Ympäristöministeriö, Dnro 543/03/2018, Marko Nurmikolu, 15.8.2018

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi betoniasemista

Yleisarvio luonnosehdotuksesta

Kuntaliitto haluaa muistuttaa, että kun ympäristöluvanvaraisia toimintoja siirretään jälkivalvontaan, on tällä usein vaikutuksia varsinkin toiminnan alkuvaiheen päästöihin. Usein valvova viranomainen pystyy puuttumaan toiminnan mahdollisiin epäkohtiin vasta ensimmäisen tarkastuskäynnin jälkeen. Kuntaliittoa kuultiin asetuksen valmistelun aikana. Tällöin Kuntaliitto kiinnitti huomiota erityisesti jätevesien johtamista sekä toiminta-aikoja koskeviin pykäliin.

Ehdotuksen pykälät 10, 11 ja 16

Betoniasemia koskevissa ympäristöluvissa on yleensä vaadittu toiminnanharjoittajaa seuraamaan vähintään kerran vuodessa syntyvän jäteveden laatua ja raportoimaan niistä valvovalle viranomaiselle. Ehdotetussa asetuksessa ei tällaista velvoitetta ole toiminnanharjoittajalle asetettu. Ympäristönsuojeluasetuksen 41 § sisältää vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimukset, mutta lainsäädännössä ei ole säädöksiä siitä, milloin niitä tulee soveltaa sellaisessa tilanteessa, jossa toiminnolla ei ole ympäristölupaa. Ehdotuksen pykälää 16 tuleekin muuttaa siten, että siinä velvoitetaan toiminnanharjoittaja seuraamaan syntyvän jäteveden laatua (mm. pH, hapettuneet rikkiyhdisteet ja kiintoaines) ja esittämään seurantaraportit viranomaiselle vuosittain tai pyydettäessä.

Pykälää 10 tulisi muuttaa niin, että betoniaseman toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ilmoittaa toiminnastaan vesihuoltolaitokselle ennen jätevesien johtamista ja että johtaakseen jätevedet viemäriin tarvitsee toimija siihen hyväksynnän vesihuoltolaitokselta. Liittymisestä sopiessaan toiminnanharjoittajan tulee kuvat toiminnan luonne ja syntyvien jätevesien laatu ja määrä. Täten jäteveden vastaanottava vesihuoltolaitos voi arvioida onko betoniasemien jätevesien esikäsittely riittävä ennen jätevesiviemäriverkostoon johtamista ja tarvittaessa tehdä teollisuusjätevesisopimuksen toimijan kanssa.

Ehdotuksen mukaan jatkossa teollisuusjätevesisopimuksilla on aikaisempaa suurempi merkitys. On syytä huomata, että teollisuusjätevesisopimus on vapaaehtoinen yksityisoikeudellinen sopimus, kaikissa vesihuoltolaitoksissa teollisuusjätevesisopimuksia ei ole kattavasti tehty ja näin voi olla erityisesti tilanteessa, jossa ympäristöluvan vaatimuksissa on riittävän hyvin otettu myös viemärilaitostoiminnan tarpeet huomioon. Ympäristöluvan raukeamisen myötä syntyy välitön tarve teollisuusjätevesisopimusten tarpeellisuuden harkintaan ja laadintaan ja tämä vaatii vesihuoltolaitoksilta resursseja. Teollisuusjätevesisopimusprosessi on neuvottelumuotoinen ja mikäli toimijalla ei ole ympäristöluvassa määrättyjä raja-arvoja ja määräyksiä jäteveden esikäsittelyn tai laadun suhteen, on vesihuoltolaitoksella rajalliset valtuudet määrätä niitä. Vesihuoltolaitoksella ei myöskään ole viranomaisen valvontavaltuuksia ja keinoja käytettävissään.  

Ehdotuksen pykälät 8 ja 16

Ensimmäisen momentin viimeisen virkkeen mukaan melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden melulähteiden aiheuttama äänitaso. Pykälä on rakennettu siten, että A-taajuuspainotteinen keskiäänitaso korreloi suoraan mahdolliseen maksimitoimiaikaan. Epäselväksi jää vaikuttaako alueen muiden melulähteiden (esim. maantie) äänitaso suoraan betoniaseman toiminta-aikaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen

Johtaja

Alueet ja yhdyskunnat

Marko Nurmikolu

Lakimies

 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!