Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain, terveydenhuoltolain sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
Esitys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Muutoksia esitetään oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) ja terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettuun lakiin (695/2019) siirrettäisiin luonteeltaan teknisenä muutoksena säännös terveydenhuoltolaista. Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi säännöksiä, jotka koskevat hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyötä opiskeluhuollossa. Yhteistyön varmistamiseksi hyvinvointialueen alueella tulisi toimia opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, jonka toiminnasta säädettäisiin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Lisäksi opiskeluhuollon toteutuksen suunnitelmallisuutta edistettäisiin täsmällisemmällä sääntelyllä. Myös oppilaan ja opiskelijan henkilötietojen suojaa, osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistettaisiin opiskeluhuollon kirjaamista, rekisteröintiä ja salassapitoa koskevilla muutoksilla sekä muutoksella koskien yhteydenottoa opiskeluhuoltopalveluihin. Lähipalveluperiaate ehdotetaan ulotettavaksi soveltuvin osin kouluterveydenhuoltoon.
Kuntaliitto toteaa, että kuntien ja koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueen väliset yhteistyörakenteet ovat välttämättömiä palveluiden toimivuuden sekä yhtenäisen johtamisen ja kehittämisen onnistumiseksi. Alueellisen yhteistyöryhmän ensisijaisena tehtävänä on toimia järjestämisvastuussa olevien tahojen yhteistyöelimenä. Ehdotuksen mukaisessa alueellisen opiskeluhuollon ohjausryhmässä tarvitaan kaikkien koulutusmuotojen näkemystä ja tuntemusta. Oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien rooli sen sijaan korostuu oppilaitostasolla tehtävässä yhteistyössä.
Kuntaliitto huomauttaa, että ammatillisessa koulutuksessa järjestäjänä ja näin ollen koulutuksen järjestämisvastuussa on pääsääntöisesti kuntayhtymä tai rekisteröity yhteisö tai säätiö. Vain suurimmat kaupungit järjestävät ammatillista koulutusta kunnan omana toimintana. Voimassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n mukaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Kuntaliitto katsoo, että alueellisessa yhteistyöryhmässä tulee olla koulutuksen järjestäjien edustajia eri koulutusmuotojen näkemyksen varmistamiseksi. Edustus on tärkeää erityisesti nyt, kun oppivelvollisuutta on laajennettu toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kantavat suuriman vastuun syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, joten on tärkeää, että heidän edustuksensa on kuntien lisäksi mukana yhteistyöryhmässä.
Nyt lausunnolla oleva ehdotus opiskeluhuollon yhteistyöryhmästä on tarkoituksenmukainen yhteistyön varmistamiseksi kuntien, koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välillä. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että kunnan ja hyvinvointialueen välillä on paljon muitakin yhdyspintoja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyön rakenteista säädettäessä tulisi huomioida eri yhdyspintatehtävistä muodostuva kokonaisuus ja säädettäessä tulisi alueille ja kunnille jättää riittävä liikkumavara alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioimiseksi.Jos opiskeluhuollon järjestämisen osalta yhteistyörakenteesta säädetään opiskeluhuoltolaissa, herää kysymys, miten yhteistyön toimintamallit muodostetaan muissa palveluissa.
Kuntaliitto katsoo, että opiskeluhuollon alueellisen yhteistyöryhmän roolia suhteessa muihin hyvinvointialueiden ja kuntien välille muodostuviin yhteistyöryhmiin olisi hyvä tarkentaa. Jatkovalmistelussa on paikallaan arvioida, tarvitaanko sääntelyä myös alueellista opiskeluhuoltoryhmää laajemmasta alueellisesta lasten ja nuorten palvelujen yhteistyöryhmästä tai -rakenteesta. Yhteistyön rakenteita tarvitaan useilla lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhdyspinnoilla ja esimerkiksi lastensuojelulain 12 § 3 momentissa tarkoitettu alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee laatia yhteistyössä. Mikäli alueet ja kunnat perustavat joko lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti laajemman lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän, tulisi mahdollistaa opiskeluhuollon alueellisen yhteistyöryhmän toiminta sen itsenäisenä alaryhmänä tai osana sitä alueelle soveltuvien käytäntöjen ja tarpeiden mukaisesti.
Hyvinvointialue tulee velvoittaa muodostamaan opiskeluhuollon yhteistyöryhmä sopimalla siitä alueellisesti kuntien ja koulutuksenjärjestäjien kanssa. Tarvittaessa sopimus voi käsittää myös laajemman lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteistyöryhmän.
Kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmassa oppilaitosten tarpeet ja alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteet kytketään kuntatason strategiseen suunnitteluun. Ehdotus on johdonmukainen tältä osin, mutta hajauttaa opiskeluhuollon järjestämisen rakennetta kunnassa. Hieman epäselväksi jää kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman suhde koulutuksen järjestäjän laadintavastuulla olevaan oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmaan, jonka laatimisesta määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelmaan perustuva oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma pitää sisällään opiskeluhuollon kokonaisuuden ja se tehdään opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten ja se voi myös olla usean oppilaitoksen yhteinen.
Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelmaan esitetyt sisällöt ovat kannatettavia, samoin se, että suunnitelma tulee laatia yhteistyöryhmässä yhdessä kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Myös alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman liittäminen alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on perusteltua. Suunnitelmien hyväksyttäminen aluevaltuustossa korostaa lasten ja nuorten palvelujen merkitystä alueen strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Samalla esitys herättää kysymyksen, kuinka paljon lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarvitaan erillisiä suunnitelmia. Opiskeluhuolto on yksi yhdyspintapalvelu, mutta yhteistyörakenteita edellyttäviä palveluita on paljon muitakin. Sote-uudistuksen jälkeen lastensuojelulain 12 §:ssä tarkoitettu alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee olemaan keskeinen elementti kuntien, koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Hyvinvointialueet tulee vahvasti velvoittaa sen laatimiseen yhteistyössä kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa.
Opiskeluhuollon järjestämisen suurin haaste on pula kelpoisesta ammattihenkilöstöstä. Erityisen vaikea tilanne on koulupsykologien kohdalla, ja monin paikoin kunnat eivät ole saaneet hakijoita avoinna oleviin tehtäviin. Ruotsinkielisten palveluiden osalta tilanne on hälyyttävä. Mitoituksilla ei työvoimapulaa ratkaista.
Soteuudistuksen myötä keskeiseksi muodostuu se, miten opiskeluhuollon palvelut pystytään ohjaamaan arjen työhön vaikuttavalla, oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Opiskeluhuollon toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus tarvitsee yhteistyötä kaikilla tasoilla, valtakunnallisesta ohjauksesta kuntien, koulutuksenjärjestäjien ja hyvinvointialueiden yhteiseen johtamiseen ja kehittämiseen ja sitä kautta arjen asiakasprosesseihin. Rakenteiden lisäksi tarvitaan kykyä ja tahtoa kehittää hyvään yhteistyöhön perustuvaa toimintakulttuuria kaikilla tasoilla.
Eduskunnan hyväksymässä sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä ja esitetyissä oppilashuoltolakiin liittyvissä muutoksissa ei esitetä muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kirjaamista tai asiakas- ja potilasrekistereitä koskevaa sääntelyä, johon liittyy monia käytännön haasteita erityisesti lasten ja nuorten palveluissa.
Nykytilassa erilliset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilörekisterit sekä niihin liittyvä rinnakkainen, ja monilta osin monimutkainen sekä arjen tilanteissa vaikeasti sovellettavissa oleva erillissääntely, ei tue riittävällä tavalla lapsen ja perheen kokonaistilanteen tunnistamista ja tiedonkulua erityisesti tilanteissa, jossa asiakkaan tarve edellyttää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden koordinaatiota ja yhteensovittamista, sekä yhteistyötä opetuksen järjestäjien kanssa.
Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriön kaavailema tietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön nk. kokonaisuudistus saadaan käyntiin nopeasti ja riittävästi resursoituna, ja että tässä yhdeksi painopistealueeksi otetaan lasten ja nuorten palvelut ja niissä edellytettävä yhteistyö mm. sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja opetuksen järjestäjien välillä.
Esitysluonnoksen 16 §:ä - yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi - ehdotetaan muutettavaksi kokonaan otsikkoa myöten. Ehdotetulla muutoksella yhteydenottomahdollisuus laajennettaisiin kaikkiin opiskeluhuollon palveluihin ja lisäksi yhteyttä olisi otettava yhteisymmärryksessä oppilaan tai opiskelijan kanssa. Ehdotuksen perustelujen mukaan käytännössä yhteisymmärryksen vaatimus tarkoittaisi, ettei yhteydenottoa opiskeluhuoltopalveluihin voisi tehdä ilman oppilaan tai opiskelijan nimenomaista suostumusta. Perustelujen mukaan oppilas tai opiskelija voisi antaa suostumuksen suullisesti kasvokkain keskustellessa tai esim. puhelimitse tai viestillä edellyttäen, ettei oppilaan tai opiskelijan henkilöllisyydestä ole epäilystä. Eli kirjallista suostumusta ei vaadittaisi.
Kuntaliitto toteaa, että jos suostumusta yhteydenottotilanteessa vaaditaan, sen olemassaolo olisi tarvittaessa kuitenkin pystyttävä näyttämään. Kuntaliitto pohtii, mihin suostumuksen antaminen opetustoimessa, jossa ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon kaltaisia asiakasrekistereitä, kirjattaisiin. Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomioita, että opiskeluhuollon palveluiden piiriin kuuluu oppilaita ja opiskelijoita esiopetuksesta toiselle asteelle eli he ovat iältään ja kehitystasoltaan hyvin erilaisia. Näin ollen ehdotuksen vaikutuksia eri ikäisten suostumuskäytäntöihin tulisi esityksessä arvioida tarkemmin, samoin kuin sitä, voiko yhteydenotosta kieltäytymisellä olla vaikutuksia esim. lastensuojeluilmoitusten lisääntymiseen.
Ehdotuksen mukaan valtakunnallisen ohjauksen jakaminen Opetushallituksen ja THL:n kesken noudattaa samaa logiikkaa kuin järjestämisvastuun jakaminen kuntien ja koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueiden kesken.
Kuntaliitto katsoo, että Opetushallituksen ja THL:n keskinäinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta valtakunnallinen ohjaus onnistuu ja tukee yhtenäisesti ja tasapainoisesti opiskeluhuollon järjestämistä. Kuntaliitto painottaa, että opiskeluhuoltoa toteutetaan jatkossakin ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona (opiskeluhuoltolain 3 §). Koulutuksen järjestäjällä on vastuu järjestää palvelut yhteistyössä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus (9 §).
Opiskeluhuoltoon liittyvässä keskustelussa on havaittavissa epäselvyyttä sen suhteen, mitä on opiskeluhuollon kokonaisuus ja mitä tarkoitetaan opiskeluhuollon palveluilla. Arjen puheessa kuulee usein todettavan, että ”opiskeluhuolto siirtyy hyvinvointialueille”. Termien opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon palvelut samankaltaisuus voi ymmärrettävästi aiheuttaa vääriä tulkintoja. Koska sääntely on hajaantunutta, tulee käytettyjen termien olla täsmällisiä lain soveltamisen kannalta. Kuntaliitto toivoo, että opiskeluhuoltoon liittyvässä viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota selkeään ilmaisuun, joka ottaa huomioon opiskeluhuollon kokonaisuuden ja siihen sisältyvän yhteisöllisen opiskeluhuollon ja opiskeluhuollon yksilöpalvelut.
Alueellinen yhteistyö on kunnille uusi tehtävä, joka vaatii panostusta. Yhteistyötä ei rakenneta eikä ylläpidetä ilman siihen osoitettua työaikaa ja resursseja. Ehdotuksessa vaikutukset kuntatalouteen on arvioitu puutteellisesti, eikä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä yhteistyöstä esityksen mukaan katsota syntyvän erillisiä kustannuksia. Jotta yhteistyöhön pystytään sote-uudistuksen jälkeen aidosti panostamaan, tulee valmistelussa ottaa huomioon lisääntyvä työ. Kunnille säädetyn uuden tehtävän kustannukset tulee huomioida ja korvata kunnille täysimääräisesti.
Irmeli Myllymäki
kehittämispäällikkö
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää