Kuntaliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki laajakaistarakentamisen tuesta. Laajakaistarakentamisen tukeminen valtion varoista mahdollistettaisiin alueilla, joilla nopean laajakaistan kaupallista tarjontaa ei ole. Laki huomioisi myös taajamien ongelmat. Tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaistayhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 Megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen. Julkisen talouden suunnitelman mukaan tukiohjelmaan varataan viisi miljoonaa euroa vuodelle 2021. Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.

Kuntaliitto kannattaa laajakaistainvestointien tukemista valtion varoista niillä alueilla, missä nopean laajakaistan kaupallista tarjontaa ei ole eikä rakentaminen toteudu markkinaehtoisesti. Kuntaliitto esittää, että laajakaistalain jatkovalmistelussa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat:

Kuntaliiton yleiset kommentit lakiesityksestä:

1. Kuntatalouden ja elvytysvaikutusten kannalta lakiesitys on perusteltu, mutta koska kuntien talous on hauraalla pohjalla ja (erityisesti koronan aiheuttama) epävarmuus ja julkisten varojen niukkuus ovat tosiasia nyt ja vielä enemmän jatkossa, on tärkeä käydä läpi lakiesityksen vaikutusarviot, kytkennät sekä mahdollisuudet ja uhat mahdollisimman laajasti. Miten uudella lailla, käytännössä vanhan lain jatkolla, varmistetaan se, että kunnille ei syntyisi sellaisia vakavia taloudellisia seuraamuksia, kuin mitä hankkeen aiemmassa vaiheessa on tapahtunut?

Lakiesityksessä ei suoraan anneta kunnalle tehtävää, mutta käytännössä esityksen lähtökohtana on, että kunnat osallistuisivat haja-asutusalueille sijoittuvien laajakaistahankkeiden rahoitukseen.

2. Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Lakiesityksessä oleva määräraha ja tavoitteet, jotka nojaavat sekä em. EU:n tavoitteisiin että Suomen digitaalisen infrastrutuurin strategiaan, ovat suuressa ristiriidassa. Lakiehdotuksessa esitetty tuki (5 miljoonaa euroa vuonna 2021, 3 vuotinen siirtomääräraha) on täysin riittämätön suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi lakiesityksestä puuttuu tulevaisuuden kestävän suunnittelun kannalta linjaukset/arviot vuosien 2021-2024 rahoitustarpeesta suhteessa tavoitteisiin.

Samoin tuen hakemiseen, arviointimenettelyihin ja maksatukseen liittyvä prosessi on/vaikuttaa kokonaisuutena kohtuuttoman suurelta suhteessa haettavaan tukeen. Lakiehdotuksessa vaikutukset viranomaisten, kuntien ja maakuntien toimintaan katsotaan vähäisiksi. Hallinnon keventämistavoitteisiin viitaten myös laajakaistatuen haku- ja maksuprosessin valmistelussa tulee varmistaa, että tuen hallinnointi sekä hakijan että muiden viranomaisten osalta sekä myöntäjän ja maksajan osalta on mahdollisimman kevyt ja selkeä.

3. Kuulemistilaisuudessa 14.5.2020 nousi esille selvitystarve laajakaistainvestointien kokonaistilanteen hahmottamiseksi ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Selvityksessä tulisi katsoa kokonaisuutena laajakaistainvestointien eri rahoitusmuotojen, EU-rahoituksen (Maaseuturahasto/kyläverkkorahoitus ja EAKR) ja aluekehitysvarojen käyttö, jotta julkisilla panostuksilla saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri. Selvityksessä tulee huomioida se, että markkinaehtoinen rakentaminen ei ole toteutunut suunnitellusti, joten myös alkuperäinen tavoite on muuttunut. Selvityksessä tulisi myös huomioida laajakaistainvestointien lisäarvo ja kerrannaisvaikutukset.

Huomioitavia asioita, sekä lakiesityksen että esitetyn selvityksen osalta, ovat mm. valtion hajasijoitustavoitteet, paikkariippumattoman työn mahdollisuudet sekä huoltovarmuus ja turvallisuus. Selvityksen tulisi tarkastella asiaa kokonaisuutena, kytkien se vaikutusarvioihin ja isoihin hankkeisiin (esim. sote-uudistus). Laajakaista tulisi nähdä osana perusinfraa esim. väyläinvestointien ohella. Vaikutusten arvioinnissa olisi huomioitava myös yritysten toimintaedellytykset ja sijaintipäätökset. Kuten lakiesityksen perusteluissa todetaan, laajakaistarakentamisen tuessa on huomioitava nykyisten tarpeiden lisäksi myös tulevaisuuden tarpeet ja tämän vuoksi yhteyksien rakentumista tulee julkisesti tukea siellä, minne ne eivät markkinaehtoisesti rakennu.

Kuten perusteluosassa tavoitteiden osalta todetaan, ”Nopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien puuttuminen lisää jo ennestään olemassa olevaa digitaalista epäyhdenvertaisuutta alueiden välillä, koska ilman yhteyksiä nämä alueet eivät pääse osaksi kehittyviä teknologioita ja niiden mahdollistamia palveluita kuten verkko-opiskelua, etätyöskentelyä tai älykaupunkikehitystä”. Tässä tulisi mainita myös muut sähköiset julkiset palvelut sekä älykäs maaseutu- näkökulma (esimerkkinä esim. Älykkäät kylät-kilpailu, joka edistää sähköisten palveluiden ja uudenlaisten toimintamallien hyödyntämisen myös maaseudulla).

Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 julkaisemassa Digitaalisen infrastruktuurin strategiassa tavoitteena on edistää avointen verkkojen ja kilpailun syntymistä alueellisesti. Kuntaliitto näkee, että jo olemassa olevia valokuituverkkoja pitäisi sääntelyllä avata kilpailulle em. kirjauksen hengessä ja kysyykin, mitä tämän edistämiseksi on tehty? Ja miten tavoite ”Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi” toteutetaan?

4. Korona-ajan kokemusten hyödyntäminen ja elvytystoimet

Lakiehdotuksen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon koronan aiheuttaman ”digiloikan” opit esim. etäopetuksessa ja etätyössä. Korona on osoittanut laajakaistayhteyksien tarpeen ja merkitykset entistä selvemmin ja joka puolella maata. Keskustelu mm. hallitusohjelman tavoitteista tulisi käydä uudelleen ja pohtia tulisiko valtion kantaa kokonaan laajakaistatuen julkinen rahoitusvastuu.

Laajakaistainvestoinnit ovat erinomaisia, rakennusvaiheessa työllistäviä elvytyshankkeita, jotka tukevat myös julkisten sähköisten palveluiden käytön edistämistä ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista ja siten kansalaisten tasa-arvoa eri puolilla maata ja erityisesti harvaan asutulla alueella. Myös elinkeinotoiminnan osalta laajakaistainvestoinnit ovat elvytystoimi, jolla varmistetaan yritysten toimintamahdollisuudet paikkariippumattomasti.

Lakiehdotus laajakaistarakentamisen tuesta; pykäläkohtaisia huomioita:

3 § Määritelmät

• Kohdan 2) määrittely on hyvä eli ”nopealla laajakaistayhteydellä yhteyttä, joka pystyy tarjoamaan 100 Mbit/s symmetrisen häiriöttömän yhteyden tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa”. Lisäksi todetaan, että määritelmä olisi teknologianeutraali, joten määritelmän mukainen yhteys voitaisiin toteuttaa kiinteästi tai langattomasti, kunhan se tarjoaisi määritelmässä asetetun laatuvaatimuksen.
• Kattavan verkon aikaansaamiseksi ratkaisun tulisi olla teknologianeutraali, mutta onko toteutus oikeasti teknologianeutraali valittavan teknisen ratkaisun suhteen (esim. valokuitu vs. mobiili).
• Lain valmistelussa tulisi selvittää, onko ”tekninen neutraliteetti” sellainen käsite ja tavoite, jolla on merkitystä hankkeiden taloudelliseen kokonaisuuteen ja elinkaarikustannuksiin ja millä tavalla ratkaisun tekninen optimaalisuus ja taloudelliset piirteet suhtautuvat toisiinsa?

4 § Liikenne- ja viestintäviraston markkina-analyysi

• Esityksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto tekee hankealueesta markkina-analyysin maakunnan liiton pyynnöstä. Markkina-analyysissä Liikenne- ja viestintävirasto varaa markkinoilla toimiville teleyrityksille tilaisuuden ilmoittaa olemassa olevista verkoistaan sekä kaupallisista investointihankkeistaan seuraavan kolmen vuoden ajalle.

• Kuntaliitto painottaa, että markkina-analyyseissä tulee varmistaa, että ns. 3 vuoden rakennussuunnitelmat ovat todellisia (aiemmin suunnitelmat eivät aina ole toteutuneet).
• Markkina-analyysissa tulisi hyödyntää Liikenne- ja viestintäviraston Monitori-palvelua.
• Markkinaselvityksen tulee olla tarkoituksenmukainen ja sen tulisi olla kunnalla käytettävissä ennen hankesuunnittelua.
• Hankkeet ja rakentaminen tulisi saada alkuun nopeasti vuoden 2021 alussa. Olisi hyvä, jos markkina-analyysit tehtäisiin jo syksyllä 2020, jotta ne olisivat ovat valmiina, kun laki tulee voimaan vuoden 2021 alussa.
• 4§ perusteluissa todetaan seuraavasti: ”Lisäksi tukihankkeissa tulisi selvittää mahdollisuudet yhteisrakentamiseen muiden yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja rakenteiden kanssa”. Tämä on kannatettava maininta ja tulisi harkita, tulisiko tämä olla muodossa ”tulee selvittää”.
•  Lisäksi ehdotetaan, että 4 § 1 momentin viimeistä virkettä jatketaan esim. seuraavasti: ”….ottaen myös huomioon yhteisrakentamisen mahdollisuudet muiden yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja rakenteiden kanssa.”. Perusteena tässä se, että verkkoinfran yhteisrakentaminen yleensä vähentää rakentamiskustannuksia ja rakentamisesta kohdealueen muulle maankäytölle aiheutuvia haittoja ja niiden vaikutusaikaa.

5 § Valtiontuen julkinen hakumenettely

• Tukikelpoisuusehdot tulee olla selkeät, alusta lähtien.
• Laajakaistatuen haku- ja maksuprosessit ovat aiemmin olleet kohtuuttoman pitkiä. Sekä tuen hakuprosessi että tuen maksamisprosessi hankkeen jälkeen on tehtävä helpoksi ja selkeäksi; prosessi on luotava sellaiseksi, että hakemusten käsittely on nopeampi sekä hakijan että käsittelijän/päätöksentekijän osalta. Tämä on tärkeä huomioitaessa sekä hallinnollisen taakan keventäminen yleisesti että jaettavan tuen määrä.
• Esityksen mukaan laajakaistahankkeeseen liittyvän valtiontuen julistaa haettavaksi Maakunnan liitto. Tulee harkita, tulisiko liitoille korvata tästä tuleva työ teknisestä tuesta (esim. 50 %).
• Lisäksi lakiesityksen tulisi mahdollistaa joustava yhteistyö ja sopimusmahdollisuus maakuntaliittojen välillä muulloinkin kuin vain silloin kun hankealue ulottuu useampaan maakuntaan.

7 § Tukihakemus Liikenne- ja viestintävirastolle

• Kohta 6) koskee kunnan päätöstä sitoutua 8 §:n 2 momentin mukaisesti rahoittamaan laajakaistahanketta maksuosuuttaan vastaavalla osalla. Tulisiko täsmentää, millainen kunnan sitoumus tarvitaan ja ovatko aiemmat sitoumukset käytettävissä tähän tarkoitukseen?

8 § Maksuosuudet tukikelpoisista kustannuksista

• Lakiesityksen mukaan julkista tukea voitaisiin myöntää enintään 66 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja tuen myöntämisen edellytyksenä olisi, että kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta maksuosuuttaan vastaavalla osalla. Kunnan sitoutuneisuus on ymmärrettävä tavoite, mutta sitoutumisen tulisi kuitenkin perustua arvioituun ja toteutuvaan hyötyyn kunnalle ja kuntalaisille.

• Kuntatalouden näkökulmasta oleellisin kysymys onkin juuri kunnan rooli, maksuosuudet sekä miten ne määritellään. Hankkeiden onnistumisen kannalta taas keskeistä on, että kokonaisuus (tarjonta ja hinnoittelu) vastaa alueen potentiaalisen asiakaskunnan tarpeita ja hankintavalmiutta.
• Lakiesityksessä ei ole mainintaa eräiden kuntien ongelmista aiemmissa laajakaistatuen hankkeissa, vaikka esitys on tässä muodossa jatkohanke. Hankekokonaisuutta tulisi tarkastella hakuvaiheesta toteutukseen ja määritellä osapuolten roolit koko prosessissa sillä tavalla, että edellisen kierroksen mukaisia ongelmia ei pääse syntymään, vaan niihin voitaisiin tarttua jo varhaisessa vaiheessa osapuolten yhteisymmärryksessä.
• Kuntien maksuosuutta on harkittava uudelleen. Ensinnäkin asetusluonnoksessa kuntien maksuosuudet ovat joidenkin kuntien osalta kasvaneet. Asetuksessa tulee huomioida ne kunnat, joissa verkko on jo rakennettu. Kun tämä tarkistus tehdään, useampi kunta noussee alempaan maksuluokkaan.
• Kuitenkin, ehdotetun kunnan maksuosuuden (8, 22 tai 33 %) asemesta, Kuntaliitto kannattaa lakiesityksen perusteluissa olevaa vaihtoehtoa, jossa laajakaistarakentamisen tuen toteuttamismalli toteuttaa valtiontukihankkeet ilman edellytystä kunnan osallistumisesta. Tämän toimintatavan etuna olisi, että valtiontuettujen hankkeiden toteuttamiselle olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkialla maassa, minne nopea laajakaista ei rakennu markkinaehtoisesti. Vaihtoehtoisesti kuntaosuus voisi olla vapaaehtoinen. 
• Mikäli kuntien maksuosuutta ei voida poistaa kokonaan tai muuttaa vapaaehtoiseksi, tulee harkita välimuotoa, neuvottelumenettelyä tai vastaavaa, jossa kunnan osuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analyysi on tehty ja kunta pystyisi paremmin ottamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin.
• Mikäli kunnan maksuosuus edellytetään asetusluonnoksen mukaisesti, tulee esitetyt kuntien tukiprosentit määritellä ja laskentakaavan perusteet (taseen yli/alijäämä) arvioida uudelleen. Taseen yli/alijäämä on kestämätön peruste - kriteerillä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi laskentakaavassa tulee huomioida paremmin harvaan asutun maaseudun etäisyydet, asutuksen määrä sekä kuntien erilaiset aluerakenteet (taajama vs. kunnan laajuus ja rakentamisen tarve kunnan eri osissa.

10 § Tuen myöntämisen edellytykset

• Lakiesityksen mukaan ”tukea voidaan myöntää vain alueelle, jolla ei ole nopeita viestintäyhteyksiä tai jolle tällaisia ei todennäköisesti rakenneta kaupallisin ehdoin seuraavan kolmen vuoden aikana”. Markkina-analyyseissä tulee varmistaa, että ns. 3 vuoden rakennussuunnitelmat ovat todellisia (aiemmin nämä suunnitelmat eivät aina ole toteutuneet ja mahdollisia hankealueita on jäänyt tuen ulkopuolelle).
• Lakiesityksen kirjaus, että tukea voidaan myöntää vain hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat enintään 70 miljoonaa euroa on erikoinen tilanteessa, jossa tukea on haettavissa yhteensä 5 miljoonaa euroa.

12 § Tukikelpoiset kustannukset

• Lakiesityksen mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa.

Tätä pykälää ja momentteja tulee muuttaa siten, että tukikelpoisia ovat myös liittymät vapaa-ajan asunnoille. Tällä varmistetaan ja lisätään asiakkaiden/liittyjien määrää ja siten koko hankkeen taloudellista pohjaa. Tällä olisi merkitystä liittymämääriin investointien toteutumiseen ja toisaalta vain pieni vaikutus kustannuksiin. Korona-kevät 2020 on osoittanut nopeiden yhteyksien tarpeen ja merkityksen monipaikkaisessa Suomessa.

• Lakiesityksen mukaan tukikelpoisia eivät ole kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään 100 metrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta. Lisäksi tukikelpoisia eivät olisi kustannukset sillä alueella, joka ulottuu sadan metrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota nopeita laajakaistayhteyksiä.

Tämä ns. mustan pisteen sääntö tulisi poistaa lakiesityksestä ja myöskään yhteisrakentamista ei saa hankaloittaa ns. mustan pisteen säännöllä (esim. laitetila ei saa estää tukikelpoisuutta).

13 § Tuen maksamisen edellytykset

• Tuen haku ja maksuprosessi on rakennettava sellaiseksi, että käsittely, päätös- ja maksuajat ovat aiempaa nopeampia.

Sonkajärvellä 12.6.2020

Taina Väre