Kotoutumisen sanasto

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa Kotoutumisen sanasto

-luonnoksesta. Sanastotyön kohteena on kotoutumislakiin (laki kotoutumisen edistämisestä) liittyvien keskeisten käsitteiden tunnistaminen. Sanaston on tarkoitus valmistua kevään 2021 aikana. Lausuntopyynnön mukaan sanastotyö liittyy keskeisesti kotoutumisen selonteon valmisteluun, joka annetaan eduskunnalle keväällä 2021.

Yleistä

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvä käsitteistö on nykyaikainen ja selkeä, ja että käsitteiden määritelmät ovat yksiselitteisiä.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että kotoutumisen sanaston luonnoksessa määritellään voimassa olevassa kotoutumislaissa olevia käsitteitä eri tavalla kuin laissa on määritelty. On tärkeää, että kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyvä sanasto on yhteneväinen voimassa olevassa lainsäädännössä määriteltyjen käsitteiden kanssa. Lisäksi on otettava huomioon, että kotoutumislaki on tarkoitus uudistaa. Kun uusi kotoutumislaki on voimassa, tulee sanastoa tarkistaa sen mukaiseksi.

Maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa usein nousee esille käsite siirtolainen. Sanastoluonnoksessa ei ole tätä käsitettä määritelty. Koska käsitettä hyvin laajasti käytetään, Kuntaliitto esittää harkittavaksi, olisiko se syytä ottaa mukaan kotoutumisen sanastoon.

Yksityiskohtaiset kommentit sanastosta

kotoutuminen

Määritelmässä tulisi korostaa enemmän oikeuksien ja velvollisuuksien merkitystä osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sisältyvinä seikkoina. Nämä seikat mainitaan suluissa huomautusosassa kulttuurisen kotoutumisen yhteydessä, mutta oikeudet ja velvollisuudet ovat tärkeä osa yhteiskunnassa toimimista. Lisäysehdotus määritelmään: yksilöllinen prosessi, joka edistää maahanmuuttaneen osallisuutta, yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa sekä oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtämistä ja omaksumista.

   

kotoutumisen edistäminen, ei: kotouttaminen

Kotouttaminen on määritelty voimassa olevassa kotoutumislaissa. Termiä käytetään muun muassa laissa määriteltyjen kuntien ja valtion kotouttamisohjelmien nimissä. On ongelmallista, jos termiä ”kotouttaminen” ei käytettäisi, vaikka termi on määritelty laissa. Tämä saattaa aiheuttaa sekaannusta esim. viranomaisten ja yksilötason toimenpideohjelmien nimien käytössä. Jo nykyisessä kielenkäytössä kotouttamisohjelmat ja kotoutumissuunnitelmat menevät helposti sekaisin.

 

yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen 

Lisäysehdotus määritelmään: yhteiskunnan eriarvoistavien valtarakenteiden tunnistaminen ja purkaminen sekä rakenteiden ja palveluiden aktiivinen kehittäminen siten, että yhteiskunta tarjoaa kaikille tosiasiallisen mahdollisuuden osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtämiseen ja omaksumiseen.

 

hyvien väestösuhteiden edistäminen

Huomautuksen viimeiseen virkkeeseen voisi lisätä vielä alueellisen eriytymisen ehkäisyn lisäksi asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn.

kotoutumisen asettautumispalvelu

Olisi selkeämpää puhua kotoutumisen alkuvaiheen palvelusta. Asettautuminen voi tarkoittaa hyvin lyhytaikaista paikoilleen asettumista ja rauhoittumista tai esim. yrityksen asettumista Suomeen.

 

Tämä kommentti liittyy kotoutumisen sanasto -luonnoksen muihinkin kohtiin, joissa viitataan ko. käsitteeseen (kotoutumisen asettautumispalvelu).

perheen kotoutumissuunnitelma

Pitäisikö perheenjäsenen määritelmästä mainita esim. viittaus siihen, että se kaikissa maahanmuuttoon ja kotoutumisen edistämiseen liittyvässä lainsäädännössä määriteltäisiin samalla tavalla?

kotoutumisen ohjaus ja neuvonta

On tärkeää, että kotoutumisen ohjaus ja neuvonta sisältää laajaa, koko yhteiskunnan toimintaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa.

 

Lisäysehdotus määritelmään: kotoutumista edistävä toiminta, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttaneelle tietoa yhteiskunnan palveluista sekä hänelle sopivista kotoutumista edistävistä palveluista.

 

maahanmuuttanut

Nykyisessä kotoutumislaissa on määritelty käsite maahanmuuttaja. On tärkeää, että sanaston ja voimassa olevan lain terminologia on yhteneväinen.

Käsitteen kohdassa kysytään, olisiko uusi termi, esim. uussuomalainen, tarpeen ottaa käyttöön henkilöstä, joka on muuttanut muualta mutta asunut Suomessa jo pitkään. Termi uussuomalainen korostaa henkilön taustaa muualta Suomeen muuttaneena. Jos henkilö on jo saanut Suomen kansalaisuuden, olisi yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta syytä käyttää hänestä termiä suomalainen, eikä korostaa hänen mahdollista maahanmuuttaneen henkilön taustaansa. Tarvittaessa tulisi kuitenkin voida käyttää täsmennyksenä ulkomaalaistaustainen suomalainen.

  

paluumuuttaja

Huomautuskohdan viittaus käsitteen käyttöön yleisessä kielenkäytössä myös Suomen kansalaisesta, joka muuttaa takaisin Suomeen asuttuaan ulkomailla, olisi syytä nostaa määritelmään. Tämä selkeyttäisi käsitteen käytön laajuutta.

  

osallisuus

Huomautuskohdassa voisi vielä korostaa, että osallisuus edellyttää riittävien aineellisten edellytysten lisäksi myös tietoa yhteiskunnan toimivuudesta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista.

 

rakenteellinen syrjintä; institutionaalinen syrjintä 

Huomautuskohdassa voisi vielä kiinnittää huomiota siihen, että rakenteellinen syrjintä näkyy myös yritysten, työelämän ja erilaisten palveluntuottajien käyttämissä käsitteissä ja toiminnassa. Nyt huomautuskohdassa viitataan vain viranomaisten toimintaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen

johtaja, elinvoima ja talous

Anu Wikman-Immonen

erityisasiantuntija