Toimintayksiköiden velvoite ottaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat harjoitteluun

Johdanto

Luonnoksessa ehdotetaan eduskunnan käsiteltävänä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia muutettavaksi niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluntuottajien tulisi ottaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoja sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillisia tutkintoja tai opintoja suorittavia opiskelijoita harjoitteluun ilman erillistä korvausta.

Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on uudistunut vuoden 2018 alussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen osalta on otettu käyttöön koulutussopimukseen perustuva koulutus, joka korvasi aiemman työssäoppimisen. Koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ei makseta korvausta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 73 §:n 3 momentin mukaan. On kuitenkin mahdollista sopia vaativaan erityiseen tukeen oikeutetun opiskelijan osalta, että koulutustyöpaikan tarjoajalle maksetaan koulutuskorvaus.

Ammattikorkeakoulujen osalta on selvitetty, että harjoittelukorvauksia on maksettu vuonna 2017 yhteensä arviolta 8,3 miljoonaa euroa. Korvausten määrä ja sisältö on vaihdellut.

Ehdotettu säännös koskee tulevassa maakuntapohjaisessa järjestelmässä julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvia palveluntuottajia kuten esim. maakunnan liikelaitos, sote-keskukset, suun hoidon yksiköt, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla palveluja tuottavat yksiköt. Todettakoon, että säännös ei koske jatkossa puhtaasti yksityisiä palveluntuottajia eikä mahdollisia Kelan järjestämisvastuun piirissä tuotettavia palveluja. Myös tällä hetkellä valtionhallintoon kuuluvien toimintayksiköiden asema on epäselvä.

Todettakoon edelleen, että samaan aikaan on valmisteilla hallituksen esitys laiksi sosiaalihuoltolain 7. luvun 60 a ja 60 b muuttamisesta, jossa ehdotetaan sosiaalihuoltolakiin lisättäväksi kaksi pykälää. Niiden mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoisesta koulutuksesta maksettaisiin valtion korvausta kunnille ja kuntayhtymille. Lisäksi sosiaalityön erikoistumiskoulutusta järjestävälle yliopistolle korvattaisiin valtion varoista koulutuksesta aiheutuvia kustannuksista. Sosiaalityön yliopistollinen koulutus ei ole tähän saakka ollut valtion koulutuskorvauksen piirissä.

Kuntaliiton näkemys

Kuntaliitto toteaa, että käytännön harjoittelun korvaamisen osalta koulutusjärjestelmästä saattaa näiden yhtäaikaisten muutosten myötä tulla epäjohdonmukainen. Kuntaliitto epäilee, että erilainen suhtautuminen käytännön harjoittelun korvaamiseen koulutusjärjestelmän eri osissa saattaa asettaa eri oppilaitokset erilaiseen asemaan harjoittelupaikkojen saatavuuden suhteen.

Kuntaliiton mukaan tulisi vakavasti harkita sitä, onko perusteltua kohdella eri korkeakouluja, ts. ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, eri tavalla koulutuskorvausten suhteen. Valtion tulee korvata kunnille ja kuntayhtymille ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelun aiheuttamat kustannukset.

SUOMEN KUNTALIITTO

Sami Uotinen

johtava lakimies