Julkisen henkilöliikenteen palvelut ja ostot; julkisen henkilöliikenteen tilanne ja pahimmat kipupisteet; koronapandemian vaikutukset

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua liikennejaostolle asiasta.

Joukkoliikenteen tilanne on osoittautunut syyskaudella 2021 matkustajamäärien elpymisen suhteen haastavammaksi kuin aiemmin odotettiin. Lipputulomenetyksiä tulee ennakoitua enemmän tänä vuonna ja joukkoliikenteen rahoituspohjan tilanne jatkuu vaikeana tulevina vuosina. Joukkoliikenteen lipputulomenetysten kompensointiin ja rahoituspohjan turvaamiseen tarvitaan kuntarahoituksen ohella valtion täsmätukea. Näin voidaan turvata joukkoliikennejärjestelmän tulevaisuutta ja edistää ilmastokestävää liikkumista. Joukkoliikenteen pääseminen jaloilleen koronakriisin jälkeen on edellytys kestävän liikkumisen, saavutettavuuden ja vähäpäästöisyyden tavoitteille.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtio varautuu vuoden 2022 talousarviossa joukkoliikenteen koronatukeen ja myös kompensoi aiempien vuosien lipputulomenetyksiä. Kaupunkiseudut ovat ylläpitäneet joukkoliikennepalveluja korona-aikana välttämättömän liikkumisen turvaamiseksi. Valtio asetti joukkoliikenteen koronatuen saamisen ehdoksi kuluvana vuonna, että joukkoliikenteen palvelutaso säilyy ja lippujen hintoja ei koroteta. Kaupunkiseudut ovat pyrkineet vastaamaan myös näihin vaatimuksiin.

Talousarvioesityksessä osoitetaan suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen 12,250 miljoonaa euroa ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen 8,625 miljoonaa euroa. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä on näiden kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtioavustuksen tason kaksinkertaistaminen vuosina 2022-2024. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä tämä tavoite toteutuu vain osittain, sillä suurille kaupunkiseuduille on lisätty 2,5 miljoonaa euroa ja keskisuurille kaupunkiseuduille 0,5 miljoonaa euroa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä. Fossiilittoman tiekartan toteuttaminen kokonaisuudessaan on tärkeää joukkoliikennepalveluiden kehittämisen ja ylläpidon kannalta.

Talousarvioesityksen sisältämä tuki (20 miljoonaa euroa) joukkoliikenteen ilmastoperusteisille toimenpiteille on erittäin tärkeä mm. puhtaan kaluston ja käyttövoimien edistämisessä.

Liikenteen ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää joukkoliikenteen ohella ja sen solmukohtiin integroituna kävelyn ja pyöräilyn osuuden lisäämistä. Kuntaliitto pitää erittäin valitettavana, että talousarvioesitys osoittaa vain 4 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan. Rahoitus tippuisi siten lähes 25 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 verrattuna. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan on linjattu, että investointiohjelmaan osoitetaan rahoitusta 30 miljoonaa euroa/vuosi vuosina 2022-2024. Rahoituksen nosto tälle tasolle on tärkeää, jotta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toteutukseen saadaan jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Kuntaliitto haluaa tässä yhteydessä tuoda esille, että ilmastotavoitteita tukevat käyttövoimamuutokset edellyttävät valtion tukea latauspisteiden ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraan. Esimerkiksi taksipalveluiden tarvitsemaan latausinfraan tarvitaan yritysten, valtion ja kuntien yhteistyötä. Huomionarvoista on, että kuntien ohella valtio, kuten Kela, on merkittävä taksipalveluiden tilaaja ja puhtaan kaluston edellyttäjä.

Joukkoliikenteellä on tärkeä merkitys myös yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja asuntotuotannon kannalta. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen pullonkaula on tällä hetkellä investointirahoituksen niukentuminen. Tämä on syytä tiedostaa myös siksi, että sote-uudistus heikentää edelleen kuntien investointikykyä. Asemakaavoitettujen alueiden saattaminen rakentamiskelpoiseksi edellyttää erityisesti liikennejärjestelmiin kohdistuvia investointeja. Halutessaan edistää kasvukaupunkien asuntotuotantoa valtio voi tehdä sen tehokkaimmin kohdentamalla vaikuttavat investointipanokset liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eduskunnan kirjaukset Liikenne12:a yhteisrahoitusmallista huomioidaan ja valtion väylien yhteisrahoituksen periaatteista käynnistetään tarkasteluprosessi valtion ja kuntien kesken. MAL-kaupunkiseutujen kanssa tulisi käynnistää nopealla aikataululla yhteisrahoitusmallin periaatteiden tarkastelu, jotta periaatteet ovat hyödynnettävissä suunnittelussa ja seuraavissa sopimusneuvotteluissa. Kunnilla ei ole mahdollisuutta lisätä rahoitustaan valtion väylähankkeisiin.

Lausunnon liitteenä on Kuntaliiton kuntatalouden yleislausunto ehdotuksesta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Vilkuna

Kehittämispäällikkö