Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

1 luku. Yleiset säännökset (1-3 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen (4-11 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

Kuntaliitto pitää ehdotettuja säännöksiä selkeinä. Lakiluonnoksen 5 §:ssä todetaan, että kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatus lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti ja liikenneyhteydet. Kuntaliitto huomauttaa, että pykälästä ei saisi syntyä mielikuvaa, jossa perhe olettaa aina saavansa palvelua kodin lähelle. Varhaiskasvatuksen järjestäminen on erityisen haastavaa maantieteellisesti laajoissa kunnissa joissa yksittäiset perheet voivat asua kaukana kunnan keskuksesta. Kuntaliitto esittää 5 § 4 momentin poistamista.

Lakiluonnoksen 6 §:ssä velvoitetaan kuntaa järjestämään palvelua tietyissä tapauksissa muillekin kuin kotikunnan lapsille tai lapsille joilla ei ole kotikuntaa. Kunta saa peruspalvelujen valtionosuuden vain kunnassa asuvien perusteella. Kuntaliitto vaatii lakiin lisäystä vailla kotikuntaa olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuskorvauksista.

Kuntaliitto esittää uutta momenttia seuraavasti: Jos kunta järjestää varhaiskasvatusta lapselle jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan varhaiskasvatuksen järjestäjälle peruspalvelujen valtionosuuden mukaisen korvauksen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

Lisäksi Kuntaliitto vaatii pykälään lisäystä siitä, miten kuntien väliset korvaukset toteutetaan tilanteessa, jossa kunta joutuu järjestämään varhaiskasvatusta toisessa kunnassa asuvalle lapselle, joka asuu kunnassa huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsen kotikunta on koti-kuntalain perusteella toinen kunta.

Kuntaliitto esittää poistettavaksi 6 § 3 momentti päällekkäisyyden vuoksi. Momentin asiat ovat mainittu jo 2 momentissa.

Lakiluonnoksen 7 §:ssä esitetään varhaiskasvatuksen järjestäjälle laajaa yhteistyövelvoitetta eri tahojen kanssa. Kuntaliiton tulkinnan mukaan kyse on nykylakiin verrattuna laajemmasta velvoitteesta, eikä sen toteutuminen ole mahdollista yksin varhaiskasvatuksen järjestäjän toimesta. Vastaavat velvoitteet tulisi säätää vaadittujen yhteistyötahojen osalta sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen, liikunnan ja kulttuurin erityislakeihin. Lisäksi laajasta yhteistyövelvoitteesta saattaa syntyä hallintokustannuksia sekä haastetta varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyyteen. Kuntaliitto esittää 7 § 2 momentin poistamista, koska se on osittain päällekkäinen 1 momentin kanssa sekä laajeneva tehtävä kunnille.

Lakiluonnoksen 1 §:n mukaan avoimeen varhaiskasvatukseen sovelletaan myös pykälää 11. sen mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Kuntaliitto ei voi hyväksyä, että avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa tulisi myös tarjota lapselle ruokailu. Toimintatapa poikkeaa nykyisestä käytännöstä. Kuntaliitto esittää, että 11 § ei sovelleta avoimeen varhaiskasvatustoimintaan.  

3 luku. Oikeus varhaiskasvatukseen (12-15 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:  -

4 luku. Menettelysäännökset (16-20 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

Kuntaliitto esittää 16 §:n poistamista. Kuntaliitto ei pidä erityislakiin sisältyvää sääntelyä tältä osin tarpeellisena. Hallintolain mukainen neuvontavelvoite on riittävä.

5 luku. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi (21-24 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä: -

6 luku. Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset (25-33 § + 75 §:n 2 momentti ja 76 § + asetusluonnos 3 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

Kuntaliitto ei pidä hyvänä sitä, että ammattinimikkeistä säädetään laissa. Päiväkotitoiminnan osalta henkilöstön jakautuminen kolmeen eri nimikkeeseen hankaloittaa varhaiskasvatuksen toteuttamista. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena eriyttää nykyisen yleisesti käytössä olevan lastentarhanopettaja -nimikkeen jakautumista varhaiskasvatuksen opettajaksi ja varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Kuntaliitto esittää, että sekä kasvatustieteen kandidaatin, että sosionomin tutkinnoilla ja riittävillä varhaiskasvatuksen opinnoilla saisi kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opettajana.

Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksen osalta Kuntaliitto pitää pöyristyttävänä tilannetta, että jatkossa sosionomikoulutuksella ei ole enää kelpoisuutta toimia päiväkodin johtajana. Tämä kapea-alaistaa varhaiskasvatuksen johtamisosaamista ja johtajuutta. Kuntaliitto esittää päiväkodinjohtajan kelpoisuudeksi soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja riittävää johtamisosaamista.

Vastaavasti siirtymäsäädöksen osalta tulisi säilyttää nykyinen kelpoisuus päiväkodinjohtajan tehtävien osalta eikä pudottaa sosionomin koulutuksen saaneita pois johtajan tehtävistä. Kuntaliitto esittää, että siirtymäajan osalta päiväkodin johtajan kelpoisuus säilytetään nykyisen kelpoisuusvaateen mukaisena.

 

7 luku. Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus ja niiden siirtymäsäännökset (34-39 § + 75 §:n 3 momentti + asetusluonnos 1-2 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

Lakiluonnoksen 37 § mukaan vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, joista vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Kuntaliitto huomauttaa, että tämä poikkeaa nykytilanteesta ja siirtymäajan puitteissakin tulee olemaan kunnille hankala muutos. Kaikki nykyisen mitoituksen mukaiset lastenhoitajat eivät jää siirtymäajan puitteissa vielä pois työelämästä, joten kunnissa joudutaan vaikean tilanteen eteen. Ei ole myöskään takeita siitä, että siirtymäajan aikana valmistuu riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia. Kuntaliitto pitää siirtymäaikaa liian lyhyenä.

Kuntaliitto vaatii, että mikäli muutos henkilöstön rakenteen osalta toteutetaan tulisi kaksi kolmasosaa työntekijöistä olla joko varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja. Näiden ammattiryhmien keskinäistä suhdetta ei ole tarpeen määritellä tarkemmin. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että sosionomin ohjauksessa olevat lapset eivät saavuttaisi varhaiskasvatuksen tavoitteita tai että sosionomien koulutuksen omaavat eivät osaisi toimia lasten kanssa yhtä hyvin kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet. Mikäli halutaan, että kasvatustieteen kandidaatteja tulee varhaiskasvatukseen enemmän, on huolehdittava siitä, että koulutuksen aloituspaikkoja on riittävästi. Kuntaliiton mielestä kyse on koulutuspoliittisista linjauksista ei varhaiskasvatuslaissa määritellystä mitoituksesta.

Asetusluonnoksen 2 §:ssä määritellään perhepäivähoidon lasten määrästä. Kuntaliitto pitää huonona sitä, että perhepäivähoidon mitoitusta ei muuteta nykyisestä. Perhepäivähoidossa olevia koululaisia tai esiopetusikäisiä lapsia on nykyisellään enää noin 700, kun perhepäivähoidossa lapsia kaikkiaan on noin 23 500. Kuntaliitto esittää perhepäivähoidolle uutta mitoitusta siten, että perhepäivähoidossa voidaan samanaikaisesti järjestettävää varhaiskasvatusta enintään viidelle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset.

8 luku. Salassapito ja tietojen vaihto (40-42 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:  -

9 luku. Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus (43-49 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:   -

10 luku. Hallinto ja valvonta (50-59 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

Kuntaliitto esittää, että 53 §:n viittaus sosiaaliasiamieheen ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin tulee poistaa. Samoin 54 §:n muistutusta koskevalta osin tulee poistaa. Kuntaliitto ei pidä varhaiskasvatuslakiin jätettyjä viittauksia sosiaalihuollon lainsäädäntöön enää tarpeellisina. 

11 luku. Rahoitus ja asiakasmaksut (60-61 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:   -

12 luku. Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku (62-64 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:   -

13 luku. Varhaiskasvatuksen tietovaranto ja sen käyttöönoton aikataulusta (65-74 § + 77 §)

Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä:

Tietovarannon kehittämisellä vastataan esityksen mukaan EU:n kehotukseen kerätä lasten oikeuksiin liittyvää tietoa sekä valtakunnallisiin eri viranomaisten ja huoltajien tietosuoja-asetuksen mukaisiin tietotarpeisiin.  Osaltaan se palvelee myös tiedon tuottajia, rekisterin pitäjiä, itseään. Tietovarantoon tulisi esityksen mukaan kattavasti varhaiskasvatukseen liittyvää tietoa, kuten varhaiskasvatuksen järjestäjät toimipaikkoineen, palveluajat, toiminnan järjestämisen muodot, henkilöstön rakenteeseen liittyviä tietoja, perheeseen ja lapseen liittyviä tietoja, asiakasmaksutietoja sekä toimintamuotoihin liittyviä tietoja. Asiakkuus ei esityksen mukaan olisi jatkossa salassa pidettävä, vaan rinnasteinen perusopetuksen kanssa. Lapsille esitetään oppijanumeron käyttöönottoa jo varhaiskasvatuksessa. Laissa säädettäisiin kunnille uusia velvoitteita koskien tiedonkeruuta ja tietojen toimittamista.

Tietovarannon valtakunnallinen kehittäminen ja yhtenäistäminen ovat Kuntaliiton mielestä tarpeellisia ja oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Kuntaliitto pitää myös oppijanumeron käyttöönottoa sekä asiakkuuden salassapitoa koskevan säännöksen poistamista kannatettavana.

Esityksen mukaan tiedonsiirto toteutettaisiin varhaiskasvatuksen järjestäjiltä rajapintojen ja muiden tiedonsiirtomekanismien avulla. Esityksessä on arvioitu kehittämis- ja ylläpitokustannuksia, mutta arvioitu kuntiin kohdistuvat toteuttamisvaiheen lisäkustannukset vähäisiksi. Käyttöönottovaiheen kuntien kustannusvaikutusten arviointi jää myöhemmäksi. Kuntaliitto on huolissaan kuntien kustannusvaikutusten puutteellisuudesta ja edellyttää, että uusista ja laajenevista tehtävistä valtio korvaa kunnille aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti.

Osittain kehittämis- ja ylläpitokustannusten kattaminen esitetään rahoitettavaksi sen kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta. Tämä tarkoittaisi myös kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoituksesta tehtävää määrärahasiirtoa. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjille muodostuva työajan säästö tuottaisi kustannussäästöä 870 000 euroa, mistä valtion säästö olisi 221 000 euroa peruspalveluiden valtionosuusprosentilla laskettaessa. Laskelmissa ei tarkemmin kuvata mistä työajan säästö syntyy. Tietojen keruu on varsin laaja, joten Kuntaliitto suhtautuu työajan säästöä koskevaan laskelmaan varauksella.

Lakiin esitetään tietojen toimittamista koskevaa uutta velvoitetta. On otettava huomioon, että tiedonsiirtoa koskeva uudistus aiheuttaa muutostarpeita myös kuntien tietojärjestelmiin. Kuntaliitto korostaa, että varhaiskasvatuksen järjestäjille aiheutuva hallinnollinen työ ja kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisenä. Ennakoitua kustannussäästövaikutusta tulee vielä tarkemmin arvioida kuntien kustannusvaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Kuntaliitto tukee tavoitetta kustannussäästöjen aikaansaamiseksi, mutta ei hyväksy valtakunnallisen tietovarannon kehittämisen ja ylläpitämisen rahoittamista kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoituksella.

Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen osalta tietojen kerääminen tulisi rajoittua vain sellaisiin tietoihin, joiden kerääminen on tarpeellista varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. Nyt vaikuttaa siltä, että osa 70 §:ssä mainituista kerättävistä tiedoista ei ole välttämättömiä varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta. Tällaisia tietoa ovat esimerkiksi henkilöstöä koskevat yksityiskohtaiset työaikaa, lapsiryhmää koskevat tiedot. Lasten osalta lapsiryhmätasolle ulottuva tieto ja vanhempien osalta henkilötunnus ja äidinkieli, asiakasmaksun määrä.

Kuntaliitto pitää huolestuttavana, että laissa ei tarkemmin määritellä tietojen toimittamisesta vaan asia jätetään avoimeksi ja Opetushallitukselle annetaan oikeus määrätä tietojen keräämisestä tarkemmin. Kuntaliitto suosittelee, että 68 §:ssä määriteltäisiin tarkemmin tietojen ajantasaisuudesta.

Kuntaliitto esittää, että varhaiskasvatuksen tietovarantoa koskeva sääntely tulee arvioida tietosuoja-asetuksen näkökulmasta.

14 luku. Voimaantulo (75 §)

Lausuntonne lain voimaantuloajankohdasta ja 31 ja 37 § soveltamisajankohdasta:

Kuntaliitto pitää erikoisena, että tietovarannon osalta kuntien on toimitettava vaaditut tiedot 1.9.2019 alkaen mutta yksityisen palveluntuottajan vasta tammikuusta 2020 ja osin syyskuusta 2020. Koska rajapintojen toimivuudesta ei ole vielä tietoa, Kuntaliitto ehdottaa, että tietojen toimittaminen aloitetaan aikaisintaan tammikuussa 2020 ja kaikkien osalta samanaikaisesti.

Liitelait

Kommentit lakiehdotuksista 2-5

Vaikutukset

Kommentit lakiehdotuksen vaikutusarviointeihin:

Taloudelliset vaikutukset:

Esityksen mukaan kustannusvaikutuksia ei ole lukuun ottamatta tietovarantoa ja henkilöstömitoituksen muuttamista. Kuntaliitto huomauttaa, että lakimuutoksesta aiheutuu kunnille hallinnollista työtä ja koulutustarpeita. Niiden osalta esityksessä ei ole esitetty laskelmia. Kuntaliitto vaatii tältä osin tarkennuksia taloudellisten vaikutusten arviointiin.

Tietovaranto:

Osittain kehittämis- ja ylläpitokustannusten kattaminen esitetään rahoitettavaksi sen kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta. Tämä tarkoittaisi myös kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoituksesta tehtävää määrärahasiirtoa. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjille muodostuva työajan säästö tuottaisi kustannussäästöä 870 000 euroa, mistä valtion säästö olisi 221 000 euroa peruspalveluiden valtionosuusprosentilla laskettaessa. Laskelmissa ei tarkemmin kuvata mistä työajan säästö syntyy. Tietojen keruu on varsin laaja, joten Kuntaliitto suhtautuu työajan säästöä koskevaan laskelmaan varauksella.

Lakiin esitetään tietojen toimittamista koskevaa uutta velvoitetta. On otettava huomioon, että tiedonsiirtoa koskeva uudistus aiheuttaa muutostarpeita myös kuntien tietojärjestelmiin. Kuntaliitto korostaa, että varhaiskasvatuksen järjestäjille aiheutuva hallinnollinen työ ja kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisenä. Ennakoitua kustannussäästövaikutusta tulee vielä tarkemmin arvioida kuntien kustannusvaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Henkilöstömitoitus:

Esityksen mukaan palkkakustannukset nousevat vuodesta 2030 arviolta 39 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien lisäys olisi noin 9000 henkilöä, vastaavasti lastenhoitajia vähenisi 9000 henkilöä. Palkkakertymän suuruutta on vaikea arvioida, koska kunnissa tilanteet ovat hyvin erilaiset. Miten lastenhoitajia eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin siirtymäajan puitteissa ja mitä kunnat tulevat tekemään tilanteessa, jos siirtymäajan jälkeen lastenhoitajia on liikaa. Kuntaliitto pitää laskelmia kustannusten osalta haastavina. Kuntaliitto esittää, että tilanteesta tulee tehdä seuranta, joka tulee aloittaa jo vuonna 2024. Lakimuutoksen kustannusarviota tulee seurannan perusteella tarkentaa.

Lakiluonnoksen mukaan esitetään, että kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen sisäänottomäärä olisi 1000 opiskelijaa vuodessa vuodesta 2020 alkaen. Asian osalta ei kuitenkaan ole päätöksiä. Kuntaliitto on huolissaan kelpoisten työntekijöiden riittävyydestä siirtymäajan jälkeen.  

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Kommentit luonnoksen pääluvusta 4

Lausunnon keskeinen sisältö

Tiivistelmä lausunnostanne *

Kuntaliitto pitää lakiluonnosta kokonaisuutena onnistuneena ja selkeänä. On hyvä, että sosiaalihuollon säädösten soveltaminen loppuu ja varhaiskasvatuksesta säädetään kokonaisuudessaan omassa laissa.

Kuntaliitto nostaa esiin muutamia keskeisiä lakiluonnokseen liittyviä haasteita ja esittää niiden osalta muutoksia. Lakiluonnoksen 6 §:ssä velvoitetaan kuntaa järjestämään palvelua tietyissä tapauksissa muillekin kuin kotikunnan lapsille tai lapsille joilla ei ole kotikuntaa. Kuntaliitto vaatii lakiin lisäystä vailla kotikuntaa olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuskorvauksista. Valtion tulee korvata kunnalle vailla kotikuntaa olevien lasten osalta varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset täysimääräisinä. Lisäksi Kuntaliitto vaatii pykälään lisäystä siitä, miten kuntien väliset korvaukset toteutetaan tilanteessa, jossa kunta joutuu järjestämään varhaiskasvatusta toisen kunnan asukkaalle pykälässä esitettyjen syiden vuoksi.

Kuntaliitto esittää 16 §:n poistamista. Kuntaliitto ei pidä erityislakiin sisältyvää sääntelyä tältä osin tarpeellisena. Hallintolain mukainen neuvontavelvoite on riittävä

Kuntaliitto ei pidä hyvänä sitä, että ammattinimikkeistä säädetään laissa. Päiväkotitoiminnan osalta henkilöstön jakautuminen kolmeen eri nimikkeeseen hankaloittaa varhaiskasvatuksen toteuttamista. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena eriyttää nykyisen yleisesti käytössä olevan lastentarhanopettaja -nimikkeen jakautumista varhaiskasvatuksen opettajaksi ja varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Kuntaliitto esittää, että sekä kasvatustieteen kandidaatin, että sosionomin tutkinnoilla ja riittävillä varhaiskasvatuksen opinnoilla saisi kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opettajana.

Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksen osalta Kuntaliitto pitää pöyristyttävänä tilannetta, että jatkossa sosionomikoulutuksella ei ole enää kelpoisuutta toimia päiväkodin johtajana. Tämä kapea-alaistaa varhaiskasvatuksen johtamisosaamista ja johtajuutta. Kuntaliitto esittää päiväkodinjohtajan kelpoisuudeksi soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa johon sisältyy tai jota on täydennetty lastentarhanopettajan tai sosionomin koulutuksella. Kuntaliitto vaatii, että mikäli muutos henkilöstön rakenteen osalta toteutetaan tulisi kaksi kolmasosaa työntekijöistä olla joko varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja. Näiden ammattiryhmien keskinäistä suhdetta ei ole tarpeen määritellä tarkemmin.

Asetusluonnoksen 2 §:ssä määritellään perhepäivähoidon lasten määrästä. Kuntaliitto pitää huonona sitä, että perhepäivähoidon mitoitusta ei muuteta nykyisestä. Kuntaliitto esittää perhepäivähoidolle uutta mitoitusta siten, että perhepäivähoidossa voidaan samanaikaisesti järjestettävää varhaiskasvatusta enintään viidelle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset.

Kuntaliitto esittää, että 53 §:n viittaus sosiaaliasiamieheen ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin tulee poistaa. Samoin 54 §:n muistutusta koskevalta osin tulee poistaa. Kuntaliitto ei pidä varhaiskasvatuslakiin jätettyjä viittauksia sosiaalihuollon lainsäädäntöön enää tarpeellisina. 

Esityksen mukaan tiedonsiirto toteutettaisiin varhaiskasvatuksen järjestäjiltä rajapintojen ja muiden tiedonsiirtomekanismien avulla. Esityksessä on arvioitu kehittämis- ja ylläpitokustannuksia, mutta arvioitu kuntiin kohdistuvat toteuttamisvaiheen lisäkustannukset vähäisiksi. Käyttöönottovaiheen kuntien kustannusvaikutusten arviointi jää myöhemmäksi. Kuntaliitto on huolissaan kuntien kustannusvaikutusten puutteellisuudesta ja edellyttää, että uusista ja laajenevista tehtävistä valtio korvaa kunnille aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen osalta tietojen kerääminen tulisi rajoittua vain sellaisiin tietoihin, joiden kerääminen on tarpeellista varhaiskasvatuksen järjestämiseksi.

Kuntaliitto huomauttaa, että lakimuutoksesta aiheutuu kunnille hallinnollista työtä ja koulutustarpeita. Niiden osalta esityksessä ei ole esitetty laskelmia. Kuntaliitto vaatii tältä osin tarkennuksia taloudellisten vaikutusten arviointiin.

 

Jarkko Lahtinen 

kehittämispäällikkö