Iäkkäiden laatusuositus 2020-2023
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden palvelujen laatusuositukset vuosina 2001, 2008, 2013 ja 2017. Nyt lausunnolla olevan laatusuosituksen on tarkoitus korvata aiemmat. Uutta suositusluonnosta on valmisteltu iäkkäiden palvelujen uudistamistyöryhmän laatusuositusjaostossa ja työryhmä on hyväksynyt sen omalta osaltaan.
Suomen Kuntaliiton vastaukset lausuntopalvelussa olleisiin kysymyksiin:
1. Onko suosituksen pohjaksi esitetty riittävästi tilasto- ja tutkimustietoa ikääntymisestä ja palveluista?
Kyllä. Suositusten perusteet ja perustelut ovat uskottavia ja perusteellisia. On tärkeää, että vaikka suosituksiin tuodaan ajankohtaisia painotuksia, suositeltavat asiat ovat johdonmukaisia aikaisempiin suosituksiin nähden. Tämä osaltaan tukee kunnissa tehtävää pitkäjännitteistä ja tavoitteellista ikäihmisten palvelujen kehittämistyötä.
2. Onko suositukseen valittu oikeat aihealueet väestön ikääntymisen ja siihen varautumisen sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista?
Kyllä. Suosituksen teemat ovat pitkälti yhteneviä pitkän aikavälin Kansallisen ikäohjelman vuoteen 2030 vaikuttavuustavoitteiden kanssa. Vaikka laatusuosituksen ja ikäohjelman tuella tehtävän kehittämistyön aikajänteet ovat eripituisia, ehkäistään yhteneväisillä teemoilla poukkoilevaa ja sitä kautta vaikuttamatonta kehittämistyötä. Aihealueet ovat myös ajankohtaisia.
3. Ovatko suositukset ymmärrettäviä ja tukevatko ne toiminnan uudistamista?
Osin heikosti. Suositusten kieli on osin runsassanaista ja siten muotoilujen jämäköittäminen parantaisi niiden luettavuutta ja ymmärtämistä (esimerkiksi ”Varmistetaan konsultointimahdollisuudet ja tekninen tuki erilaisten ratkaisujen hyödyntämisessä sekä työntekijöille että asiakkaille palveluun liittyvän teknologian osalta” muotoon ”Varmistetaan asiakkaille ja työntekijöille konsultointimahdollisuudet ja tekninen tuki palveluun tai työn tekemiseen liittyvän teknologian osalta”).
4. Tukevatko esille nostetut hyvät käytännöt suositusten toimeenpanoa?
Kyllä pääosin. Suositusten toimeenpanoa tukevia hyviä käytäntöjä on runsaasti, lähes 50 kappaletta. Laatusuositukseen olisi hyvä kuvata, millä perusteella hyvät käytännöt on siihen valittu. Hyvin käytäntöjen monipuolisuus tulee myös huolehtia siten, että suositus sisältää monipuolisesti niin julkisten, kolmannen sektorin kuin yksityistenkin toimijoiden hyviä käytäntöjä. Lukijaa ja siten suositusten toimeenpanoa helpottaisi se, että valitut hyvät käytännöt olisi kuvattu lyhyesti ja nostettu erityisesti esille se, mikä hyvässä käytännössä tukee nimenomaa kyseisen laatusuosituksen toimeenpanoa. Nyt pelkästään lukijan johdattaminen esim. linkin kautta tietyn hyvän käytännön www-sivulle voi hidastaa käytäntöihin perehtymistä.
5. Onko laatusuositusten toimeenpanon seuranta mittareineen ja indikaattoreineen riittävä tuomaan esille vaikutuksia?
Ei täysin. Laatusuosituksesta puuttuvat hyvän laadun tasojen kuvaaminen. RAI-tietoa on Suomessa kerätty jo n. 20 vuotta, joten perustaa kansallisen indikaattoreihin perustuvan laadun minimissään hyväksyttävälle tasolle on jo nyt käytettävissä. RAI-järjestelmän käytön tullessa ikääntyneiden palveluissa lakisääteiseksi saadaan kansallisesti kattavasti RAI-laatuindikaattoreiden kautta tietoa kansallisesta laatutasosta. Tämä kehittäminen vaatii myös joustavaa ja suhteellisen nopeasti tietoa tuottavaa tutkimustyötä, johon tulee varata kansallista rahoitusta.
Liitteissä olevat indikaattorit jäävät itse suositusosiosta irralliseksi, ja samoja asioita hieman eri käsittein kuvaavia indikaattoreita on useampia. Indikaattorit tulisi sitoa selkeämmin laatusuositusosioon, esim. miten mitataan teknologian hyödyntämisen laatua ja mikä on hyvän hyödyntämisen taso?
6. Onko suosituksessa jotakin turhaa tai puuttuuko jotakin olennaista?
Ei.
7. Onko jotakin muuta, mihin haluaisit kiinnittää huomiota laatusuosituksessa?
Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sairauksien hyvä hoito edellyttää osaamista, moniammatillisuutta, asiakkaiden hoito- ja palvelupolkujen sujuvuutta sekä niin perus- kuin erityistason ja terveyden- ja sosiaalihuollon integraatioiden toteutumista. Tämän vuoksi ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaaminen ja sairauksien hoito tulee olla mukana kaikessa kansallisesti rahoitettavassa, kuten esim. järjestöjen STEA-rahoituksella tehtävällä ja tulevaisuuden sotekeskusten, kehittämistyössä. Tutkimusnäytön mukaan panostaminen riittävän ajoissa ikäihmisten toimintakyvyn heikkenemisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn, kuntoutukseen sekä sairauksien hyvään hoitoon on merkittäviä vaikutuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymiseen.
Laatusuosituksessa pyrkimys monitoimijuuteen on hyvää, mutta selkeämmin vielä tulisi tuoda tasapuolisemmin järjestöjen, kuntien ja yritysten osaamista esille. Nyt suosituksista puuttuvat esimerkiksi yritysten hyviä käytänteitä. Suosituksessa on nostettu esille hyvin se, ettei sosiaali- ja terveydenhuolto yksin turvaa ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyisyyttä ja terveyttä.
Suosituksessa on jonkin verran toistoa ja suositusten määrä, n. 60, on suuri, joka voi heikentää niiden painoarvoa. Kokonaisuutena suositus on pitkä, joka myöskin voi heikentää sen hyödynnettävyyttä.
Yksityiskohtina epäselväksi jää sivulla 50 maininta lääkevirheistä osana asiakas/potilasturvallisuutta (tulisiko olla riskinä asiakas/potilasturvallisuudelle?) sekä sivun 59 taulukon BMI-kohta.
8. Mitä toivoisit jatkossa laatusuosituksilta?
Kuntaliitto pitää laatusuosituksia hyvänä tapana tukea kunnissa tapahtuvaa kehittämistoimintaa, ja haluaa jatkossakin antaa panoksensa ja olla mukana niiden valmistelussa. Valitettavaa usein on kuitenkin kiireinen aikataulu suosituksen tekemisessä ja siksi onkin tärkeä aloittaa hyvissä ajoin mahdollisen seuraavan ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksen valmistelu.
Jotta laatusuositus toimisi selkeämmin nimensä mukaisena hyvälaatuisen toiminnan ja palvelun kehittämisen ja todentamisen tukena, tulisi sitä kehittää esimerkiksi terveydenhuollon laatuoppaan suuntaan, jossa on kuvattuna mittareita, joilla ilmiöitä ja niiden laatua voidaan kuvata yhtenäisesti. Nyt kansallisesti käyttöön otettava RAI-järjestelmä tuottaa erittäin monipuolisesti myös laatutietoa määrä- ja kustannustiedon lisäksi.
Laatusuosituksen tulee tukea omavalvontaa, jolloin vähenee riski myös sille, että viranomaisvalvontaa tekevät eri viranomaiset hyödyntävät vaihtelevasti laatusuositusta, joka on nykyään aiheuttanut alueellista epäyhdenvertaisuutta eri puolella Suomea.
Laatusuosituksen tulee kuvata jatkossa yhä selkeämmin sitä, minkä tasoista ja laatuista ikääntyneiden palvelua on Suomessa mahdollista saada aikaiseksi siihen käytettävissä olevalla resurssoinnilla.
Suomessa tulee pystyä kuvaamaan kansallinen ikääntyneiden palveluiden laatutaso hyödyntäen asiakas-, toiminta-, henkilöstö-, tuottavuus- ja vaikuttavuusmittari- ja indikaattoritietoa. Tämä on välttämätöntä, jotta palvelujen käyttäjät eli ikäihmiset itse, heidän läheisensä, päättäjät ja palvelujen järjestäjät, palvelujen tuottajat, henkilökunta sekä valvovat viranomaiset tietävät, minkä tasoisia ja -laatuisia ikääntyneiden palveluita Suomessa edellytetään, on ja on lupa odottaa. Laatu- ja seurantatiedon tulee olla myös mahdollisimman läpinäkyvää.
Nyt lausuttavana olevaan laatusuositukseen saatava toimijoiden palaute sekä näkemykset laatusuositusten edelleen keittämisestä antaa hyvän pohjan ja tiedon sen kehittämiselle. Laatusuositusten tuella on tehty aikaisemmin mm. vanhustenhuollon palvelurakenneuudistuksia sekä saatu tukea vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Nyt suosituksen roolia on arvioitava jälleen ja otettava painopisteeksi nimenomaa tietoon pohjautuva laadun kehittäminen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Anna Haverinen
erityisasiantuntija