Lausunto opetushallitukselle 6.4.2020 (304/03/2020), Anna Haverinen, Jaana Viemerö

Lausunto vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteista

Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys

Tarve vanhustyön osaajista tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Tulisikin kriittisesti pohtia, miten kasvavaan tarpeeseen vastataan: hyödynnetäänkö ja monipuolistetaanko laajemmin ammatillista perustutkintoa ja sen osia, vai rakennetaanko kapeita erityisosaamisen tutkintoja?

Vanhustyön erikoisammattitutkinnolla ei ole selkeää asemaa tai kohderyhmää vanhustyössä. Tutkinto on laaja, mutta epäselväksi jää, mihin tehtäviin henkilön on tarkoitus sijoittua tutkinnon suoritettuaan? Epäselväksi jää myös, miksi opiskelija valitsisi nimenomaan vanhustyön EAT:n eikä esim. vanhustyöhön suuntautunutta ammattikorkeakoulututkintoa.

Tutkinnon osien sisällöstä (ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat)

Tutkinto on ongelmakeskeinen ja interventiopainotteinen sen sijaan, että keskittyisi asiakkaan vahvuuksiin, niiden tukemiseen ja ylläpitoon sekä asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamiseen.

Tutkinto on sosiaalihuollon tutkinto, mutta osaamisalat sisältävät paljon hoitotyöhön liittyviä osia.

Tutkinnosta puuttuu sosiaalihuollon lainsäädännön ja ohjeistuksen sekä palvelurakenteiden kokonaisuus, joiden tuntemusta kuitenkin edellytetään tutkinnon osissa. Asiakkaita koskevan lainsäädännön kokonaisuus on erittäin laaja (sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki, laki kehitysvammaisten erityishuollosta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tietosuojalaki jne.), ja sen tunteminen edellyttää omaa kokonaisuuttaan.

Ikääntyneen ihmisen palveluohjauksen osaamisala, palveluohjaaja (EAT)

Palveluohjauksen osaamisalan hyödynnettävyys käytännön työssä jää epäselväksi: voimassa olevan lainsäädännön mukaan palvelutarpeen arvioinnin voi tehdä vain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö (SHL 36 §). Näitä ammattihenkilöitä ovat sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt sekä nimikesuojatut ammattihenkilöt eli sosiaalityöntekijät, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin nimikesuojattuna ammattihenkilönä merkityt henkilöt. Palveluohjeuksen/asiakasohjauksen sisällöt eivät ole vakiintuneita, mutta niissä on yleensä lähdetty siitä, että ohjausta antaa henkilö, joka voi myös tehdä palvelutarpeen arvioinnin.

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutusta toteutetaan tällä hetkellä OKM:n erityisrahoituksella 30 op:n laajuisena koulutuksena. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan (AMK) tutkinnon mutta myös muun soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä ammattikorkeakouluja edeltäneen opistoasteen tutkinnon suorittaneille, joilla on riittävä tiedollinen ja taidollinen osaaminen erikoistumiskoulutuksen suorittamista varten.

Osaamisalan opintoihin ei sisälly palvelurakenteiden tuntemista, vaikka sen merkitys korostuu erityisesti tässä osiossa.

Muistioireisen ihmisen ja muistisairaan ihmisen arjen tukemisen osaamisala, Muistihoitaja (EAT)

Osaamisala on terveydenhuoltopainotteinen, vaikka kyseessä on sosiaalihuollon tutkinto.

 Hyväksytyn suorituksen kriteereissä opiskelijalta edellytetään mm. muistisairaan henkilön lääkehoidon sisällön ja tarpeen asiantuntevaa arvioimista, mutta erikoisammattitutkinto ei sinällään anna pätevyyttä toteuttaa lääkehoidon tehtäviä, joka käytännössä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi työvuorosuunnittelun näkökulmasta

Ikävalmennuksen osaamisala, ikävalmentaja (EAT)

”Ikävalmentaja” ei terminä kerro toiminnasta. Sisällön kuvauksesta ei käy ilmi, mitä tarkoitetaan ”valmennuksella” ja ”valmennustilanteilla”, vaan sisältö on pitkälti vanhustyön kaikissa ammateissa ja osa-alueissa tarvittavaa yleistä osaamista.

Elämän loppuvaiheen osaamisala, saattohoitaja (EAT)

Osaamisala on terveydenhuoltopainotteinen, vaikka kyseessä on sosiaalihuollon tutkinto.

Vaatimus saattohoitotyön kehittämisestä on epärealistinen koulutuksen sisältöön suhteutettuna.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Anna Haverinen

erityisasiantuntija

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista