuksellisuudesta johtuen ole mahdollista. Kestävä kiertotalous edellyttää, että tuotekierroista voidaan turvallisesti poistaa ne haitalliset aineet, joiden ei tule päätyä uusien tuotteiden mukana uudestaan markkinoille. 

Käsittelylaitoskapasiteetin osalta suurin tarve näyttäisi olevan erilaisille biohajoaville jätelajeille. Yhdyskuntajätteistä erityisesti biojätteiden erilliskeräyksen lisääminen edellyttää paikoin lisäkäsittelykapasiteettia. Myös muiden kierrätettävien jätelajien käsittelytarve lisääntyy ja toivon mukaan näiden käsittelyyn syntyy kotimaahan sijoittuvia kilpailukykyisiä ja laadukkaita käsittelyratkaisuja.  Sen sijaan nykyinen jätteenpolttokapasiteetti näyttäisi olevan ainakin yhdyskuntien sekajätteille riittävä.

Kuntaliitto toteaa, että yhdyskuntajätevesilietteiden kierrätykselle on useita esteitä, jotka kaikki eivät välttämättä johdu itse tuotteesta. Onkin tärkeää pureutua näiden esteiden ratkaisemiseen 

Lopuksi Kuntaliitto toivoo yksittäisenä kohtana, että sivulla 10 esitetyn toteamuksen (joissain tapauksissa myös jätemaksuista saatuja tuloja voidaan kohdistaa uudelleenkäyttötoimintaan) tarkoitusta selvennettäisiin. Ainakin kunnalliset jätemaksut on käytettävä nimenomaisesti ko. jätehuollosta aiheutuviin kuluihin, eikä niillä voida kattaa toimintaan kuulumattomia kuluja.

Tavoitteet ja toimenpiteet (luku 5)

1 Jäte- ja tuotetiedon oikeellisuus ja digitaalisuus

1.1 Kehitetään jäte- ja tuotetietojärjestelmää tiedon hyödynnettävyyden, seurannan ja järjestelmän käytettävyyden parantamiseksi

Kuntaliitto kannattaa toimenpidettä, mutta toteaa samalla, että uusia tietojärjestelmiä käyttöönotettaessa tulee varmistaa, että ne oikeasti myös toimivat, niillä on aito käyttötarkoitus ja käyttäjäryhmät sekä toiminnanharjoittajille varataan riittävästä aikaa omien tietojärjestelmiensä ja niiden rajapintaratkaisujen kehittämiseen.

1.2. Otetaan käyttöön rekisteri siirtoasiakirjatiedoille

Toimiessaan hyvin rekisteri saattaa parantaa jätteiden seuranta- ja valvontamahdollisuuksia. Kuitenkin kunnan jätehuoltoviranomaisten kannalta rekisterin hyödynnettävyyttä saostus- ja umpisäiliölietteiden seurannan osalta tulisi edelleen kehittää siten, että rekisterin perusteella selviäsi, onko kuljetuksessa ollut kyse saostus- vai umpisäiliölietteistä. Muutoin rekisterin hyödynnettävyys saattaa jäädä heikohkoksi ja johtaa jätteenkuljetusrekisterin kanssa päällekkäiseen ja ristikkäiseen tiedontuottoon.

1.3 Kehitetään Materiaalitoria ja lisätään sen käyttöä

Kuntaliiton näkemyksen mukaan materiaalitorin käyttäminen sekä lakisääteisenä TSV-jätehuollon palvelutarpeen osoittamisalustana että vapaaehtoisena vaihdanta-alustana sekä jätteille että muille materiaaleille ei ole ollut kovin onnistunut kokonaisratkaisu. Alusta on kovin sekava ja sen käyttövelvoitteesta selkokielinen ja kohderyhmät tavoittava viestintä on osoittautunut haasteelliseksi monissa eri yhteyksissä. Lisäksi ongelmana on, että julkisten hankintayksiköiden aidot mahdollisuudet käyttää Materiaalitoria TSV-palveluiden hankkimiseksi eivät ole yksiselitteiset, johtuen hankintalainsäädännön ja Materiaalitoria koskevien säännösten tulkinnanvaraisuuksista ja jopa ristiriitaisuudesta. Mikäli TSV-palvelun tarve nähdään tarpeelliseksi osoittaa jatkossakin alustaratkaisuin, ei samaan alustaan tulisi sekoittaa muita, vapaaehtoisuuteen perustuvia markkinointitoimintoja, vaan sen tulisi selkeästi palvella vain TSV-tarpeen osoittamista ja kehittää palvelua nimenomaan toimivaksi vain tästä näkökulmasta. Toisaalta lähitulevaisuudessa tulisi kriittisesti arvioida, onko Materiaalitori vastannut sille asetettuun tehtävään eli TSV-palvelutarpeen läpinäkyvyyden lisäämiseen ja kuinka moni toriin ohjautuneista pyynnöistä on siirtynyt markkinatarjonnan piiriin.  

1.4 Toteutetaan jäte- ja tuotetietopalvelu

Kuntaliitto kannattaa jäte- ja tuotetietopalvelun kehittämistä ja käyttöönottoa. Tähän mennessä erityisesti asianmukaisesti rekisteröityneistä jätteenkuljettajista on ollut vaikeaa saada tietoja. Jäte- ja tuotetietopalvelun olisi tärkeää tarjota kohdassa mainittujen hyötyjen lisäksi kunnille ja kuntien jätelaitoksille avoimesti hyödynnettäväksi tuottajavastuujärjestelmiin liittyvää jätetietoa. Jätehuollon kehittäminen, esimerkiksi alueellisen yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskenta ja päästölaskenta edellyttäisivät parempaa alueellista/kuntakohtaista tietoa kerätyistä tuottajavastuujätevirroista (määrä ja laatu). 

1.5 Kehitetään valtakunnallinen ominaisjätemäärien vertailupalvelu

Kuntaliiton näkemyksen mukaan hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan ominaisjätemäärien vertailupalvelun luominen on tärkeää. Palvelun luomisen lisäksi tärkeää on miettiä se, miten varmistetaan tietojen raportoinnin kattavuus ja luotettavuus sekä se, että järjestelmästä tulee käytetty ja haluttu.

1.6 Edistetään yhdyskuntajätteen koostumustutkimusten tekemistä kaikilla sektoreilla

Kuntaliitto pitää hyvänä valtakunnallisen koostumustietopankin rakentamista. Koostumustietopankin olisi hyvä kattaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan koostumustiedon lisäksi myös asumisen jätevirtojen koostumustiedot. Tietopankin rakentamisen lisäksi myös tietopankin ylläpidon resurssointi tulee varmistaa. Tietojen tallentaminen ja valtakunnallisen koostumustiedon tuottaminen edellyttää riittävää pysyvää resurssointia. Palvelun luomisen lisäksi tärkeää on miettiä se, miten varmistetaan koostumuksesta tehtävien tutkimusten kattavuus ja luotettavuus sekä yhdenmukaisten menetelmien käyttäminen. Voisikin olla hyvä, että tietopankista saisi myös koostumustutkimusten laatimisohjeita.

Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan osalta vastuutahona voisi olla myös kuntien jätelaitokset, koska kunnat todennäköisesti tutkivat jätteiden koostumusta yhteistyössä jätelaitoksensa kanssa.

1.7 Määritetään kosteus- ja epäpuhtauskertoimet sekalaiselle yhdyskuntajätteelle

Kuntaliitto toteaa, että sekalaisen yhdyskuntajätteen lisäksi vastaavat kertoimet tulisi selvittää myös erilliskerättyjen hyötyjätteiden osalta.

1.8 Vahvistetaan yhdyskuntajätteen erilliskeräysvelvoitteiden ja jäteraportoinnin valvontaa

Kuntaliitto toteaa, että toimenpide on tarpeellinen, mutta sen otsikointi on osin virheellinen. Toimenpiteen tarkoituksena näyttää käytännössä olevan valvonnan tukeminen. Kuntaliitto ehdottaa, että toimenpiteen nimi muutetaan seuraavaksi: Tuetaan yhdyskuntajätteen erilliskeräysvelvoitteiden ja jäteraportoinnin valvonnan vahvistamista. Näillä ehdotetuilla toimilla valvonta ei vielä yksinään parane, mutta yhtenäisillä ohjeilla ja käytännöillä pyritään valvonnan parantamiseen, mikä on sinänsä hyvä. Kuntaliitto toivoo, että valvonnan toimintamallien kehittämisessä, ohjeistuksissa yms. kuullaan ja osallistetaan aktiivisesti myös kuntien valvontaviranomaisia.

1.9 Otetaan käyttöön uusi kansallinen jäteluokitus

Kuntaliitto kannattaa toimenpidettä uuden kansallisen jäteluokituksen kehittämiseksi. Jätehuollon seurantaa, tilastointia ja kehittämistä paremmin palvelevan ja nykyistä helppokäyttöisemmän ja ymmärrettävämmän jäteluokituksen kehittäminen on tärkeää.

1.10 Toteutetaan kokeiluhankkeita alueellisen ja aiempaa tarkemman jätetiedon keräämiseksi

Kuntaliitto viittaa jo aiemmin jäte- ja tuotetietopalvelun ja siirtoasiakirjarekisterin yhteydessä lausumaansa tuottajavastuujätteiden ja saostus- ja umpisäiliölietteiden tiedoista. Kuntakohtainen jätetieto ja jätteen alkuperätieto jätelain vastuunjaon mukaisesti ovat osin erillisiä asioita ja niitä tarvitaan eri tarkoituksiin.

Vastuutahoksi tässä kohden tulisi jo mainittujen lisäksi lisätä tuottajayhteisöt sekä kunnalliset jätelaitokset ja yksityiset jätehuoltoyritykset. 

2 Jätteen synnyn ehkäisy –yleiset toimenpiteet 

2.1 Otetaan käyttöön vapaaehtoisia sopimuksia valtion, kuntien ja eri toimialojen kesken

Kuntaliiton näkemyksen mukaan Green deal -sopimukset ovat hyvä lisä täydentämään lainsäädäntöä tai korvaamaan lainsäädäntöä. Green deal -sopimusten tarpeellisuutta, niiden soveltamisalaa ja aiheuttamaa hallintokuormaa on jossakin vaiheessa syytä kuitenkin tarkastella kokonaisuutena ja myös kriittisesti, jotta sopimuksilla on saavutettavissa niiden avulla tavoiteltava aito hyöty. On mietittävä tarkkaan, millaisista kokonaisuuksista sopimuksia kannattaa solmia ja miten sopimuksiin liittyviä raportointikäytänteitä voitaisiin keventää tai automatisoida. Siksi on hyvä, että suunnitelmassa on todettu tavoitteeksi sopimusten kehittäminen ja esimerkiksi olemassa olevien sopimusten soveltamisalan laajentaminen. Tavoitteeksi voisi lisätä vielä koko sopimusjärjestelmän kehittämisen. Kuntaliitto huomauttaa, että green dealeja on solmittu ja solmitaan paljon myös muuhun tarkoitukseen kuin pelkästään jätteen synnyn ehkäisemiseksi.

2.3. Julkinen hallinto sitoutuu vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta omassa toiminnassaan

Kuntaliitto huomauttaa, että jätesuunnitelman toimet ovat valtionhallintoa sitovia, mutta eivät muuta hallintotasoa. Siksi on harkittava tarkkaan, miten koko julkista hallintoa koskevat toimenpiteet kirjataan suunnitelmaan.

2.6 Parannetaan Suomi.fi –palvelun informaatiota yrityksille suunnatun jätteen synnyn ehkäisyn, erilliskeräyksen sekä jätehuollon neuvonnassa

Kuntaliitto huomauttaa, että Suomi.fi-palvelu ei välttämättä ole se tehokkain kanava jätteen synnyn ehkäisyn, erilliskeräyksen ja jätehuollon neuvonnassa. Kuntaliitto ehdottaa, että toimenpiteisiin täydennettäisiin laajemmin sen selvittäminen, mikä kanava olisi tehokkain yritysten lajitteluneuvonnan toteuttamisessa ja muutoinkin pohdittaisiin yritysten jäteneuvonnan järjestämiseen ratkaisu, joka rahoitettaisiin, kuten vastaavasti asukkaillakin, yritysten maksamilla jätemaksuilla.

2.8 Selvitetään kiertotalouden asettamat vaatimukset kaavoituksessa ja laaditaan ohjeistus kaavoittajille

Kuntaliiton näkemyksen mukaan otsikon mukainen toimenpide on sisällöllisesti kannatettava, mutta sitä ei tule kytkeä kaavoitus- ja rakentamislakiuudistukseen ja otsikossa esiintyvä vaatimus-sanan merkitys jää epäselväksi. Otsikon muotoilua olisikin hyvä täsmentää: Selvitetään kiertotalouden edistämisen mahdollisuudet kaavoituksessa ja laaditaan ohjeistusta kaavoittajille.  Kuvauksen perusteella toimenpiteen tarkoitus jää myös hieman epäselväksi ja sitä voisi tarkentaa. Tarkoitetaanko asukkaille tarkoitetuilla alueellisilla uudelleenkäyttö- ja kierrätyspisteillä kuntien pienjäteasemia, pakkausjätteiden aluekeräyspisteitä vai korttelikeräyspisteitä vai näitä kaikkia? On selvää, että erilliskeräyksen laajeneminen edellyttää usein aiempaa enemmän tilaa jätteenkeräysvälineiden sijoittamiselle myös kiinteistöillä. Lisäksi korttelikeräyksen ja muun lähikeräyksen laajeneminen edellyttää kaavoituksessa tilavarauksia. Kaavojen valmisteluvaiheessa olisi hyvä lisätä vuoropuhelua muun muassa kunnan jätelaitoksen kanssa, jotta jätteenkeräyksen kehittyvät ratkaisut osataan asianmukaisesti ottaa huomioon.

2.9 Arvioidaan jäteveron muutos ja linjataan jätteenpolttoveron tarve

Jätevero koskee kaatopaikoille sijoitettua jätettä. Jäteveron ohjausvaikutus ei enää ole merkittävä, koska kaatopaikkasijoittaminen on merkittävästi pienentynyt. Kuntaliitto ei pidä jäteveroa kovinkaan merkittävänä jätehuollon ohjauskeinona enää, ainakaan jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Lisäksi on kovin aikaista lähteä linjaamaan jätteenpolttoveron tarvetta vaiheessa, jossa jätteenpolton päästöjä aiotaan vähentää green deal -sopimusmenettelyn keinoin. Siksi jätteenpolttoveron tarpeen linjaamista ei tulisi sisällyttää valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan tässä muodossa lainkaan. Kuntaliitto ehdottaakin kohdan 2.9 otsikkoa muutettavaksi seuraavaksi: Arvioidaan jäteveron muutostarve ja vähennetään jätteenpoltosta aiheutuvia päästöjä/haittavaikutuksia.

3 Yhdyskuntajätteet

3.5 Seurannan perusteella tehdään toimia kierrätysasteen nostamiseksi

Kuntaliiton näkemyksen mukaan jätesuunnitelmasta tulee poistaa toimenpiteen 3.5. lopussa nimetyt esimerkit keinoista. Vasta lain toimeenpanon seurannan ja arvioinnin perusteella voidaan tunnistaa uusia käyttöönotettavia ohjauskeinoja tai tunnistaa tarve tehostaa nykyisiä ohjauskeinoja.

Kuntaliiton tämänhetkisen näkemyksen mukaan perusteita sekajätteen laitosmaisen lajittelun säätämiseksi kategorisesti pakolliseksi ei ole olemassa. Mekaanisesti eroteltua biojätettä ei lasketa kierrätetyksi ja sekajätteen joukossa oleva biojäte voi kontaminoida jätevirrassa olevat pakkausjätteet ja muut jakeet siten, ettei kyseinen materiaali välttämättä enää ole kelvollista kierrätykseen. Jo suunnitelman luvussa 3.2. on todettu, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttamiseen on mekaanis-biologisista laitoksista vain vähän tukea. Kuitenkin mekaanis-biologinen lajittelulaitos olisi investointina erittäin merkittävä ja nostaisi myös asukkaiden jätehuollon kustannuksia.

Muovin yhteiskeräystä on jo sovittu edistettävän kuntien ja tuottajayhteisön välisessä pakkausten keräysyhteistyössä. On epätarkoituksenmukaista tässä yhteydessä nostaa muovin ja muovipakkausten yhteiskeräys esimerkiksi velvoittavasta ohjauskeinosta.

Esimerkiksi neitseellisen ja kierrätysmateriaalin sekoitevelvollisuudesta suunnitelma ei sisällä toimia. Sekoitevelvollisuudesta säätämistä kierrätysmateriaalien menekin ja kiertotalouden edistämiseksi tulisi vähintään selvittää.

3.6 Tehdään tutkimus sekä toteutetaan ohjauskeinoja lajittelutehokkuuden nostamiseksi

Toimenpide on kannatettava. vastuutahoiksi on lisättävä myös kunnalliset jätelaitokset ja Suomen Kiertovoima ry KIVO.

3.7 Poistetaan esteitä alueellisten kierrätystavoitteiden asettamisen tieltä

Alueellisten kierrätystavoitteiden asettaminen tulee nähdä pitkän aikavälin tavoitteena, koska tasapuolisten ja kohtuullisten tavoitteiden asettaminen edellyttää riittävää tietopohjaa. Sitovia alue- tai toimijakohtaisia kierrätystavoitteita ei tule asettaa puutteellisen tiedon perusteella.  Ennen toimijakohtaisten velvoitteiden asettamista tulee säädöksin varmistaa, että ko. toimijalla, esimerkiksi kunnan jätelaitoksella, on kaikki ne keinot käytössään, joita kierrätysasteen nostamiseksi tarvitaan. Näitä edellytyksiä Kuntaliitto toivoisi nostettavan suunnitelman tavoitekohtaan.

3.9 Kehitetään kuntien hankintakäytäntöjä jätteenkuljetuksessa

Kuntaliitto toteaa, että jätteenkuljetuksen hankintakäytäntöjen kehittäminen on voimaan tulleen jätelain kuljetusmuutosten johdosta tarpeellista. Tarpeen ei ole kuitenkaan kehittää vain kuntien käytäntöjä, vaan myös jätteenkuljetuksessa toimivien ja alalle tulevien yritysten. Siksi toimenpiteen otsikko tulisikin olla yleisempi: ”Kehitetään jätteenkuljetuksen hankintakäytäntöjä. ”

Innovatiiviset jätehuollon hankinnat liittyvät pääsääntöisesti käsittelypalveluiden hankintojen kehittämiseen, eivätkä sovi tähän kohtaan suoraan. Niistä voisi tarvittaessa olla jopa oma kehittämiskohtansa tässä jätesuunnitelmassa, esim. muille toimijoille suunnatussa kohdassa (kehitetään kuntien innovatiivisia julkisia jätehuollon käsittelypalveluiden hankintoja). Kuntaliitto ehdottaa lisäksi toimenpiteen toista kappaletta muotoiltavaksi toisella tavalla kuin nyt on ehdotuksessa esitetty.

Kuntaliitto ehdottaa toisen kappaleen muokkaamista seuraavanlaiseksi: ”Kehitetään yhteistyössä jätteenkuljetuspalveluhankintojen hyviä käytäntöjä ja tilaajien ja tarjoajien osaamista. Erityisesti keskitytään tilaajien ja tarjoajien osaamisen kehittämiseen niillä alueilla, joilla on ollut käytössä pääsääntöisesti kiinteistönhaltijan jätteenkuljetusjärjestelmä. Yrittäjille ja kunnille järjestetään koulutusta ja neuvontaa esim. Hankinta-Suomi -hankkeessa. Lisäksi hankintojen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin. Kuljetuspalveluita hankkivia tahoja kannustetaan myös tarpeen mukaan hankintayhteistyön tekemiseen.”

3.11 Kehitetään jätehuollon hintaohjausta kierrätykseen kannustavaksi

Kuntaliitto vetää parhaillaan hanketta, jossa kevään 2022 aikana tavoitteena on laatia jätetaksan laatimisen ohjeistusta. Hankkeessa mukana ovat myös KIVO ja YM. Samassa yhteydessä pohditaan asukkaiden hintaohjauksen kehittämistä. On kuitenkin huomattava, että kunnissa hintaohjauksen mahdollisuudet riippuvat jätehuollon kokonaisjärjestelyistä ja muun muassa käytössä oleva kiinteistönhaltijan jätteenkuljetusjärjestelmä rajoittaa hintaohjauksen mahdollisuutta. Myös kuntien ja pakkaustuottajien yhteistoiminnan korvauksiin liittyvä sääntely yhdistettynä alueen kuljetusratkaisuun saattaa osaltaan rajoittaa kunnan jätelaitoksen mahdollisuuksia ’innovatiiviseen hintaohjaukseen.’ On muistettava, että asiakashintoja muodostettaessa voidaan ottaa huomioon pakkausjätteissä pelkkä kuljetus ja riippuen sekajätteen jätteenkuljetusjärjestelmästä seka- ja biojätteissä kuljetus ja käsittely tai vaihtoehtoisesti sekajätteissä vain käsittely ja biojätteissä kuljetus ja käsittely. Nämä seikat osaltaan ohjaavat hinnoittelua.

3.12 Otetaan käyttöön pohjoismainen jätepiktogrammijärjestelmä

Kansallisesti yhtenäinen merkitsemisjärjestelmä selkeyttäisi asukkaiden näkökulmasta tällä hetkellä sekavia lajitteluohjeistuksia ja mahdollistaisi valtakunnallisen lajitteluneuvonnan toteuttamisen. Mutta olennaista olisi, että kaikki arvoketjun toimijat, myös muut kuin kunnat, olisivat mukana järjestelmässä, koska muutoin se ei toimi.

3.14. Päivitetään ohje kunnallisista jätehuoltomääräyksistä

Otsikon voisi muuttaa seuraavaksi: Päivitettyä ohjetta kunnallisista jätehuoltomääräyksistä toimeenpannaan kunnissa. Päivitystyö on jo käynnissä ja ehtinee valmistua jo ennen VALTSUn hyväksymistä. Kohdan sisältöteksti voisi kuulua seuraavasti: ”Kuntaliitto on yhteistyössä alan toimijoiden kanssa päivittänyt jätehuoltomääräysten laatimisen oppaan vastaamaan jätelainsäädännön uusia velvoitteita sekä ottamaan alueelliset erot huomioon lain toimeenpanossa. Kuntia neuvotaan päivittämään jätehuoltomääräyksensä uuden lain vaatimusten mukaiseksi oppaan ohjeiden perusteella.”

3.15 Kokeillaan uusia palveluja uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi

Toimenpiteen osalta Kuntaliitto huomauttaa, että kuntavastuujätteen ollessa kyseessä kaikki uusi kehittäminen tulee tehdä jätehuollosta vastuullisen tahon koordinoimana. Tämän vastuunäkökohdan voisi tuoda selkeämmin kohdassa esille.

3.16 Kannustetaan kiinteistökohtaiseen kompostointiin ja järjestetään siihen liittyvää neuvontaa ja muita palveluja

Kuntaliitto ehdottaa toimenpiteen kuvauksesta poistettavaksi ensimmäisen virkkeen loppuosan eli ”muiden haja-asutusten palveluiden yhteyteen”. Kyse ei ole toimenpiteiden ja kehitystyön kohdentamisesta haja-asutusalueille, vaan enneminkin monimuotoiseen ympäristöön ja myös kaupunkiseuduille. On nähtävissä, että kiinteistökohtainen komposti yleistyy sekä taajamissa että haja-asutusalueilla eikä täten toimia ole tarpeen kohdentaa erityisesti aluekohtaisesti. Uudenlaisia kompostointiin liittyviä palvelukonsepteja tarvittaneen enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla.

4 Pakkausjätteet

Toimenpiteistä 4.2 ja 4.3 puuttuvat toimenpiteitä selventävät kuvaukset kokonaan. Yhtenäisyyden vuoksi olisi hyvä, että näistäkin olisi kuvaukset. Toimenpide 4.4 on jo lakiin kirjoitettu velvoite, joten se ei tuo tuollaisenaan mitään uutta elementtiä suunnitelmaan, ellei sitten ole tarkoitus kehottaa tuottajayhteisöjä kehittämään maksujärjestelmäänsä yhä paremmin mukautettujen maksujen suuntaan. Jos näin on, voisi seikka käydä ilmi kohdassa 4.4.

4.9 Muovipakkausten sekä muovijätteiden yhteiskeräystä lisätään

Kuntaliitto toteaa, että muovin yhteiskeräystä on jo sovittu edistettävän kuntien ja tuottajayhteisön välisessä pakkausten keräysyhteistyössä. Toimenpiteen piiriin voisi laajentaa myös jätettä tuottavat yritykset, jotka voisivat tarpeen mukaan pohtia yhteiskeräyksen edistämistä järjestäessään omaan jätehuoltoansa. Tällöin vastuutahoja voisi myös muokata lisäten sinne sekä kunnat että yritykset. Ilman yritysten lisäämistä toimenpiteeseen tulee siitä poistaa vastuutahona olevat jäteyritykset, koska ne eivät jatkossa tuota palveluita suoraan kuntavastuun asiakkaille.

5 Kertakäyttömuovituotteiden vähentäminen

5.2 Julkiset toimijat lopettavat kertakäyttöisten, muovia sisältävien astioiden hankinnan ja käytön tiloissaan

Vaikka toimenpide sinänsä on kannatettava, Kuntaliitto huomauttaa, että se sitoo tässä kohden vain valtionhallintoa, jonka osa kunnallishallinto ei ole. Siksi Kuntaliitto esittää pohdittavaksi, että kuntien toimien osalta vastaavan ehdotuksen voisi erotella tästä ja sisällyttää omanaan kohtaan: ehdotuksia muille toimijoille.

6 Biohajoavat jätteet 

6.1 Edistetään ruokahävikkitiekartan toimia

Kuntaliitto huomauttaa, että toimenpiteessä ei ole määritelty valtionhallinnon vastuutahoa, joka kantaa päävastuun toimenpiteen edistämisestä.

Toimenpiteistä 6.4 ja 6.5 puuttuvat toimenpiteitä selventävät kuvaukset. Suunnitelman yhtenäisyyden vuoksi niitä tulisi lisätä.

6.8 Jatketaan tutkimusrahoitusta kierrätyslannoitevalmisteista sekä ravinteiden talteenotosta jätteistä

Kuntaliitto toteaa, että jatkossa on ensiarvoisen tärkeää, että biojätteiden kierrätyksen edistämiseen sekä myös kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden laadun ja turvallisuuden tutkimiseen ja haitta-aineiden poistamiseen myönnetään tutkimusrahoitusta.

6.10 Selvitetään erilaisille biohajoaville materiaaleille soveltuvia sääntelymalleja ja otetaan niitä käyttöön

Toimenpide on kannatettava. Kun viitataan käynnissä olevaan SYKEn selvitykseen, niin sen aikataulun voisi esittää selkeämmin tässä kohdassa.

6.11 Tehdään puhdistamolietteen hyötykäytön tiekartta

Kuntaliitto kannattaa selvityksen teettämistä. Mukaan tulee kuitenkin ottaa myös eri osapuolten järjestöt, kuten Suomen Vesilaitosyhdistys VVY ry, MTK ja Suomen biokierto ja biokaasu ry, jotka voisivat näkyä myös vastuutahoina.

6.12 Parannetaan kierrätysravinteiden kilpailukykyä kehittämällä tuotteiden helppokäyttöisyyttä sekä jalostus- ja levitystekniikoita 

Toimenpide on sinänsä kannatettava, mutta kohta 6.12 kaipaisi täsmennystä siitä, millaisia toimia eri toimijoilta odotetaan. Otsikko herättää kysymyksen, pidetäänkö kierrätysravinteiden käytettävyyttä tällä hetkellä erityisenä ongelmana.

6.15 Kuntien ja muiden julkisten hankkijoiden viherrakentamisen hankintaohjeita kehitetään edistämään kierrätysravinteiden käyttöä

Toimenpide on sinänsä kannatettava. Kuntaliitto huomauttaa kuitenkin, että kuntien toiminnassa tulee pohtia ympäristövaikutuksia myös kokonaisuuden kannalta. On otettava huomioon mm., miten kierrätyslannoitteiden käyttö vaikuttaa yleisten alueiden hulevesien laatuun. Kierrätyslannoitteiden käytöstä ei siis tule aiheutua paineita lisätä hulevesien käsittelyä, mikä nostaisi kuntien kokonaiskustannuksia. Koska lieteperäiset valmisteet ovat mukana kierrätyslannoitevalmisteissa, olisi luontevaa nimetä myös Vesilaitosyhdistys yhdeksi vastuuorganisaatioksi.

Toimenpiteessä viitataan toimenpiteeseen 1.5 (Kehitetään valtakunnallinen ominaisjätemäärien vertailupalvelu.) Viittauksen asianmukaisuus kannattaa tarkistaa tai selventää ainakin, mitä sillä tarkoitetaan.

7 Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

7.1 Luodaan toimintaohjeistus jätteiden kerääjille jätelain mukaisen uudelleenkäytön mahdollistamiseksi

Toimenpiteen kuvauksessa pitäisi selventää sitä, kenelle ohjeistusta tosiasiallisesti luodaan ja kenellä on velvollisuus mahdollistaa uudelleenkäyttöä. Kuntien näkemyksen mukaan tahon tulisi olla pääasiassa tuottajayhteisö, koska kunnalliset jätelaitokset toimivat lähinnä tuottajayhteisön vastaanotto-operaattoreina tuottajayhteisön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimus määrittää vastaanotetun sähkölaiteromun tuottajayhteisön omaisuudeksi ja täten tuottajayhteisö päättää, miten uudelleenkäytön mahdollisuutta kehitetään osana yhteistyötä. Myös jätelaki lähtee siitä, että ensisijainen oikeus ja vastuu sähkölaiteromusta on kyseisten laitteiden tuottajilla.

8 Rakentamisen jätteet 

8.1 Arvioidaan osana kestävää verouudistusta neitseellisen maa-aineksen kaivuun veroa

Kuntaliitto huomauttaa, että ensisijainen keino edistää kierrätysmateriaalien käyttöä ei tulisi olla neitseelliselle maa-ainekselle asetettava vero. Kunnat ja valtio ovat merkittäviä kiviainesten käyttäjiä, jolloin julkinen sektori olisi veron suurin maksaja. Kuntaliiton näkemyksen mukaan verolla nostetaan siten huomattavasti julkisen rakentamisen kustannuksia, mutta välttämättä ei saavuteta tavoitteita edistää nimenomaan kierrätysmateriaalien käyttöä. Neitseellisten maa-ainesten ja kierrätysmateriaalien käyttö eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia, vaan ne voivat täydentää toisiaan. Kierrätysmateriaalien tarjonta on hyvin paikallista ja alueellista ja niiden saatavuus ei ole kaikkialle taattua. Siksi kaikissa rakentamiskohteissa neitseellisen maa- ja kiviaineksen käytön korvaaminen uusiomateriaaleilla ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista johtuen esim. käyttökohteen teknisistä vaatimuksista tai pitkistä kuljetusmatkoista. Uusiomateriaalien käytön tulee olla hallittua, jotta ei vaaranneta rakenteiden elinkaaren aikaista kestävyyttä eikä siten kasvateta kunnossapidon kustannuksia ja toiminnan ympäristövaikutuksia. Lisäksi paikoin voi olla järkevää käyttää neitseellisiä maa-aineksia, jos ne ovat esim. infratyömailla helposti saatavilla sen vuoksi, että kadun tai tien rakentamiseksi tulee poistaa linjauksen alta kalliomateriaalia.

8.4 Laaditaan kiertotaloutta edistävää ohjeistusta sekä edistetään ohjeiden käyttöä 

Kuntaliitto huomauttaa, että infrarakentamisessa on ollut jo vuosia käynnissä mm. ympäristöministeriönkin tukema UUMA-ohjelma. Sen puitteissa on tuotettu mm. ohjeistuksia, mutta ohjelmaa ei ole tässä kohden tunnistettu. Merkittävämpää olisikin edistää ohjeistusten jalkauttamista ja käyttöönottoa. Kuntaliitto toteaa myös, että toimenpiteessä 8.17 on melko paljon samoja elementtejä kuin tässä toimenpiteessä. 

8.11 Toteutetaan digitaalinen rakennus- ja purkumateriaalitietokanta 

Kuntaliitto huomauttaa, että kuntanäkökulmasta toimenpidettä ei ole tarvetta kytkeä KRL-lakiuudistukseen lainkaan. Tietokannan ja jo nykyistenkin purkuilmoitusten tiedonsiirron kehittämistyötä voidaan muutoinkin tehdä. Tosin Kuntaliitto on jo aiemmissa yhteyksissä esittänyt näkemyksiä, joissa suhtaudutaan hieman epäilevästi rakennus- ja purkumateriaaliselvitysten käytettävyyteen tilastoinnin pohjaksi, koska ilmoituksessa ilmoitettavan tiedon laatu vaihtelee eikä rakennusvalvonnalla ole resursseja perehtyä syötetyn tiedon luotettavuuteen. KRL-lakiluonnoksessa on esitetty poiketen nykyisistä velvoitteista, että rakennusluvan yhteydessä tehtävä ilmoitus tulisi päivittää hankkeen lopputarkastuksen yhteydessä ja siinä voisi käyttää siirtoasiakirjatietoja apuna. Rakentajan tai purkajan tekemä päivitys saattaa toki kohentaa tiedon laatua jonkin verran, mutta myös työllistää paljon. Lisäksi edellyttää erittäin suurta ponnistusta saada kaikki rakennusluvan (/rakentamisluvan) saaneet toimijat, mm. kotitaloudet omatoimirakentajina jatkossa (lainmuutoksen tältä osin toteutuessa) raportoimaan rakennusaikaiset uudis- ja purkurakentamisen rakennusjätetietonsa luotettavasti ennen lopputarkastusta. Kuntaliitto on myös lausunut kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksesta, että rakennusvalvonnan valvontatehtäviä ei tule laajentaa rakennus- ja purkumateriaaliselvityksen osalta.

Toimenpiteessä todetaan myös, että uusi tietokanta kytketään materiaalien vaihto- ja myyntialustoihin. Suunnitelmaan kirjatussa toimenpiteessä tulisi selkeyttää, mitä toteamus käytännössä tarkoittaa ja mikä on tietokannan rooli suhteessa esimerkiksi jo olemassa olevaan materiaalitoriin tai kaupallisiin alustoihin. Hallituksen esityksessä kaavoitus- ja rakentamislaiksi todetaan, että digitaalinen tietokanta tarjoaisi mahdollisuuden tiedon jakamiseen purkumateriaalien markkina- tai vaihdanta-alustoissa. Rekisterin yhteyteen on tarkoitus mahdollistaa rajapinnat digitaalisiin markkinapaikkoihin vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvan rakennus- ja purkumateriaaliliiketoiminnan edistämiseksi. Esimerkiksi em. olisi hyvä todeta tämän suunnitelman yhteydessä selkeämmin kuin nyt.

Joka tapauksessa Kuntaliiton näkemyksen mukaan on epävarmaa, saavutetaanko tietokannalla sille asetetut tavoitteet, joita ovat mm. laadukkaan tilastotietopohjan tuottaminen ja tiedon jakajana toimiminen markkina-alustoille.  

8.14 Mahdollistetaan julkisessa infra- ja väylärakentamisessa uusiomateriaalien käyttö ja kannustetaan siihen

Kuntaliitto pitää otsikkoon kirjattua toimenpidettä kannatettavana, mutta toteaa samalla, että toimenpiteen kuvauksessa käytetyt sanamuodot ovat liian käskeviä ja ehdottomia eivätkä ole tasapainossa otsikkotason kanssa. Toimenpiteen kuvauksessa todetaan, että “heti hankintavaiheessa pitää julkisissa kilpailutuksissa mahdollistaa uusiomateriaalien käyttö, ja hankkijan pitää hankkia näiden materiaalien käyttöön tarvittavat luvat etukäteen.” Kuntaliiton näkemyksen mukaan uusiomateriaalien käyttö kaikissa hankkeissa tuskin on mahdollista ja esittääkin toimenpidettä muotoiltavaksi käskevästä ja velvoittavasta hieman lievempään muotoon seuraavasti: ”Hankintavaiheessa tulee julkisissa kilpailutuksissa pääsääntöisesti mahdollistaa uusiomateriaalien käyttö, ja tilaajan tulisi ennakoida hyvissä ajoin materiaalien käyttöön tarvittavien lupien tarve.”  Uusiomateriaalien käyttö on kuitenkin myös kustannus- ja saatavuuskysymys. Kuntaliitto huomauttaa myös, että uusiomateriaalien käyttö tulee ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja asian pohdinta vasta hankintavaiheessa on monesti jo liian myöhäinen ajankohta. Lisäksi luvan hankkimisen näkökulmasta kaikissa tapauksissa ei ole ennakkoon tiedossa, mitä materiaaleja ja mistä rakennusaikana on todellisuudessa saatavilla. Toimenpiteen toteutuminen edellyttää myös uusiomateriaalien sertifiointia, EoW-menettelyjen kehittämistä tai muita menettelyjä, jotka ovat vasta kehittymässä, mutta yksinkertaistaisivat materiaalien käyttöä. Tilaajien tuntemusta erilaisista materiaaleista tulisi myös kohentaa. Toimenpide kaipaa siis konkreettisia ehdotuksia uusiomateriaalien käytön helpottamiseksi.

8.15 Kannustetaan kuntia nimeämään koordinaattori ylijäämämaiden ja rakentamisessa syntyvien jätemateriaalien hyödyntämiseen

Kuntaliitto ehdottaa, että toimenpiteen otsikkoa tarkennetaan lisäämällä siihen rakennusliikkeet. Kannustetaan siis kuntia ja rakennusliikkeitä nimeämään koordinaattoreita, jotta yhteistyön lisäämiseksi yksityis- ja kuntapuolelta löytyisivät vastinparit. Kuntaliitto huomauttaa, että lähtökohtaisesti kuntien tehtävänä ei ole koordinoida yksityisten rakennusliikkeiden maamassoja, koska ne eivät ole kuntien vastuulla. Sen sijaan yhteisiä ratkaisuja voidaan etsiä yhteistyössä. Kuntaliitto toteaa, että kuntien ja muiden toimijoiden rajat ylittävään massakoordinaatioon tarvitaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia ja myös uusia työkaluja, vaikka joitakin työkaluja onkin jo olemassa (mm. HSY:n SeutuMassa). Lisäksi Kuntaliitto esittää, että vastuutahoksi nimetään myös rakennusliikkeet ja mahdollisesti Väylävirasto, jos toimenpiteessä on tarkoitus kehittää näiden kaikkien välistä yhteistyötä maa-ainesten hyödyntämiseksi. Toimenpiteen 8.16 voisi oikeastaan yhdistää tähän samaan kohtaan.

Seuranta (luku 7)

Kuntaliitolla ei ole erityistä huomautettavaa suunnitelman seurantaan ja esitettyihin indikaattoreihin. Johtuen puutteellisesta jätetiedosta indikaattoreiden määrä on hyvä pitää rajallisina ja esitetyt indikaattorit ovat tässä vaiheessa riittäviä. Tiedon mahdollisesti karttuessa myös indikaattoreita on syytä tarkastella uudelleen, kuten suunnitelmassa jo todetaankin.

Muut suunnitelman osat

Ei lausuttavaa.

Vaikutusarviointi

Kuntaliitto ehdottaa, että valtakunnallisen jätesuunnitelman vaikutusarviointia täydennetään Valtiovarainministeriön selvityksellä ja sen johtopäätöksillä maa-ainesverosta vuodelta 2012.  (Selvitys maa-aineveron käyttöönotonmahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta). Mahdollisen veron aiheuttaman rakentamisen kustannusnousun tulee näkyä erityisesti rakentamisen jätteiden toimenpiteiden taloudellisissa vaikutuksissa. Lisäksi vaikutusarviointia saattaa olla tarpeen siltä osin täydentää kuin lausuntojen pohjalta suunnitelman toimenpiteitä mahdollisesti päivitetään, mahdollisesti muutettujen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti. 

Muuta

Kuntaliitto on lausunut lähinnä kohdista, joista sillä on jotakin huomautettavaa tai joita se haluaa korostetusti tukea. Valtsun ne toimenpiteet, joista ei ole esitetty näkemyksiä, ovat kannatettavia tai sitten Kuntaliiton näkemyksen mukaan ne eivät aiheuta kuntien kannalta erityisiä toimia.

Kuntaliitto huomauttaa, että jätesuunnitelmassa on kaikkiaan jäänyt vähäiselle huomiolle erilaiset laitosmaisessa jätteenkäsittelyssä syntyvät rejektit sekä toisaalta jätevoimaloiden tuhka ja kuona. Vuosittain muodostuvan jätteenpolttolaitosten tuhkien ja kuonien määrä on merkittävä. Myös laajeneva jätteiden erilliskeräys ja laitosmainen käsittely lisäävät väistämättä rejektien määriä.

Suunnitelman toimenpiteistä olisi hyvä esittää jonkinlaisia resurssitarvearvioita vähintään valtiota koskevien sitovien tavoitteiden osalta. Nyt ko. arviot näyttäisivät puuttuvan kokonaan. Vaikutusarviointi on tältä osin melko yleispiirteinen.

Suunnitelma sisältää useita rekistereihin, tietopalveluihin ja tietojärjestelmiin liittyviä kehittämistoimia, jotka pääosin kuuluvat osasina kehitteillä olevaan jäte- ja tuotetietojärjestelmäkokonaisuuteen. Eri toimenpidekohdissa näitä järjestelmän osia on tarkasteltu eri näkökulmista siten, että taustalla oleva tietojärjestelmäkokonaisuus ei hahmotu. Erityisesti asiaan perehtymättömän voi olla vaikea hahmottaa tietojärjestelmäkokonaisuutta. Kuntaliitto esittääkin, että suunnitellusta tietojärjestelmäkokonaisuudesta lisättäisiin tähän suunnitelmaan jonkinlainen graafinen esitys ja kuvaus selkeyttämään suunniteltua toimintamallia.

Kuntaliitto ei ylipäänsä kannata keskitettyjä valtakunnallisia rekisterejä, joihin viranomaiset joutuvat erikseen tietoja syöttämään omien järjestelmiensä lisäksi, vaan tiedon yhteen toimivuuden edistämistä tulisi tehdä sen syntysijoilla (esim. kunnissa tai jätelaitoksissa). Tieto tulisi sitten siirtää tai kytkeä tarvittaessa rajapintaratkaisujen avulla valtakunnallisiin tai muihin mahdollisiin yhteiskäyttöisiin alustoihin. Vain sillä tavalla voidaan saada aikaiseksi kustannustehokkaasti ajan tasalla pysyviä tietovarantoja. Tämä edellyttää, että rahoitusta suunnataan eri järjestelmien yhteen toimivuuden edistämiseen ja avointen rajapintojen kehittämiseen esim. kunnissa ja jätelaitoksissa.

Kuntaliitto on hieman huolissaan erityisesti useissa tilanteissa vaihtoehdoksi esitettyihin Green dealeihin liittyvän sopimusohjauksen pirstoutumisesta ja niihin liittyvien raportointivelvoitteiden lisääntymisestä. Usein tämä johtuu mm. green dealien kapea-alaisuudesta ja siksi aika ajoin tulisikin arvioida uuden sopimuksen laatimisen sijaan mahdollisuuksia laajentaa olemassa olevien soveltamisalaa. Myös sopimustoimintaa tulisi kehittää raportoinniltaan kevyemmäksi.

SUOMEN KUNTALIITTO

Miira Riipinen                              

Johtaja                      

Tuulia Innala

rityisasiantuntija