Kansallinen lukutaitostrategia 2030

Lukutaitostrategian lähtökohdat ja käsitteet. 

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kansallisesta lukutaitostrategiasta, joka ulottuu vuoteen 2030. Lukutaitostrategian jatkoksi laaditaan vielä erillinen lukutaito-ohjelma, jossa toimeenpanon vastuutahot tarkennetaan. Kuntaliitto pitää strategiassa valittua lähestymistapaa jokaisen oikeudesta lukutaitoon ja jatkuvaan oppimiseen hyvänä todeten kuitenkin, että sivistyksellisten oikeuksien lisäksi lukutaito tässä yhteydessä nivoutuu perustuslain turvaamiin kieli- ja kulttuurioikeuksiin. 

Kansallinen lukutaitostrategia on jaoteltu kolmeen suuntaviivaan, jonka pohjalta kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tulisi toimia siten, että Suomi olisi vuoteen 2030 mennessä maailman lukutaitoisin maa. Koulutusjärjestelmän näkökulmasta yhteiskunnan edellyttämät monipuolisen lukutaidon tavoitteet tulee ensisijaisesti saavuttaa oppivelvollisuusikäisenä. Tämän jälkeen aikuisille jatkuvaan oppimiseen kiinnittyminen ja siihen suunnatut lukutaidon kehittymiseen ja ylläpitoon kohdennettavat toimenpiteet sekä muutoinkin koulutus- ja sivistyspalveluiden käyttö (kirjasto-, kulttuuri-, taide-, nuoriso-, liikuntapalvelut jne.) hajautuvat huomattavasti. Näin ollen monipuolisen lukutaidon tavoitteet ja toteutuminen tapahtuu iästä riippuen erityyppisissä toiminta- ja arkiympäristöissä.

Suuntaviivat

Luodaan lukutaitotyölle rakenteet.

Kuntaliitto pitää suuntaviivojen alla olevia tavoitteita lähtökohtaisesti hyvinä. Kuntien näkökulmasta lukutaitotyön rakenteet vahvistetaan ensisijaisesti lainsäädännöllä ja riittävällä rahoituksella. Kasvatus- ja koulutuspalveluiden osalta lainsäädännön lisäksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmien perusteet ovat keskeisiä asiakirjoja, joilla ohjataan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat monipuolisia ja lähtökohtaisesti tärkeitä. Moni näistä kohdistuu nimenomaisesti kuntien toimintaan ja sivistyspalveluiden kehittämiseen. Kuntaliitto on kuitenkin huolissaan siitä, että strategiassa kunnille sanoitetaan monta toimenpide-ehdotusta tuleville vuosille. Osa on väljiä, mutta osa hyvinkin yksityiskohtaisia. Epäselvää on millä toimenpitein ja resurssein kuntia asiassa tullaan ohjaamaan ja ohjeistamaan. Koska lukutaitoa voidaan paikallisesti edistää monin eri tavoin ja hyväksi koetuin käytäntein jo nyt, on lukutaitostrategiassa syytä pitäytyä väljällä ja mahdollistavalla tasolla. Tällöin yksikään toimija ei myöskään koe, että omaa tärkeää työtä ei tunnisteta strategiassa.

Vahvistetaan lukutaito-osaamista. 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan ko. suuntaviivat keskittyvät ammattilaisten osaamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen laaja-alaisesti. Kuntaliiton mukaan on tärkeää tiedostaa lukutaito-osaamisen toimenpide-ehdotusten koskevan myös vähemmistökieliä ja erityisesti ruotsinkielisiä palveluita.  Tämän lisäksi osa mainituista henkilöstöryhmistä (neuvola, perhepalvelut) siirtyvät hyvinvointialueiden alaisuuteen, jolloin yhdyspintatyö kuntien kanssa lienee olevan tarpeellista.

Kuntaliitto toteaa, että esitetyt toimenpide-ehdotukset tulevat edellyttämään kansallisesti henkilöstön koulutuksen saatavuuden varmistamista sekä resursointia. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että strategiatasolla osaamisen kehittämiseen tulisi ensisijaisesti kannustaa, sillä lähtökohtaisesti työnantaja arvio henkilöstön koulutustarpeet kokonaisuudessaan. 

Kuntaliitto pitää ansiokkaana, että digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt tunnistetaan. Digitaaliset taidot ovat yhä tärkeämpi osa yleis- ja ammattisivistystä ja kaikilta vaadittavia taitoja. Digitalisaatio myös omalta osaltaan laajentaa henkilöstön koulutusmahdollisuuksia.

Innostetaan lukemaan. 

Kuntaliitto pitää lukemisen innostamisen suuntaviivaa erityisen tärkeänä, koska tässä yhteydessä tunnistetaan monet toimijat, mutta myös tavat edistää ja innostaa jokaista kehittämään, ylläpitämään tai vahvistamaan lukutaitoaan. Suuntaviivan alla olevat toimenpide-ehdotukset edellyttävät kunnilta aktiivista toimijuutta ja hyviä yhteistyörakenteita. Kuntaliiton mukaan toimenpide-ehdotukset olisi voitu strategiatasolla jättää väljemmiksi esim. siten, että esimerkinomaisia mainintoja ohjelmista tai perusopetuksen oppilaiden lukutapahtumiin osallistumisen määristä ei mainittaisi strategiatasolla.

Lukeva kunta -mallista

Kuntaliitto pitää Lukeva kunta -mallin alla todettuja asioita lähtökohtaisesti tärkeinä. Kuntaliiton mukaan lukeva kunta -malli tulisi kuitenkin jättää esitettyä väljemmäksi. Nyt esitettu malli vaikuttaa rakenteeltaan raskaalta ottaen huomioon mm., että kunnassa toimivaltuudet vahvistetaan hallintosännöllä. Mallin sisällä olevat tavoitteet voidaan sisällyttää ja saavuttaa todennäköisesti ilman erillistä kunnanvaltuuston hyväksymää lukutaitostrategiaa. Muutoinkin esitetyt toimenpiteet ovat pitkälti sivistyspalvelupainotteisia. Kuntaliitto painottaa, että lukeva kunta -mallin käyttöönotto ei voi olla kunnille velvoittavaa. Kuntien on annettava mahdollisuus ratkaista minkä panoksen se omalta osaltaan antaa kansalliseen lukutaitotyöhön kuntalaiset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.  

Kuntaliitto ei pidä tarpeellisena, että kansallisessa lukutaitostrategiassa otetaan kantaa siihen, että varhaiskasvatuksen, koulutuksen järjestäjien ja kirjaston yhteistyö edellyttää erillistä sopimista. Luontevampaa ja ketterämpää on tavoitella, että toiminta on suunnitelmallista ja hyvään yhteistyöhön perustuvaa. Mallissa ei myöskään ole huomioitu sote-uudistuksen aiheuttamaa muutosta, jolla on vähintäänkin vaikutuksia esitettyihin yhteistyörakenteisiin neuvolan- sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Lukeva koulu -mallit (esimerkit käytännön toimenpiteistä) 

Kuntaliitto pitää Lukeva koulu -mallin alla todettuja asioita lähtökohtaisesti tärkeinä. Oppivelvollisuusikäisten näkökulmasta perusopetus on keskeinen koulutuspalvelu monipuolisen lukutaidon kehittämisen ja varmistamisenkin kannalta. Esitetty malli halutaan sitoa sekä kansalliseen lukutaitostrategiaan että kuntakohtaiseen lukutaitostrategiaan. Kuntien kannalta kokonaisuuden käyttöönotto ja toimeenpano lisää omalta osaltaan hallinnollista taakkaa suunnitelmien ja yhteistyötiimien perustamisen osalta. On tärkeää kiinnittää huomiota, että kunnille opetuksen järjestäjinä annetaan mahdollisuus ratkaista haluavatko toteuttaa monipuolisen lukutaidon edistämistyötä juuri tämän mallin mukaisesti ja kaikilta osin. Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että kaikki peruskoulut eivät ole kuntaperusteisia ja näin ollen eivät voi samoista lähtökohdista kytkeytyä kuntien palvelukehikkoon.

Muita huomioita

Kansallisessa lukutaitostrategiassa on hyvä olla digitaalisuus paitsi opeteltavina taitoina myös lukemisen väylinä ja alustoina. Tähän liittyy tarve tunnistaa e-kirjallisuuden jakamisen ja käytön tasa-arvoisen edistämisen tarve kirjastoissa. Kehitystyö e-kirjastossa on pitkällä. Lukutaitostrategiaan e-kirjasto kannattaa lisätä esimerkiksi kohtaan 1. Luodaan lukutaitotyölle rakenteet. Asiaa on tärkeää pitää esillä, jotta varmistetaan kuntien yhteisen e-kirjaston avulla kaikille suomalaisille saatavilla oleva digitaalinen kirjasto.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               

Johtaja  

Mari Sjöström

Erityisasiantuntija