Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista (täydentää hallituksen esitystä HE 93/2018 vp)
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalve-luista annettavaa lakia ja työttömyysturvalakia. Henkilön ilmoittautuessa työnhakijaksi hänelle laa-dittaisiin työllistymissuunnitelma, jossa työttömyysetuuden saamiseksi edellytetään omatoimista työnhakua tai osallistumista kasvupalveluihin. Suunnitelmassa otettaisiin huomioon alueen työmark-kinatilanne, työnhakijan mahdollinen ammattitaitosuoja ja työnhaku- ja työllistymisvalmiudet sekä työ- ja toimintakyky. Jos valmiudet ovat kunnossa, työnhakijan edellytettäisiin hakevan neljää työmahdollisuutta kuukauden tarkastelujakson aikana. Työnhaun seuranta perustuisi lähtökohtai-sesti työnhakijan ilmoittamiin tietoihin. Suunnitelman toteuttamisen laiminlyönti, työllistymistä edis-tävistä palveluista kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen ilman pätevää syytä vaikuttaisivat porrastetusti työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta.
Kuntaliitto pitää yhdenvertaisuutta, vastikkeellisuutta ja työnhaun akti-vointia koskevia esityksen tavoitteita periaatteessa kannatettavina. Eri-tyistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää siihen, millaisia vaikutuksia esi-tyksellä on ja miten esitetyillä toimenpiteillä on esitykselle asetetut tavoit-teet mahdollista saavuttaa.
Esityksestä puuttuu kokonaan esityksen vaikutusten arviointi suhteessa toimeentulotukilakiin ja sitä kautta toimeentulotuen toimeenpanoon sekä kustannuksiin. Esitysestä saa myös käsityksen, että tuloihin voi tulla kat-koksia hyvinkin helposti, joka puolestaan voi johtaa yksilön kannalta ny-kyistä ennakoimattomampaan tulovirtaan.
Osana tätä esitystä tulisi käsitellä toimeentulotukilain 10 §:n perusosan alennuksen ja tämän uudistuksen välinen suhde. Nyt suhdetta siihen ei ole arvioitu. Esitys tässä muodossaan tulee lisäämään Kelan tekemiä pe-rusosan alennuksia, mikä taas lisää perusosan alennuksista kuntaan teh-täviä ilmoituksia ja kunnan velvollisuutta käynnistää toimet laatia em. henkilöille itsenäistä suoriutumista tukevia suunnitelmia. Kaikki nämä vel-vollisuudet ovat nykyisessä toimeentulotukilaissa ehdottomia. Muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia Kelan tekemien perusosan alennusten määriin ja aikuissosiaalityön resurssien suuntaamiseen. Jo nyt käytetään erittäin runsaasti hukkaresursseja em. toimintaan (käyttämättömiä ajan-varauksia, toistuvia yhteydenottoja, kirjaamistyötä jne).
Luvussa 2.2.6 (automaattinen päätöksenteko ja Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus) kuvataan hyvin automaattista päätöksentekoa. Esityk-sessä ei ole kuitenkaan yhteenvetoa siitä, kuinka tämä liittyy lakiehdotuk-seen ja millä perusteella tietosuoja-asetuksen vaatimukset täyttyvät. Au-tomaattisen päätöksenteon sallittavuudesta tulee säätää kansallisesti.
Esityksestä ei käy myöskään selkeästi ilmi, kuinka omatoimisen työnhaun seuranta käytännössä toteutetaan. Jos verkkopalveluun on tarkoitus liit-tää seurantaa toteuttavia ominaisuuksia, niitä tulisi myös kuvata esityk-sessä. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on suuri haaste palvelujär-jestelmän uudistamisessa ja myös omatoimisen työhaun edistämistä koskevassa ehdotuskokonaisuudessa. Tässä tarvittavan kehittämistyön mittaluokkaa ja kustannuksia olisi perusteltua avata ja samalla esittää, miten kehittämistyö on tarkoitus rahoittaa.
Esityksen sivulla 25 todetaan, että teorian mukaan henkilöt kuitenkin työllistyvät keskimäärin pienempipalkkaisiin töihin tai mahdollisesti muuten ehdoiltaan heikompiin paikkoihin, kuten osa-aikaiseen tai mää-räaikaiseen työhön kuin tilanteessa, jossa työnhaku olisi jatkunut pi-dempään. Tämä johtuu siitä, että tällöin olisi suurempi todennäköisyys löytää paremmin omia toiveita vastaava paikka. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että tiukemmat etuuden saamisen ehdot ja valvon-ta ovat johtaneet siirtymään muiden etuuksien saajiksi.
Uudistuksen käytännön vaikutuksien arviointi on selvästi puutteellista ja vaatii jatkoselvityksiä.
Esityksen vaatimukset työttömille työnhakijoille tuntuvat myös osin koh-tuuttomilta. Pakolliset työhakemukset ja raportoinnit eivät ole mikään on-gelma sellaisille työnhakijoille, joilla on riittävä koulutusta, osaamista ja kokemusta hakemusten kirjoittamisesta. Työttömät työnhakijat ovat hy-vin eriarvoisessa asemassa asuinpaikan ja ammatin mukaan. Alueiden välillä on suuria eroja työpaikkojen tarjonnan määrässä.
Jotta työttömien työllistymistä kyettäisiin aidosti edistämään, tulisi palve-luja uudistaa ja lisätä resursseja merkittävästi siihen, että työnhakija voidaan henkilökohtaisesti kohdata ja arvioida hänen työllistymisensä mahdollisuudet ja tarvitsemansa palvelut.
Jarkko Huovinen
johtaja Erja Lindberg
kehittämispäällikkö
Alueet ja Yhdyskunnat