Maakuntien viitearkkitehtuuri

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 27.02.2018 (VM040:00/2017)

Lausunto koskien Maakuntien viitearkkitehtuurityö ja dokumentaatiokokonaisuutta

(Viitearkkitehtuurikuvaus V0.7 - 31.1.2018)

Yleiset kommentit (päädokumentti - MaakuntienViitearkkitehtuuri)

Suomen Kuntaliitto ry, jäljempänä Kuntaliitto, pitää tärkeänä kokonaisuuden kannalta maa-kuntauudistusta edesauttamassa olevien yhteisten linjausten tunnistamista edeten kohti vakiinnutettavaa toimintatapaa myös tarvittavan arkkitehtuurityön osalta, kokonaisarkkitehtuurin merkityksellisyys. Kuntaliitto pitää hyvänä myös sitä, että viitearkkitehtuurissa on ensisijaisesti keskitytty toiminnan kuvaamiseen rajaamatta maakuntien sisäistä rakenne- ja suunnitteluvaihetta. Viitearkkitehtuuri toimii parhaiten maakunnille suunnittelun lähtökohtana, tarjoten avaimia ja käytänteitä maakunnan toimintaympäristön toteuttamiseksi sekä sen hallinnoimiseksi. Kuntien toiminnan kannalta on hyvä saada selkeä ymmärrys alueellisten/seudullisten palveluiden järjestäytymisestä sekä toimivuudesta, koskien niin kunnilta maakuntiin siirtyviä palveluita kuin myös niitä palveluita missä asiakas-keskeisyys on osa hyvinvointia.

Viitearkkitehtuuri lähtee liikkeelle Maakunta 2023 -visiosta tarkastellen toimin-ta-keskeisesti ja johdonmukaisesti edeten mitä kyvykkyyksiä maakunnat tarvitsevat hallinnoidessaan järjestämisvastuunsa kautta palveluitaan.Tarkoituksena on edistää palvelujen syntymistä ja edelleen kehittämistä asiakas keskiössä, palvelujen laadullisuutta, turvallisuutta, saavutettavuutta ja käytettä-vyyttä laiminlyömättä. Tarjoten työvälineinä kyvykkyys-, palvelu ja tietojärjestelmäpalvelukartta näkymiä kokonaisuuden hallitsemiseksi.

Lähtökohtaisesti eri toimialojen (esim. pelastustoimi, tilapalvelut, SoTe) tulee voida tunnistaa tekemisensä ja asemoitumisensa toteutettujen kuvauksien kautta kyvykkyys-/palvelukartta tasolla. Jatkotyön osalta edeten tarkentuvien kuvausten kautta, toimiala tasoisesti. Ja näin toimien parantaa toteutettujen kokonaisarkkitehtuurikuvausten hyödynnettävyyttä niin maakunnan rakenteen kuin maakunnalle järjestäytymisvastuun kautta kuuluvien palveluittenkin kannalta.

Lainsäädäntötyön valmistelu ja eteneminen - kireä aikataulu - vaikuttaa omalta osaltaan kokonaisuuden ymmärtämiseen sekä hahmottamiseen. Esim. viitearkkitehtuurityön kannalta periaatteellisella tasolla (päädokumentti Kuva 3 - Kokonaisarkkitehtuurin osakuvaukset) vastauksena kysymykseen Miksi?, on tukeuduttu varsinaisen liiketoimintamalli kuvauksen puuttumisen vuoksi yleisellä tasolla Maakunta 2023 -visioon. Tämä lähtökohtainen sidos ei kanna dokumenttikokonaisuuden kannalta systemaattisesti tarkasteluna. Asiaa tarkasteltaessa toimialoittain kontrasti olemassa olevien käytäntöjen kanssa on suuri. Esim.

SoTe -ohjeistus/käytäntö kannalta asiaa tarkasteltaessa toimintaympäristötasoinen käyttöönotto - tuotantoon siirtyminen - tapahtuu 3-vuoden siirtymäjakson kautta lainsäädännön vahvistamisen jälkeen.

Uudistukset tapahtuvat vähitellen. Toiminnan tulee jatkuvan ja adaptoituvan olemassa olevaan lainsäädäntöön huomioiden siirtymäajat uuden säätelyn osalta. Edeten kuntapohjaisten ratkaisujen kautta toimialariippuvaisuus huomioituna.

Kokonaisuuden hahmottamista hämmentää varsinkin kuntien osalta kysymys siitä, mitä virkavastuuta siirtyy maakunnille, mitä ei? Johtuen osittain tästä ovat kunnat omissa kehittämis-/kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmissaan odottavalla kannalla.

Huomioitavaa on myös, että roolien nimitykset (esim. asiakkuusjohtaja, palvelujohtaja) esiintyvät viitearkkitehtuurissa toiminnan ja tekemisen tunnistamisen kautta. Niitä ei pidä ymmärtää ns. ”titteleinä” organisaatiotasoisesti. Kukin organisaatio vastaa omasta toimintakulttuuristaan, yhtenäisyys organisaation sisällä.

Lähtökohtaisesti tiedonhallinnan näkökulmasta tarkasteltaessa ovat tietojen käytettävyys, toteutettavat rajapinnat, ratkaisujen integroinnit huomioitava tietoarkkitehtuurikuvauksien linjauksissa sekä ohjeistuksissa. Huomioiden yleis- ja erityislain mukaiset palvelut ja niille laissa asetetut vaatimukset.

Viestintä- ja tietopalvelu näkökulman kirkastaminen (toiminta ja taloustieto - omasta toiminnastaan) sekä toissijaisen tiedon käyttö.

Palveluiden ulkoistaminen. Valinnanvapauden kautta toimintakirjo (kokonaisuuden kannalta toimintaympäristö hajautuu). Huomioitava avoimuus keskeisenä asiana - toimintaympäristön läpinäkyvyys. Haasteena on se, missä raja kulkee!

Loogisten tietovarantojen kohdalla (s. 82) nimetään järjestelmiä kuten Kansa! Tämä lienee vanha nimitys! Selkeyden vuoksi olisi varmaankin syytä käyttää nykyistä nimitystä (Sosiaalipalveluiden Kanta-palvelut).

Kuntaliitto toteaa, että viitearkkitehtuurikuvaus kokonaisuudessaan on haastava sisäistää maakuntien rakentuvien toimintaympäristöjen kannalta. Maakunta- sekä SoTe-uudistuksen yhteydessä suunnitellaan rinnakkaisesti monta asiaa, joilla on vahva merkitys maakuntien  asiakkuudenhallinnan kannalta (kokonaisuus - asiakas keskiössä). Toimivan kokonaisuuden edistämisen kannalta synergiaetujen huomioiminen, yleisten ja yhteisten raamien sekä linjausten tekeminen/vaatiminen tiedostettuna tekemisenä on oleellista. Jälkijättöinen tekeminen on aina työlästä. On tärkeää, että viitearkkitehtuurityössä toteutetut yhteiset kuvaukset tulevat oikein analysoitua ja ymmärretyksi maakuntien muutosjohtajien ja arkkitehtuurivastuullisten tasolla toteutettujen kuvausten merkityksellisyyden, hyödyllisyyden todentamiseksi - katsantokannan/näkökulman ollessa maakunnan. Tämän mahdollistamiseksi tulee maakuntien edustajia ja asianosaisia tukea riittävällä tasolla myös kokonaisarkkitehtuurin osa-alueella. Näin toimien viitearkkitehtuuri dokumentaatiosta saadaan selkeämpi ja siten käytettävämpi.

Kuntaliitto korostaa myös sitä, että edellä esitetty toimintatapa mahdollistaa sekä edistää myös kuntien osalta viitearkkitehtuuri dokumentaatiossa esitettyjen linjausten sekä hyvien toimintatapojen hyödyntämisen omassa toimintaympäristön kehittämisessään. Samalla vahvistaen koko julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin rakennetta (JKHA) yhteisten palveluiden osalta.  Lopputuloksena eri julkishallinnon käyttäjätoimintaympäristöjen parempi yhteentoimivuus. 

Liite-3 Palvelukartta

Palvelukartassa (liite 3) ehdotettu maakuntien palvelukokonaisuuksien sisältämien palveluiden jaotteleminen palvelulajitasolle ei ole tarkkuustasoltaan yhtenevä eri palvelukokonaisuuksien välillä. Esitetty ryhmittely ei anna realistista kuvaa maakunnan palvelukokonaisuuksien keskinäisistä mittasuhteista tai kompleksisuudesta eikä mahdollista esimerkiksi palvelukokonaisuuksien välistä vertailua palvelukarttaa hyödyntäen. Esimerkiksi SoTe-kokonaisuudessa ei ole purettu palveluita lainkaan neljään palvelulajiin (luvat, ilmoitukset ja päätökset, valvonta, rahoituspalvelut ja viestintä- ja tietopalvelut). Näissä palvelulajeissa olisi perusteltua huomioida esimerkiksi tutkimusluvat - maakuntien henkilökunnan asiakkaita koskevat tiedot, rahoituspalvelut - järjestöavustukset (3-sektori rahoitus), valinnanvapauden instrumentit rahoituspäätöksiä asiakkaan näkökulmasta, sosiaalinen luototus, oma valvonta (koskien maakunnan SoTe-henkilökuntaa/toimintaa, laitevalvontaa, prosessien valvontaa).

 

Liite-10 Hallintamalli

Tulisi lukea Liite-7:n kautta (kukin organisaatio vastaa omasta organisaatiokulttuuristaan ja siitä kuinka esim. arkkitehtuurihallinta toteutetaan), hallintamallin toteutukseltaan hyödyntävän ja asemoituen JHKA-tasolla osaksi julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri kokonaiskuvaa.

Liite-12 Yhteenvetokuva

Kuntaliitto pitää hyvänä ’One-Slider’ tasoista esitystä. Tämä edesauttaa niin tehtyjen tuotosten kommunikoimista kuin edelleen kehittämistä. Nostaa esille kyvykkyys-ajattelun ja palvelukartan työvälineenä. Tarjoten näkymän keskeisiin osioihin, toimien herätteenä minkä ’avaimien’ kautta viitearkkitehtuuria voidaan tarkastella johdonmukaisuuden näkökulmasta.

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota yhteenvetokuvan edelleen kehittämiseen, selkeyttäminen ja ymmärrettävyys huomioiden - hyödyntäen lausuntokierroksen aikana saadun palautteen (näinkin monimutkainen ’One-Slider’ vaatii fasilitoinnin kautta avaamisen tulkinnan-varaisuuden välttämiseksi - esim. tarkasteltaessa sitä lainsäädännön kautta).

Riskeistä

Huomiota tulisi kiinnittää siihen, ettei Maakunta-/SoTe-uudistuksen edistyessä joitakin osa-alueita koskien ”hetkelliset viritelmät/ratkaisut” siirry automaattisesti väliaikavaiheen ( -31.12.2019) kautta osaksi maakuntien toimintamallia tiedostamatta mahdollisia rajoitteita ja puutteita. On varmistettava, että maakuntien varsinaisesti käynnistyessä v. 2020 olisi niillä olemassa riittävät valmiudet käsitellä toimintaansa myös tämän nimenomaisen menetelmän kautta.

Maakuntien arkkitehtuuriverkoston toimintakykyisyys ja sitä kautta ja sen ohella kokonaisarkkitehtuurityön kypsyystaso maakuntien toimintakyvyn kannalta on merkityksellinen. Viitearkkitehtuurityön jalkauttaminen osaksi Maakunta-/SoTe-uudistusta tarvitsee oikea oppista tukea. Viitearkkitehtuuri työryhmä (MVA-ryhmä) on nimitetty 6/2019 asti. Toimien tarvittaessa VM:n koordinoinnin kautta maakuntien ”käsikassarana” tukien ja edesauttaen tarvittavaa kokonaisarkkitehtuuritekemistä ja arkkitehtuurimenetelmän ymmärtämistä maakunnissa. Maakuntien arkkitehtuuriverkoston toimiessa tässä luonnollisena yhteistyötahona MVA-ryhmän kanssa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tommi Karttaavi

johtaja, tietoyhteiskunta-asiat

Jari Ylikoski                Jani Jussila            Erityisasiantuntija 

Erityisasiantuntija       Erityisasiatuntija    Kauko Hartikainen