Annukka Mäkinen
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- kansallinen alueiden kehittäminen
- Itämeri-asiat
U 74/2018 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa –välineen perustamiseksi sekä asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi
TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä. Euroopassa on kaikkiaan yhdeksän ydinverkkokäytävää, joista tällä hetkellä kaksi TEN-T -ydinverkkokäytävää - Scandinavian-Mediterranean ja North Sea-Baltic - ulottuvat eteläiseen Suomeen. Kansallisena tavoitteena on ollut Tornioon ulottuvan pääradan (sekä valtatie 4:n) lisääminen North Sea-Baltic-ydinverkkokäytävään ja samalla Verkkojen Eurooppa-rahoitusvälineen piiriin.
Verkkojen Eurooppa-välineen tavoitteena on tukea ja kehittää TEN-T-verkkoa. Komission esittämästä Verkkojen Eurooppa -välineestä on monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotettu osoitettavaksi liikenteen alalle 11,4 miljardia euroa rahoituskaudelle 2021–2027. Komissio esittää Suomen kautta kulkevan pohjoisen ydinverkkokäytävä-haaran ulottamista Tornion kautta Luulajaan.
Kuntaliitto yhtyy U-kirjelmän kantaan, jossa komission esitystä pidetään sisällöllisiltä tavoitteiltaan ja painotuksiltaan myönteisenä. Verkkojen Eurooppa-välineen rahoituksen turvaaminen myös seuraavalla EU-ohjelmakaudella on tärkeää, sillä se tukee tavoitetta linkittää koko Eurooppa pohjoisia alueita myöten EU-markkinoihin.
Verkkojen Eurooppa-väline rahoittaa tällä ohjelmakaudella hankkeita, joilla rakennetaan puuttuvia yhteyksiä Euroopan energia-, liikenne- ja digitaaliseen runkoverkostoon.
Suomen tulee kehittää liikenneverkkoaan nykyistä pitkäjänteisemmin yli hallituskausien. Tällöin Suomella olisi paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta liikenneinvestointeihinsa myös Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä. TEN-T-verkon kattavuus tarkistetaan vuonna 2023, johon Suomen tulee varautua jo nyt. Suunnittelun pitkäjänteisyyttä voidaan parantaa laatimalla valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vaikutustarkasteluineen ja priorisointeineen. Kun liikenneverkon kehittämisen suunta olisi päätetty, Suomi voisi Ruotsin lailla hakea tehokkaasti myös EU-rahoitusta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Annukka Mäkinen
erityisasiantuntija
Johanna Vilkuna
liikenneasiantuntija
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.