Julkisen liikenteen palvelutaso ja koronatuet 2021

Traficom pyytää joukkoliikenteen toimivaltaisilta viranomaisilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä 7. lisätalousarvion joukkoliikenteen lipputulomenetyksiin suunnatun koronatuen ehdoista. LVM on pyytänyt Traficomia kiinnittämään huomiota valtionavustusten jakamisessa siihen, että tukea saavat kaupunkien toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät pitämään palvelutason ja vuorotarjonnan ennallaan ja kesäaikataulujen osalta kesän 2020 tasolla. Liikenteen palvelutasoon hyväksytään säästötoimenpiteenä tehtävä enintään 3,00 prosentin palvelutason lasku edellyttäen, että toimivaltaisen viranomaisen oma rahoitus on vähintään vuoden 2019 tasolla tai korkeampi. Joukkoliikenteen lippujen hintoihin hyväksytään taloustilanteen parantamiseksi tehtävät enintään kuluttajahintaindeksikorotuksen mukaiset korotukset vuonna 2021. Sekä palvelutason että lippujen hintojen osalta on määritelty tietyt muutokset ja toimenpiteet, jotka jätetään laskennan ulkopuolelle.

Kuntaliitto pitää erittäin hyvänä, että Traficom pyytää koronatuen ehdoista kommentteja asianosaisilta ja toivoon, että ne huomioidaan lopullisissa hakuohjeissa.

Kuntaliitto toteaa, että korona kohdistuu eri kaupunkiseutuihin ja niiden joukkoliikennejärjestelmiin eri tavalla, säästöpaineet vaihtelevat. Tämä tulisi huomioida koronatuen ehdoissa nyt tehtyä paremmin. Avun saamista joukkoliikenteen syvässä rahoituskriisissä ei tulisi vaikeuttaa liian tiukoilla ja kaavamaisilla ehdoilla ja niiden tulkinnoilla. Esimerkiksi joukkoliikennelippujen hinnat eivät tyypillisesti seuraa kuluttajahintaindeksiä vaan joukkoliikennepalveluiden parantamisen ja ylläpitämisen kustannuksia sekä arvioituja tuloja (kuntien rahoitusosuus ja lipputulot). Koronatuen myöntämisessä tulisi tarkastella korona-ajan vaikutuksia joukkoliikenteeseen kokonaisuutena ja niitä toimenpiteitä, joilla viranomainen on kriisiä pyrkinyt hallitsemaan. Tässä tulisi huomioida joukkoliikennepalveluiden tarjonta sekä koronasta aiheutunut kysynnän ja tarjonnan välinen ero ja siitä aiheutunut rahoitusvajeen suuruus.

Valtiontuki lipputulomenetyksiin auttaa merkittävästi, mutta ei vielä poista joukkoliikenteen rahoituskriisiä. Valtiontuet kattavat maksimissaan 50 % joukkoliikenteen lipputulomenetyksistä. Kaupunkijoukkoliikenteelle jää edelleen iso aukko täytettäväksi taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Varautumista vaikeuttaa epävarmuus valtion koronatuen määrästä.

Kunnallisen itsehallinnon kannalta on tärkeää, että kaupunkien ja kuntien demokraattisesti valituilla päättäjillä on käsissään mahdollisimman paljon keinoja kestävän talouden turvaaviin päätöksiin. Jos yksi talouden kokonaisuuden kulma lukitaan asettamalla palvelutasoon liittyviä ehtoja valtionavun saamiselle, pitää säästöjä ehkä tehdä enemmän muilla palvelusektoreilla.

Valtion osallistumista isojen ja keskisuurten kaupunkiseutujen lipputulomenetyksiin tarvitaan tänä vuonna ja myös tulevina vuosina, jotta palveluita pystytään ylläpitämään. Joukkoliikenteen pääseminen jaloilleen koronakriisin jälkeen on edellytys kestävän liikkumisen, saavutettavuuden ja liikenteen vähäpäästöisyyden tavoitteille. Joukkoliikenteen korona-ajan valtiontuet ovat vahva osoitus hallituksen tahdosta tukea tätä tavoitetta.

Suomen Kuntaliitto ry

 

Miira Riipinen                                     Johanna Vilkuna

johtaja,                                         liikenneasiantuntija

yhdyskunta ja ympäristö