HE 35/2019 vp eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 b ja 60 §:n muuttamisesta ja toteaa seuraavaa:

Kuntien rooli lukiokoulutuksessa on keskeinen. Kunnat ovat suurin lukiokoulutuksen järjestäjä, sillä 87 % lukio-opiskelijoista opiskelee kunnallisissa lukioissa. Kunnat ovat myös lukiokoulutuksen suurin rahoittaja, sillä valtion rahoitusleikkausten jälkeen kunnat vastaavat jo kolmesta neljäsosasta lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksesta valtion rahoitusosuuden ollessa enää neljänneksen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esityksen mukaan rahoituslain 23 b §:än tehtävällä muutoksella vahvistettaisiin lukiokoulutuksen yksikköhintaa 18 miljoonalla eurolla pienentämällä lukiokoulutuksen yksikköhinnasta tehtävää keskimääräistä vähennystä 186,06 eurolla. Esitys nostaisi kuntien omarahoitusosuutta 1,92 euroa/asukas, joten kuntien omarahoitusosuus yksikköhintarahoituksesta kasvaisi noin 10,5 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus kasvaisi 7,5 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto pitää perusteltuna ja välttämättömänä vahvistaa lukiokoulutuksen rahoitusasemaa ja parhaiten se tapahtuu yksikköhintarahoituksen vahvistamisen avulla. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen yksikköhintaan kohdistuu 16,7 prosentin leikkaus eli leikkaus on 1182,19 euroa/opiskelija, mikä merkitsee kokonaisuudessaan noin 120 miljoonan euron vuosittaista rahoitusleikkausta. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ei siten vastaa likimainkaan todellisia kustannuksia. On lisäksi huomattava, että kokonaisuudessaan rahoitusleikkaus on vielä tätä suurempi, sillä Opetushallituksen mukaan lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2018 olivat 784 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan on kiireellistä palauttaa lukiokoulutuksen rahoitus todellisia kustannuksia vastaavaksi. Tämä on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa poistamalla kokonaan rahoituslain 23 b §, jossa määrätään keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävästä vähennyksestä. Tällä toimenpiteellä lukiokoulutuksen rahoitus palautettaisiin vastaamaan todellisia kustannuksia ja vasta tämän jälkeen tehtävillä lisäpanostuksilla voitaisiin sanoa vahvistettavan lukiokoulutusta.

Nyt lausunnolla oleva esitys on pieni ja vaatimaton parannus nykytilanteeseen. Tekninen toteutustapa on oikea eli keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävään vähennykseen puuttuminen. Toimenpide on kuitenkin riittämätön, jotta sillä voitaisiin varmistaa laadukkaan lukiokoulutuksen järjestäminen eri puolilla maatamme. Esityksen mukaan lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta leikattaisiin jatkossa 996,13 euroa/opiskelija. Käytän-

nössä siis lukiokoulutuksen rahoitusleikkaus olisi vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

Pääministeri Antti Rinteen hallitus on linjannut koulutukseen kohdistuvien valtionosuusleikkausten päättyvän vuonna 2020. Myös opetusministeri on kertonut koulutusleikkausten ajan olevan ohi. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys merkitsee kuitenkin leikkausten edelleen jatkuvan. Lukiokoulutuksen rahoitusleikkaus tulisi esityksen mukaan olemaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntaliitto pitää lukiokoulutukseen kohdistuvien rahoitusleikkausten jatkumista kestämättömänä. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ei hallituksen esityksen mukaan edelleenkään vastaa lakisääteisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvien velvoitteiden aiheuttamia kustannuksia. Lukiokoulutukseen kohdistuvien rahoitusleikkausten edelleen jatkuminen on omiaan vaarantamaan lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään 9/2018 painottanut perusrahoituksen riittävyyden turvaamisen tärkeyttä vastaamaan koulutukselle asetettavia kasvavia laatu- ja tuloksellisuusvaatimuksia. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ei täytä sivistysvaliokunnan mietinnössään 9/2018 ilmaisemaa tahtoa.

Yhteenveto:

Kuntaliitto pitää kestämättömänä hallituksen esitystä, jossa esitetään lukiokoulutuksen rahoitusleikkausten jatkumista.

Kuntaliitto esittää, että eduskunta poistaa rahoituslaista kokonaan pykälän 23 b §, jossa määrätään keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävästä vähennyksestä.

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa esitykseen 60 §:n muuttamisesta.