Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädetty pakolliseksi suurim-massa osassa EU-jäsenvaltioista. Velvoitteella pyritään vähentämään löytö-eläinten määrää, sekä ennaltaehkäisemään raivotaudin leviämistä ja laitonta eläinten tuontia. Suomessa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on tällä hetkellä vapaaehtoista, ja tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon koiria Suomessa on, ei ole saatavissa. Voidaan kuitenkin olettaa, että suurin osa suomalaisista koirista on jo tunnistusmerkitty ja rekisteröity johonkin rekisteriin. Suomessa raivotautia levittävät ja vailla omistajaa olevat irtokoirat eivät aiheuta vastaa-via ongelmia kuin monissa Euroopan maissa. Sen sijaan koirien laitonta tuontia ja pentutehtailua esiintyy meilläkin. Selvityksen mukaan pakollinen tun-nistusmerkintä ja rekisteröinti saattaisi osaltaan edistää eläinten vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa. Joissain tapauksissa tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko voisi helpottaa myös muiden eläinsuojelutapausten selvittelyä.
Eläinten tunnistusmerkintä ja ajan tasalla olevat rekisteritiedot vähentäisivät oletettavasti myös löytöeläinten hoidosta kunnille aiheutuvia kustannuksia. Karanneen tai muuten omille teilleen lähteneen lemmikin löytyminen onkin paljon todennäköisempää, jos eläin on tunnistusmerkitty ja rekisteröity.
Koiran ensimmäinen haltija ilmoittaisi tunnistusmerkityn koiran rekisteriin. Ilmoitukset rekisteriin tehtäisiin joko Ruokaviraston ylläpitämään eläintieto-järjestelmään, tai Ruokaviraston valtuuttamalle taholle, joka voisi toimia avustavassa roolissa rekisterin ylläpitämisessä. Ruokavirasto olisi eläintunnistusjärjestelmälain (238/2010) mukainen rekisterinpitäjä.
Rekisteriin ilmoitettujen tietojen muuttuessa tulisi koiran haltijan tehdä il-moitus muuttuneista tiedoista rekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa. Koiran vaihtaessa haltijaa tulisi sekä uuden, että entisen haltijan vahvistaa muutos rekisteriin vastaavassa määräajassa. Tällä varmistettaisiin eläimen lähteminen vanhalta haltijalta ja sen vastaanottaminen uudelle haltijalle.
Ruokaviraston, tai sen valtuuttaman tahon, tulisi ylläpitää luetteloa kaikista koirien mikrosirun asettamiseen pätevistä henkilöistä. Näin pyrittäisiin varmistamaan, että koiraan mikrosirun on asettanut toimenpiteeseen pätevöitynyt ja ammattitaitoinen henkilö. Mikrosirujen asettajien pätevyysvaatimuksista säädettäisiin eläinten hyvinvointilainsäädännössä. Ruokavirasto hyväksyy myös koirien tunnistamiseen käytettävät mikrosirut.
Kuntaliitto kannattaa esitettyä asetusluonnosta. Asetus on kannatettava niin eläinsuojelullisesti kuin myös kuntien ylläpitämien löytöeläinpalveluiden kannalta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan vastaavanlainen eläintunnistusjärjestelmä tulisi ulottaa myös kissoihin. Kissat ovat selvästi lukumääräisesti isoin eläinsuojeluyhdistyksiä (ja ehkä myös löytöeläintaloja) kuormittava eläinryhmä. Kissoja myös hylätään selkeästi enemmän kuin koiria ja kissojen pakollinen rekisteröinti olisi perusteltua niin eläinsuojelun kuin myös kuntien ylläpitämien löytöeläinkotien toiminnan kannalta.
Asetusluonnoksessa ei ole arvioitu asetuksen taloudellisia vaikutuksia. Kun-taliiton näkemyksen mukaan perustelumuistiota tulee täydentää taloudelli-silla vaikutuksilla.
Asetusluonnoksen mukaan koiran tunnistusmerkitseminen olisi koiran ensimmäinen omistajan vastuulla. Olettavasti myös kustannukset koiran tunnistusmerkinnästä kuuluisivat koiran ensimmäiselle omistajalle. Asetusluonnoksesta ei käy ilmi, kuinka säädösmuutosta valvotaan ja kenen vastuulla valvonta olisi. Kuntaliiton näkemyksen mukaan asiasta tulisi säätää samassa yhteydessä kuin tunnistusmerkinnästä. Asetuksessa tulisi selventää, miten säädöksen valvonta ja toimeenpano rahoitetaan sekä voidaanko valvonnasta periä maksuja.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jarkko Huovinen
Johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Kaisa Mäntynen
Erityisasiantuntija, ympäristöterveys
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.