Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käytön jatkamisesta palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käyttämistä palkkatuen ja työttömille työnhakijoille myönnettävän starttirahan rahoittamiseen. Työttömyysetuusmäärärahoista voisi nykyistä vastaavasti osoittaa määrärahaa myös valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin. Palkkatuen, valtion virastolle tai laitokselle osoitettavan määrärahan sekä starttirahan rahoittamisesta työttömyysetuusmäärärahoista peruspäivärahan määrää vastaavilta osin säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 9 §:ssä, joka on voimassa väliaikaisesti vuoden 2018 loppuun. Säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun, jolloin maakuntauudistuksen on tarkoitus käynnistyä.

Esityksen tavoitteena on turvata palkkatukeen ja starttirahaan käytettävissä olevien määrärahojen riittävyyttä ja sitä kautta parantaa työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuutta. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioon ja olisi tulossa voimaan vuoden 2019 alussa.

Kuntaliitto haluaa korostaa, että palkkatuella on kiistatta keskeinen rooli etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työelämään siirtymisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä. On tärkeää, ettei palkkatukea kohdisteta jatkossa ainoastaan työttömyyden alkupäähän, vaan myös työllistymisen tueksi työttömyyden pitkittyessä, jottei menetetä yhtä tärkeimmistä ja vaikuttavaksi todetusta työkaluista pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden alentamisessa.

Palkkatuen ja suoran työllistämisen nettokustannukset ovat yhteiskunnalle varsin suotuisia. Kun työttömyysturvan tilalle tulee palkka, erilaisia tukia käytetään vähemmän ja veroja maksetaan enemmän. Taloudellisten vaikutuksien lisäksi työllistyminen lisää usein myös ihmisen henkistä hyvinvointia, joka puolestaan tuo säästöjä esimerkiksi terveydenhoidon kuluihin.

Työllisyys-/työttömyysmäärärahojen uudelleensuuntaaminen ei vielä yksinään riitä purkamaan rakennetyöttömyyttä. Lisäksi tarvitaan monimuotoisia tukipalveluja työllisyyden tueksi ja työllistymisen esteiden purkamista. Erilaiset kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten tarjoamat työhönvalmennuspalvelut tulee niitä tarvitsevien kohdalla hyödyntää siirryttäessä kohti avoimia työmarkkinoita. Palkkatuen käyttöä ja markkinointia tulee entisestään tehostaa, jotta mahdollisimman monen työnhakijan työttömyysaika lyhenisi tukityön avulla.

Nykyisessä palkkatukijärjestelmässä lähtökohtana on, että tuetaan työnantajaa. Jos rakenteita muutetaan niin, että tulonsiirto suuntautuisi suoraan työnhakijalle, voisi työnantaja maksaa palkkaa työntekijän tuottavuuden mukaan ja tarvittaessa toimeentuloa voisi täydentää tulonsiirroilla. Muutoksella voisi vähentää työnantajien palkkaukseen liittyvää byrokratiaa, helpottaa työllistämistä ja edistää työllisyyttä.

Uudistuksen käytännön vaikutukset tähän mennessä ovat jääneet vielä avoimiksi ja vaativat jatkoselvityksiä. Kuntaliitto pitää lakiesityksen perusteita ja siinä esitettyjä tavoitteita kuitenkin kannatettavina, sillä niiden kautta saadaan lisättyä joustavuutta.