Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Yleistä 

Suomen Kuntaliitto ry. kiittää lausuntopyynnöstä kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun koulutuksen opetussuunnitelman perusteista.

Vapaan sivistystyön lakia koskevan muutosesityksen mukaan Opetushallitus laatisi kansanopistojen oppivelvollisille suunnatuille pitkille linjoille opetussuunnitelman perusteet. Koulutusta toteuttava kansanopisto laatii ja hyväksyy perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa.

Opetushallitus on valmistellut 13.10.2020 luonnoksen 1.8.2021 voimaan tulevaksi esitettyä oppivelvollisuuden laajentamista koskevaa uudistusta varten kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi. Määräys perusteista annettaisiin keväällä 2021. Näiden perusteiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön 1.8.2021 lukien.  

Kuntaliitto pitää aikataulua kireänä koulutuksen ylläpitäjille. Mikäli uudistus hyväksytään toteutettavaksi, määräys opetussuunnitelman perusteista tulisi saada koulutuksen ylläpitäjille mahdollisimman pian vuoden vaihteen jälkeen.

1. Koulutuksen tehtävä ja rakenne

Hallituksen esityksessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta säädetään koulutuksen ylläpitäjien tehtävistä ja velvollisuuksista. Oppivelvollisille suunnattua koulutusta saavat järjestää kansanopiston ylläpitämisluvan omaavat kansanopistojen ylläpitäjät. Kansanopiston ylläpitäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta, mahdollisesti järjestettävistä valinta- ja soveltuvuuskokeista sekä jatkuvasta hausta ja siihen liittyvistä hakuajoista ja -menettelyistä.

Koulutuksen ylläpitäjä päättää opetussuunnitelmassaan osaamiskokonaisuuden laajuuden, opintojen suorittamisjärjestyksen ja jakautumisen opintojaksoihin. Henkilökohtaistaminen lisää yksilöllisiin tarpeisiin mukautuvaa joustavuutta.

Kuntaliitto toteaa, että oppivelvollisille suunnatun koulutustehtävän vapaaehtoista järjestämistä, ylläpitämisluvan edellyttämistä sekä ylläpitäjille säädettävät tehtävät ovat vireillä olevien esitysten mukaisia. Opetussuunnitelman perusteluonnoksen kunkin luvun lopussa on todettu erikseen ylläpitäjien päätösvalta, mikä selkiyttää ja tukee paikallisen opetussuunnitelman laadintatehtävää.

2. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Perusteluonnoksen laadinnan lähtökohtana on oppivelvollisuuden laajentamista koskeva hallituksen esitys liitelakeineen, jotka ovat annettu eduskunnalle 15.10.2020. Opetussuunnitelman perusteluonnos antaa hyvän lähtökohdan paikallisten opetussuunnitelmien valmistelutyölle.

Kansanopiston ylläpitäjän tulee vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutosesityksen mukaan hyväksyä opetussuunnitelma erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä ja tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.

Opetushallituksen tavoitteena on, että opetussuunnitelman perusteet olisivat valmiit vuoden 2020 lopussa. Koulutuksen ylläpitäjien tulee hyväksyä perusteet uuteen koulutustehtävään ennen oppivelvollisuuden laajentamista koskevan lainsäädännön voimaantuloa 1.8.2021. Opetussuunnitelman perusteita voidaan hyödyntää myös vastaavissa kansanopistojen pitkien linjojen koulutuksissa.

Kuntaliitto kantaa huolta oppivelvollisuuden laajentamisen ja kansanopistojen uuden koulutustehtävän ajoittumisesta vuoteen 2021, kun oppivelvollisuuden laajentamista koskevaa hallituksen lakiesitystä on vasta ryhdytty käsittelemään eduskunnassa. Opetussuunnitelman perusteluonnos etenee kireän aikataulun vuoksi etupainotteisesti lainsäädäntömuutoksiin nähden. Opetussuunnitelman perusteluonnos sekä sitä koskevat lausunnot laaditaan vailla tietoa siitä, hyväksytäänkö hallituksen esitys, tai millainen esityksen lopullinen sisältö on.

Koulutuksen ylläpitäjille jää myös erittäin vähän aikaa opetussuunnitelmien laadintaan ja hyväksymiseen sekä muihin koulutuksen järjestämistä edellyttäviin tehtäviin. Opetussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä laajemminkin. Lisäksi on todettu kuuleminen ja työn tavoitteellisuus. Vaarana on, että laajaa yhteistyötä edellyttävä valmistelu kärsii ajan puutteesta, mikä voi heikentää opetussuunnitelmaprosessin ja paikallisten opetussuunnitelmien laadukkuutta. Lisähaasteena ylläpitäjillä on edelleen jatkuvan koronaepidemian vaatimat tehtävät.

2.2. Opetussuunnitelman sisältö

Vapaata sivistystyötä koskevan lain muutosesityksen 25 c §:n mukaan Opetushallitus päättäisi koulutuksen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arvioinnista sekä opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista.

Paikallisesti päätettävien asioiden toteaminen opetussuunnitelman perusteiden kunkin luvun lopussa selkiyttää toimivaltuuksia tehtävien ja velvoitteiden hoitamisessa. Selittäviä ja velvoittavia osioita olisi vielä mahdollista vastaavasti eritellä, jolloin opetuksen keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita koskeva Opetushallituksen valtuutus olisi yksiselitteisemmin todettavissa.

 

4.5. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Hallituksen esityksen mukaisesti on todettu käytettävän lukiokoulutuksen kurinpitosäädöksiä.

Tekstiä olisi hyvä yhdenmukaistaa vapaan sivistystyön määrittein niin, että opetussuunnitelman perusteissa ei käytettäisi lukiokoulutukseen viittaavaa ”koulutuksen järjestäjä” vaan ”koulutuksen ylläpitäjä”.

Lopuksi

Kuntaliitto toteaa, että opetussuunnitelman perusteiden osalta ei ole arvioitu vaikutuksia Valtioneuvoston säädösvalmistelua koskevien ohjeiden mukaan.

 

Lausunnon keskeinen sisältö

Kuntaliitto katsoo, että Opetushallituksen laatima opetussuunnitelmaperusteiden luonnos vastaa vireillä olevan oppivelvollisuuden laajentamista koskevia tavoitteita, jotka koskevat kansanopistojen oppivelvollisille suunnattua koulutusta.

Opetussuunnitelman perusteet ovat normiluonteisia. Normituksesta tulee käydä selkeästi ilmi velvoittavat ja noudatettavat kohdat. Paikallisen päätösvallan eritteleminen perusteissa selkiyttää Opetushallituksen ja kansanopistojen ylläpitäjien välistä toimivaltaa, mitä Kuntaliitto pitää hyvänä.

Kuntaliitto kantaa huolta siitä, että oppivelvollisuuden laajentamista koskevaa hallituksen lakiesitystä vasta ryhdytään käsittelemään eduskunnassa. Opetussuunnitelman perusteluonnos sekä sitä koskevat lausunnot laaditaan vailla tietoa siitä, hyväksytäänkö hallituksen esitys, tai millainen esityksen lopullinen sisältö on. Koulutuksen ylläpitäjille jää näin vähän aikaa opetussuunnitelmien laadintaan ja hyväksymiseen.

Lukiolakiin perustuvan ”koulutuksen järjestäjä” määritelmän muuttaminen vastaamaan vapaan sivistystyön lainsäädäntöä.

Opetussuunnitelman perusteiden osalta ei ole tehty vaikutusten arviointia.

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Päivi Väisänen-Haapanen

erityisasiantuntija