Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Lausunto sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettujen lakien muutosehdotuksista

Tausta

Ehdotetuissa lakimuutoksissa on kyseessä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (tukipalvelulaki) sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (yhteispalvelulaki) muuttaminen.

Valtiovarainministeriö lähetti hallituksen esityksen luonnoksen lausuntokierrokselle 28.6.2018 ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa 2018. Lait tulisivat voimaan 1.1.2019. Lausuntoaika päättyy 10.8.2018. Lausuntopyyntö (1272/03.01.00/2018) ja hallituksen esitysluonnos ovat saatavilla lausuntopalvelusta.

Sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettujen lakien muutosehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että tukipalvelulakiin lisätään mahdollisuus tarkistaa ja rekisteröidä sähköisiä valtuutuksia ja muita tahdonilmaisuja myös Väestörekisterikeskuksen toimipisteessä, yhteispalvelussa sekä asiointivaltuuspalvelun käyttäjäorganisaation toimipisteessä. Valtuutuksen ja muun tahdonilmaisun voi perua edellä mainituissa toimipisteissä ja sähköisesti sekä lisäksi rekisteröivän organisaation toimesta.

Tukipalvelulain 5 §:n 1 momentissa mainitut organisaatiot velvoitetaan käyttämään asiointivaltuuspalvelua.

Tunnistuspalvelua, verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelua sekä asiointivaltuuspalvelua käyttäviltä organisaatioilta on oikeus periä käyttömaksuja. Tästä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Tukipalvelulakiin ehdotetaan yleisen tietosuoja-asetuksen huomioivia säädösviittausmuutoksia sekä säännös, jolla poiketaan asetuksen 18 artiklassa säädetystä rekisteröidyn oikeudesta vaatia rekisterinpitäjää rajoittamaan tietojen käsittelyä. Valtuutusten ja tahdonilmaisujen rekisteröintitehtävän hoitamiseksi esitetään henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten tarkistamista.

Yhteispalvelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteispalvelussa voidaan hoitaa myös ehdotettua valtuutusten ja tahdonilmaisujen rekisteröintitehtävää.

Suomen Kuntaliitto ry:n lausunto

Suomen Kuntaliitto ry on kiinnittänyt huomiota lausuntopyynnön ajankohtaan ja tiukkaan valmisteluaikatauluun. Heinäkuun vuosilomien vuoksi laajalle asiantuntijakommentoinnille ei ole osoitettu riittävästi aikaa. Kuntaliitto on kuitenkin perehtynyt hallituksen esitykseen sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä julkisen hallinnon yhteispalveluista annettujen lakien muutosehdotuksista.

Esityksessä ehdotetaan, että tukipalvelulakiin lisätään mahdollisuus tarkistaa ja rekisteröidä sähköisiä valtuutuksia ja muita tahdonilmaisuja myös Väestörekisterikeskuksen toimipisteessä, yhteispalvelussa sekä asiointivaltuuspalvelun käyttäjäorganisaation toimipisteessä. Valtuutuksen ja muun tahdonilmaisun voi perua edellä mainituissa toimipisteissä ja sähköisesti sekä lisäksi rekisteröivän organisaation toimesta. Toimipisteasioinnin osalta esitys on periaatteessa kannatettava ja parantaa asiakaspalvelua. Lausuntovaiheessa ja säädösten toimeenpanossa eli niiden toteuttamisessa on kuitenkin syytä kuunnella aivan erityisesti käytännön toimijoita. Esimerkiksi yhteispalvelulain mukaiset toimeksisaajakunnat voinevat kertoa, mitä asioita tulee huomioida esimerkiksi koulutustarpeiden ja siirtymäaikojen suhteen. Selvää on, että koulutustarpeita on valtavasti ja siirtymäaikaa tarvitaan. Myös viestintään ja palvelun tunnetuksi tekemiseen on syytä ohjata resursseja. Ja jotta suunnitteilla oleva toimipisteasiointi olisi kansalaisten saatavilla, palveluverkon olisi oltava maantieteellisesti kattava ja tasapuolisesti saavutettavissa.

Lain muuttamisella asetettaisiin mm. kunnallisille viranomaisille asiointivaltuuspalvelun käyttövelvoite silloin, kun ne hoitavat laissa niille säädettyjä tehtäviä. Käyttövelvoitteen ongelmana on, että joillain kunnilla on jo toteutettu oma järjestelmä asiointivaltuuksien rekisteröintiin. Järjestelmän käyttö saattaa toki olla sopimuskautensa lopussa, jolloin siirtyminen nyt tarkoitettuun asiointivaltuuspalveluun sinänsä voisi olla mahdollista. Toteutetut järjestelmät on mahdollisesti integroitu kuntatoimijan toimintaympäristössä muihin asianhallintajärjestelmiin eikä niihin sidottuja resursseja voida sellaisenaan hyödyntää kansallisiin ratkaisuihin siirryttäessä. Tulisi myös huomioida, että

1) toteutettujen ratkaisujen kannalta (Suomi.fi) tukipalvelut täydentävät toisiaan lisäten näin tietojärjestelmien automaatioasteisuutta ja parantaen käytettävyyttä,

2) kuntatoimijoiden ratkaisut eroavat suuresti toisistaan toteutuksiltaan ja

3) yhden tukipalvelun käyttömaksuilla voi olla ratkaiseva merkitys toteutetussa kokonaisratkaisussa. Tavoitteena tulisi olla julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ratkaisujen edistäminen.

Käyttövelvoite estää mahdollisuuden tehdä hinta- tai laatuvertailuja järjestelmien välillä. Edulliseen ja laadukkaaseen järjestelmään siirtyminen tapahtuu helpommin, maksuttomaan vielä helpommin. Esimerkiksi tunnistautumisen käyttöönottoon houkuteltiin aikoinaan maksuttomuudella: nytkö maksuttomuudesta luovuttaisiin? Käyttövelvoite voisi pahimmillaan johtaa siihen, että asiointivaltuuspalvelua ei edes haluta palveluvalikoimaan. Käyttövelvoite ei tarkoita sitä, että valtuuspalvelun käyttö moninkertaistuisi nykyisestä vaatimattomasta määrästään.

Kuntaliitto katsoo, että tunnistuspalvelua, verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelua sekä asiointivaltuuspalvelua käyttäviltä organisaatioilta ei tule voida periä käyttömaksuja. Mikäli palveluntuottajalle annetaan lupa periä tukipalvelujen käytöstä palvelujen maksu, toimitaan vastoin alkuperäisiä periaatteita. Laissa säädetään nyt, että tukipalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtion varoista ja palvelun käyttö on käyttäjäorganisaatiolle maksutonta. Jatkuva palvelu rahoitetaan keskitetysti valtion talousarviosta, jotta kynnys käyttää yhteisiä ratkaisuja on mahdollisimman matala ja palvelujen laajasta käytöstä saatava hyöty saadaan mahdollisimman suureksi. Palvelujen maksullisuus olisi täysin vastoin tätä periaatetta - ja palveluja jätettäisiin käyttöön ottamatta velvoitteesta huolimatta.

Esityksessä ei eritellä kustannus-hyötyanalyysiä tai tarkempia kustannustietoja. Maksullisuutta esitettäessä olisi paremmin tuotava esiin se, onko tunnistamisen, asiointivaltuuksien ja maksamisen kustannusten laskuttaminen toimijoilta niin tuottoisaa, että sillä katettaisiin järjestelmän kustannusten lisäksi myös kaikki ne hallinnolliset kustannukset, joita maksullisuudesta koituu. Kustannuksia syntyy ainakin laskutuksen ja raportoinnin järjestämisestä sekä lokien hallinnasta. Entä miten VRK:n kustannukset tehtäisiin niin läpinäkyviksi, että omakustannushinta on mahdollista tarkastaa? Ovatko omakustannushinnat suhteessa koko Suomi.fi-palvelun kehittämiseen varattuihin määriin merkittävät?

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tukipalvelulain 1 §:n 3 momenttiin ja 16 §:n 2 momenttiin sisältyvät viittaukset – eli viittaukset yleiseen tietosuoja-asetukseen, tietosuojalakiin ja sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin - ajantasaisiksi. Tämä on luonnollisesti tarpeen, vaikka vielä hyväksymättömään tietosuojalakiin viittaaminen on ongelmallista. Sen sijaan rajoittamissäännöstä, joka koskee rekisteröidylle kuuluvaa oikeutta rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä, on perustelujen valossa vaikea hahmottaa. Tältä osin toivomme asian perusteellista selvittämistä.

Yhteispalvelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteispalvelussa voidaan hoitaa myös ehdotettua valtuutusten ja tahdonilmaisujen rekisteröintitehtävää. Muutos ehdotetaan tehtäväksi yleisellä viittauksella muuhun lainsäädäntöön. Lain rakenteeseen sopisi paremmin, että uusi tehtävä kirjoitettaisiin suoraan yhteispalvelulakiin.  

Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta lakiehdotuksen 10a§ on haasteellinen puhelinasioinnin vahvan tunnistautumisen osalta. Se on kuvattu yksityiskohtaisissa perusteluissa. Kohtaa pitää selkeyttää. Taloudelliset vaikutukset kunnille ja maakunnille ovat merkittävät johtuen useista sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä, joita tarvitaan lakisääteisten palvelujen tuottamisen prosesseihin. Esitetyssä muodossaan 5§ aiheuttaa kertautuvia kustannuksia sekä kunnille että maakunnille. Elinkaarensa päässä oleviin tietojärjestelmiin ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa uusia liittymiä. Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän käyttöönotto kestää useita vuosia ja aiheuttaa jäsenkunnille, kuntayhtymille ja maakunnille jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset. Tarvitaan selkeä siirtymäajan ohjaus. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta halutaan kiinnittää huomiota heikentyvän tietosuojan riskiin. Yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 soveltamisvelvoitteesta 25.5.2018 johtuvat vaikutukset tulee huomioida kansallisesti. Tältä osin 12§ ja 12§a eivät takaa riittävää henkilötietojen suojaa. 10a§ kohta koskien yksityisen käyttäjäorganisaation oikeutta toisen yksityisen käyttäjäorganisaation toimeksiannosta ja Väestörekisterikeskuksen hyväksynnällä rekisteröidä myös muita valtuutuksia ja tahdonilmaisuja vaatii tarkennusta. Sähköisen asioinnin tukipalvelujen lakimuutoksessa tulee huomioida EU-säädösten vaikutukset myös koskien potilaiden oikeuksien turvaamista rajat ylittävässä terveydenhuollossa (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU). Ulotetaanko valtuutusten tarkastaminen muiden EU-maiden kansalaisiin (vrt. 12§,12a§, 13§,14§)?

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen                                         Outi Lehmijoki

johtaja, sosiaali- ja terveysasiat                kehityspäällikkö