Luonnos hallituksen esityksestä laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Koronavirusepidemian tartuntaketjujen jäljittämistä ja katkaisua tehostava altistuneiden tunnistusjärjestelmä

Voidaanko ehdotetulla altistuneiden tunnistusjärjestelmällä mielestänne tehostaa koronavirusepidemian tartuntaketjujen jäljittämistä ja katkaisua?

Kyllä pääosin

Kuntaliitto ilmaisee tukensa kehitystyölle, jonka tarkoituksena on hillitä koronaviruksen leviämistä kohdennetuin, yhteiskunnan toiminnot vähemmän rajoittavin toimin.

Tartuntaketjujen jäljittämis- ja katkaisutyön tehostuminen riippuu kuitenkin sovelluksen teknisestä toteutuksesta. Tämä tulisi selvittää huolellisen pilotoinnin ja niistä kerättävien kokemusten kautta ennen kansallista ratkaisua. Aikataulusyistä tämä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Kokemuksia tulisi kerätä mobiilisovelluksen toimivuudesta osana erilaisia terveydenhuollon prosesseja, esim. palveluneuvonta ja -ohjaus sekä tartuntatautilain perusteella tehtävät rajoittamispäätökset.

Kuntaliitto katsoo, että esitykseen sisältyy useita seikkoja, jotka heikentävät sovelluksen käyttöönotosta mahdollisesti ulosmitattavia hyötyjä, näitä ovat mm. seuraavat:

1. Sovelluksen hyödynnettävyys tartuntataudin ja -ketjujen jäljittämiseen on riippuvainen sen käyttäjästä, käyttäjämäärästä, päätelaitteiden ominaisuuksista sekä sovelluksen käytössä olon aikaisista tapahtumista (esim. sovellus voisi olla hyvä väline esim. massatapahtumiin, joita ei tällä hetkellä ole näköpiirissä).
2. Erityisesti riskiryhmässä olevat Suomen iäkkäämmät kansalaiset, joilla ei ole älypuhelinta käytössään, jäävät todennäköisesti sovelluksen käytössä vähemmistöön. Kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu kuitenkin edellyttää, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada sekä oma tartuntaketjunsa selvitettyä että tieto omasta altistumisestaan.
3. Arvio käyttäjämääristä (eri alueilla) tulisi ottaa huomioon sovelluksen käyttöönottoa harkittaessa, koska siitä riippuu sovelluksen käyttöönotosta saatava kansallinen hyötypotentiaali.
4. Sovelluksen käyttöönoton laajuutta arvioitaessa on paitsi bluetoothin kuormittavuus päätelaitteen akulle myös se, että käyttöönotto tulee edellyttämään myös päätelaitteen käyttöjärjestelmän päivittämistä.
5. Sovelluksen hyötypotentiaalia arvoitaessa on huomioitava paitsi siihen sisäänrakennettu vapaaehtoisuus myös sovelluksen mahdollisesti virheelliset ilmoittamat altistumistiedot. Yhtenä ääriesimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa koronapotilasta kuljettavasta sairaankuljetusajoneuvosta lähtee virheellisiä altistumissignaaleja sen läheisyydessä julkisissa kulkuvälineissä oleville matkustajille. Nämä tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti välttää (EU:n Tietosuojaneuvoston lausunto 14.4.2020 s. 3 ja kannanotto 21.4.2020 s. 12).
6. Sovellus ei ratkaise diagnoosin varmistamisessa olevia (lääketieteellisiä) aukkoja, mutta voi antaa käyttäjälle virheellisesti turvallisuuden tunteen.
7. Päätelaitteen radioteknologian osalta on laitekohtaisia eroavaisuuksia, jolloin laitekohtaisesta käyttäjäryhmästä riippuen sovellus saattaa antaa erilaisia tuloksia. Päätelaitekohtaiset eroavaisuudet tulee ottaa huomioon sovellusta tehdessä.
8. Päätelaitteen sijoittaminen pöydälle/reppuun/laukkuun/vaatteisiin saattaa antaa myös vaihtelevia (myös vääriä) tuloksia, joten se tulisi ohjeistaa riittävällä tavalla sovellusta otettaessa käyttöön.

Sovelluksen toimivuus tuleekin todentaa niin, että vältetään mm. aiheettomista altistusepäilyistä aiheutuva terveydenhuoltojärjestelmän tarpeeton kuormitus.

Järjestelmän nimi ”altistuneiden tunnistusjärjestelmä”, mikä lienee käännös laitevalmistajien ”Exposure notification API”sta saattaakin olla harhaanjohtava, jos laite aiheuttaa paljon vääriä signaaleja.

Onko esityksessä asianmukaisesti otettu huomioon henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökohdat?

Kyllä

Onko esityksestä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset arvioitu asianmukaisesti?

Ei pääosin

Jäljitystoiminnan välittömät kustannukset kunnissa ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä tulevat sovelluksen laajan käyttöönoton myötä kasvamaan. Sovelluksen käyttöönoton ja käytön aikaiset henkilöstölisäystarpeet tulisi arvioida ja korvata kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti.

Onko esityksestä aiheutuvat muut vaikutukset arvioitu asianmukaisesti?

Kyllä

Mahdolliset yksilöidyt pykälämuutosehdotukset

Ehdotuksenne 43 a §:n muutoksiksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koko väestön sekä palvelujärjestelmän informointivelvollisuus tulee kirjata lakiesitykseen, sisältäen selkokielisen informoinnin muillakin kuin kansalliskielillä.

Ehdotuksenne 43 b §:n muutoksiksi (Kansaneläkelaitoksen tehtävät)

-

Ehdotuksenne 43 c §:n muutoksiksi (Altistuneiden tunnistusjärjestelmän yhteydessä tapahtuva tietojen käsittely)

-

Ehdotuksenne 43 d §:n muutoksiksi (Suhde 22 §:ssä säädettyyn ilmoitusvelvollisuuteen)

-

Ehdotuksenne 43 e §:n muutoksiksi (Altistuneiden tunnistusjärjestelmästä saadun altistumistiedon käsitteleminen)

-

Ehdotuksenne 43 f §:n muutoksiksi (Altistuneiden tunnistusjärjestelmän toteutuksen ohjaus)

-

Ehdotuksenne 43 g §:n muutoksiksi (Altistuneiden tunnistusjärjestelmän tietoturvallisuuden arvioiminen)

-

Ehdotuksenne 43 h §:n muutoksiksi (Valvonta)

-

Voimaantulosäännös: Ovatko esityksen voimaantulo- ja voimassaoloajat perusteltuja esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi?

Kyllä pääosin

Sovellus on saatava käyttöön ennen koulujen alkamista ja kesälomakauden päättymistä, joten lain voimaantuloa tulisi pyrkiä aikaistamaan. Esitys jättää myös avoimeksi, mihin tietoon liittyen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekisi päätöksen sovelluksen alasajosta.

Muut huomiot esityksestä

Muilta osin viittaamme lakiluonnoksen valmisteluvaiheessa Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajan antamaan yhteiseen lausuntoon (Asia: VN/10058/2020, STM053:00/2020).

SUOMEN KUNTALIITTO

Sami Uotinen

johtava lakimies

Jean-Tibor IsoMauno

lakimies