Lasten osallistumisoikeuksien tilannekuvaus

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua lasten osallistumisoikeuksien tilannekuvauksesta. Kuntaliiton mielestä on hyvä, että Oikeuministeriö on mahdollistanut lausunnonannon arviointiprosessin työstövaiheessa. Näin ensi kertaa tehtävästä lasten osallistumisoikeuksien toteutumisen arvioinnista saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukainen.

Ohessa Kuntaliiton lausunto indikaattorikohtaisesti.

Indikaattori 1 Lasten ja nuorten oikeudesta osallistua päätöksentekoon säädetään kansallisessa perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä.

Vastaako indikaattorin 1 tilannekuva omaa käsitystänne lasten osallistumisoikeuksien kannalta keskestä lainsäädännöstä?

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 1 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne

Kuntaliitto toteaa, että kuntien velvoite edistää osallisuutta eri lainsäädäntöjen kautta on tunnistettu hyvin.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että toisin kun tilannekuvauksessa todetaan, sisältää terveydenhuoltolaki velvoitteen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. Tämä velvoite ulottuu lapsiin. Terveydenhuoltolain 11 § todetaan, että kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Indikaattoriin 1 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa

Kuntaliiton mukaan vaikutusten ennakkoarvioinnissa on mahdollisuus selvittää ja kuulla osana päätöksentekoprosessia lasten mielipiteitä ja näkemyksiä ikätasoon sopivalla tavalla.

Indikaattoriin 1 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa

Kuntaliiton tietojen mukaan kunnat ovat enenevässä määrin tekemässä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia, erityisesti lapsivaikutusten arviointia. Toimintatapa ei kuitenkaan ole vielä juurtunut pysyväksi kaikkiin kuntiin. Lasten näkemysten kysyminen on osittain vielä satunnaista. Tyypillisiä päätöksiä joissa lapsivaikutusten arviointia tehdään ovat esim. palveluverkkoselvitykset.

Osallisuuden toteutumista ja vaikutusten arviointeja tehtäessä on tärkeää kerätä ja saada ajantasaista tietoa. Tällä hetkellä moni lapsia koskeva tieto saadaan käyttöön jopa kahden vuoden viiveellä. Ennakoivan päätöksenteon kannalta tieto tarvitaan käyttöön nopeammin. Kunnat tarvitsevat enemmän eriteltyä tutkittua tietoa eri ikä- ja kohderyhmistä päätöksenteon tueksi.  

Kuntaliitto toteaa, että nuorisolain 24 § mukaisilla toimenpiteillä edistetään muita kuin kuntalain 26 § kuulemisen ja osallistumisen tapoja. Nuorisolain esitöissä todetaan, että säännöksen tarkoituksena on täydentää kuntalain ja perusopetuslain osallisuuden edistämistä koskevia säännöksiä mm. osallisuuden, vaikuttamisen ja kuulemisen osalta.

Muita huomioita indikaattoriin 1 liittyen

Kuntaliiton kiinnittää huomiota, että tilannekuvauksessa nostetaan esille mahdollisuus säätää laissa lapsivaikutusten arvioinnista. Kuntaliiton mukaan lapsivaikutusten arviointi tulisi edistää muilla tavoin kuin säädöksillä kuten vahvistamalla kuntien osaamispohjaa vaikutustenarvioinneissa. Kuntien kannalta uusi lakisääteinen tehtävä edellyttää riittävää resursointia.   

Indikaattori 2 Lasten ja nuorten oikeus osallistua päätöksentekoon on nimenomaisesti sisällytetty monialaiseen kansalliseen strategiaan lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Vastaako indikaattorin 2 tilannekuva omaa käsitystänne kansallisen lasten oikeuksien strategian tilanteesta?

Kuntaliiton mukaan vastaa täysin.

Muita huomioita indikaattoriin 2 liittyen

Kuntaliitto pitää lapsistrategiatyötä hyvänä lasten ja nuorten osallisuutta edistävänä toimenpiteenä. Lasten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta keskeistä on sektorirajat ylittävän yhteistyön lisääminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä tasojen kesken.

Indikaattori 3 Jäsenvaltioon on perustettu riippumaton, lakisääteinen lasten oikeuksien instituutio

Vastaako indikaattorin 3 tilannekuva omaa käsitystänne lakisääteisen lasten oikeuksien instituution tilanteesta.

Kuntaliiton mukaan vastaa täysin.

Indikaattoriin 3 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa

Kuntaliitto toteaa, että yleistä tietoisuuttaa ja viestintää lasten oikeuksista ja päätöksenteosta tulee kehittää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Viranomaisten yhteistyötä lasten oikeuksien edistämiseksi on mahdollista tiivistää, jotta lasten tietopohja olemassa olevien toimijoiden tehtävistä ja vastuista sekä kantelumenettelyistä lisääntyisi.

Indikaattori 4 Jäsenvaltiossa on käytössä mekanismeja, joiden avulla lapset voivat käyttää osallistumisoikeuttaan turvallisesti oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä

Vastaako indikaattorin 4 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista mekanismeista

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 4 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että käytössä olevia oikeudellisia ja hallinnollisia menettelymekanismeja tarkastellaan. Kuntaliitto ehdottaa, että perusopetuslain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa olevat menettelyt poistettaisiin tämän indikaattorin alta. Ei ole johdonmukaista arvioida oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä vain perusopetuksen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon osalta jättäen varhaiskasvatukseen ja toisen asteen oikeudelliset ja hallinnolliset menettelyt arvioinnin ulkopuolelle. Arviointityökalun viidenteen indikaattoriin soveltuu paremmin lapsiystävällisten valitusmenettelyjen arviointi. 

Muita huomioita indikaattoriin 4 liittyen

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että arvioinnissa nostetaan esille arvioinnissa tunnistetut kehittämistarpeet ottaen huomioon indikaattorin määritelmä sekä siihen sisältyvä tilannekuvaus.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että yleisesti esitetyt kehittämiskohteet ovat samat kuin yksittäisen viranomaisen, lapsiasiavaltuutetun, toimenpide-ehdotukset. Kuntaliitto esittää, että suorat lapsiasiavaltuutetun toimenpide-ehdotukset poistetaan, sillä ne eivät ole yhteneväiset indikaattorin määritelmän ja siihen sisältyvän tilannekuvauksen kanssa. Määritelmässä todetaan, että lapsiystävällisen oikeudenkäytön suosituksissa määrätään oikeuslaitoksen kanssa tekemisissä olevien lasten oikeuksista. Tässä yhteydessä ei ole perusteltua esittää kehittämiskohteiksi mm. lapsivaikutusten arvioinnin säätämistä laissa, ihmisoikeuskasvatuksen arviointia tai sisäilmaongelmatilanteisiin liittyviä toimenpiteitä.

Kuntaliiton mukaan kehittämiskohteet maahanmuuttoa ja lastensuojelua koskevien menettelyjen osalta soveltuvat tämän indikaattorin alle ja sisältö on oikeansuuntainen.

Indikaattori 5 Käytössä on lapsiystävällisiä valitusmenettelyitä  

Vastaako indikaattorin 5 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista valitusmenettelyistä ja niiden lapsiystävällisyydestä?

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.  

Muita huomioita indikaattoriin 5 liittyen

Kehityskohteena tuodaan esille Suvianna Hakalehdon antama lausunto perustuslakivaliokunnalle, jossa todetaan, että jälkikäteinen oikeussuoja on varsin puutteellinen opetustoimessa. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että arviointiprosessissa tunnistetaan osa-alueet, jotka vaativat kehittämistä. Kuntaliitto toteaa, että koulutusta koskevan lainsäädännön jälkikäteinen oikeusturvajärjestelmä on kattava, kun koulutusta järjestää kunta. Muutoksenhakujärjestelmää täydentää kuntalain mukainen muutoksenhakujärjestelmä. Tilanne ei muutoksenhaun osalta ole siten tasapuolinen eri koulutuksen järjestäjien kesken.

Kuntaliitto ehdottaa, että indikaattori 5 kehityskohteita tarkasteltaisiin vielä. Esitetyt tarpeet lisätä muutoksenhakumenettelyjä varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa eivät ole riittävän perusteltuja. Kehityskohteita tunnistettaessa tulee huomioida, että lapsen oikeuksien toteuttamista ei tulisi edistää pelkästään lisäämällä hallinnollisia menettelyprosesseja. On ensisijaista, että matalankynnyksen tavat toimia kehittyvät, jotta lasten osallisuus toteutuu ensisijaisesti muilla kuin kantelu- tai muutoksenhakukeinoin.

Indikaattori 6 Lasten oikeuksia osallistua päätöksentekoon on sisällytetty lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutusohjelmiin

Vastaako indikaattorin 6 tilannekuva omaa käsitystänne lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutusohjelmien sisällöistä?

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.  

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 6 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne

Kuntaliitto toteaa, että nuorisoalan ammatteihin ei ole erityistä kelpoisuutta, ja työtä voi tehdä monenlaisilla koulutuksilla. Varsinaisia nuorisoalan ja -työn tutkintoja ovat kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, jonka yhtenä osaamisalana on nuoriso- ja yhteisöohjaus, tutkintonimike: nuoriso- ja yhteisöohjaaja, yhteisöpedagogi AMK ja YAMK sekä nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuunnasta valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri. Kuntaliitto ehdottaa, et osiota lasten ja nuorten ohjaajat/työntekijät täsmennetään.   

Indikaattoriin 6 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa

Kuntaliitto katsoo, että lasten ja nuorten parissa työskentelevien peruskoulutukseen on tärkeää sisällyttää laajemmin tietoa lasten osallisuudesta ja oikeuksista sekä siihen liittyvistä asiakirjoista, hallinnollisista menettelyistä ja toimintatavoista. Tällä hetkellä tietopohja eri ammattiryhmissä on osittain heikkoa siitä syystä, että asiaa ei käsitellä riittävästi perusopintojen aikana. Koulutusta saaneet eivät välttämättä tunnista perusoikeuksiin liittyviä asiasisältöjä tai osaa soveltaa opittua käytännön työssä. Täydennyskoulutuksen avulla voidaan lisätä henkilöstön osaamista.  

Inidkaattori 7 Lapsille jaetaan tietoa heidän oikeudestaan osallistua päätöksentekoon

Vastaako indikaattorin 7 tilannekuva omaa käsitystänne kansallisen lasten oikeuksia koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä?

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 7 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne

Kuntaliiton mielestä tilannekuvauksessa on kiinnitetty huomiota lapsille ja nuorille kohdennettuun tiedottamiseen ja viestintään sekä matalakynnyksen yhteydenotto- että yhteydenpitokanaviin. Kuntaliitto toivoo, että arvioinnissa huomioidaan erikseen haavoittuvassa olevien lapsiryhmien sekä kielellisten vähemmistöjen tiedotus ja viestintä. Tilannekuvauksesta puuttuu tieto saavuttaako kuvatut toimintatavat ja palvelut lapset ja nuoret yhdenvertaisesti.

Indikaattori 8 Lapset ovat edustettuina eri foorumeilla, mukaan lukien omien organisaatioidensa kautta, kouluissa sekä paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla hallintotasoilla

Vastaako indikaattorin 8 tilannekuva omaa käsitystänne lapsille tarkoitetuista osallistumisen foorumeista?

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.

Muita huomioita indikaattoriin 8 liittyen

Kuntaliitto esittää, että tilannekuva tarkasteltaisiin ja päivitettäisiin vielä. Tilannekuva ei kaikilta osin anna ajankohtaista tietoa nykyisestä toimintaympäristöstä mm. lasten ja nuorten foorumin ja alueellisten foorumien osalta.

Indikaattoriin 8 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa

Kuntaliiton mukaan oppilaskuntatoimintaa on mahdollista vahvistaa. Haavoittuvassa asemassa olevat oppilasryhmät eivät usein osallistu oppilaskuntatoimintaan. Tähän tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja löytää keinoja edistää kaikkien yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua toimintaan.

Indikaattori 9: Käytössä on lapsille suunnattuja palautemekanismeja koskien paikallisia palveluita

Vastaako indikaattorin 9 tilannekuva omaa käsitystänne lapsille suunnatuista paikallistason palautemekanismeista?         

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.

Indikaattoriin 9 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa

Monissa julkisissa tiloissa kuten terveyskeskuksissa/hammashoitoloissa on automaatit, joiden avulla voi antaa suoraa palautetta palvelusta. Näiden avulla voidaan saada myös lapsilta pikapalautetta, mikäli aikuinen opastaa laitteen käyttöön.

Muita huomioita indikaattoriin 9 liittyen

Kuntaliiton mukaan indikaattori 9 tilannekuvaus ja kehityskohteet ovat oikeansuuntaisia, mutta kaipaavat vielä täydennystä. Palautteen anto on osa kuntapalveluiden laadun kehittämistä, jonka avulla eri kohderyhmille suunnattua toimintaa kehitetään eteenpäin.

Indikaattori 10 Lapsia tuetaan osallistumaan YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja olennaisten Euroopan neuvoston välineiden ja yleissopimusten seurantaan

Vastaako indikaattorin 10 tilannekuva omaa käsitystänne lasten osallistumisesta lapsen oikeuksia koskevien sopimusten ym. toimeenpanon seurantaan?

Kuntaliiton mukaan vastaa osittain.

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 10 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:

Kuntaliiton mukaan indikaattori 10 tilannekuvaus ja kehityskohteet ovat oikeansuuntaisia, mutta kaipaavat vielä täydennystä mm. resurssien arvioinnin osalta.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Mari Sjöström

erityisasiantuntija