Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamisesta

Suomen Kuntaliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi laki ylioppilastutkinnosta, joka yhdessä sen nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen kanssa korvaisi nykyisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen. Esitys on osa pääministeri Sipilän hallituksen puolivälitarkastelussaan sopimaa lukiokoulutuksen uudistamista. Eduskunta hyväksyi 21.6.2018 siihen liittyen uuden lukiolain sekä lait ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Nyt luonnoksella olevat lakiluonnokset kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Lakien valmistelussa on lisäksi hyödynnetty opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien ylioppilastutkinnon kehittämisryhmän (Gaudeamus igitur -työryhmä) sekä englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevan työryhmän ehdotuksia. Lakiluonnoksia on käsitelty myös opetus- ja kulttuuriministeriön lukiouudistuksen seurantaryhmässä.

Suomen Kuntaliitto pitää lakiluonnoksia kokonaisuudessaan onnistuneina ja pääosin sellaisenaan kannatettavina. Kuntaliitto tukee lakiluonnosten tavoitteita.  

Luonnoksessa esitetään ylioppilastutkinnon rakennetta muutettavaksi maltillisesti. Tutkinnon rakenne säilyisi muuten nykyisellään, mutta kokelaan valitessa reaaliaineen kokeen hänen tulisi jatkossa osallistua joko kahden reaaliaineen kokeeseen tai reaaliaineen ja vieraan kielen kokeeseen. Tämä on Gaudeamus igitur -ryhmän esityksen mukainen. Se lisää hieman ylioppilastutkinnon yleissivistävää luonnetta, vaikka on tärkeää korostaa, että lukio-opinnot luovat yleissivistystä, eikä ylioppilastutkinnolle voi asettaa sellaisia vaatimuksia. Joka tapauksessa ehdotettu muutos tukee syventymistä useampaan reaaliaineeseen sekä myös erityisesti toisen vieraan kielen (usein lyhyt kieli) opiskelua.

Muutos ei ole suuri nykyiseen todelliseen tilanteeseen, kun viime vuosina keskimääräinen kokeiden määrä ylioppilastutkinnossa on ollut 5,2 - 5,3. Keskimäärin viidennes kokelaista osallistuu nykyään minimimäärään eli vain neljään kokeeseen. Ehdotettu rakenne mahdollistaa tämän jatkossakin. On lisäksi mahdollista, että parhaillaan käynnissä oleva korkea-asteen valintamenettelyuudistus edistää jo omalta osaltaan osallistumista vähintään viiteen kokeeseen. Kuntaliitto pitää siis ehdotettua rakennetta hyvänä, mutta toteaa, että sillä voi olla vaikutusta sekä aikuisten oppimäärää opiskelevien että kahden tutkinnon (ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) opiskelijoiden edellytyksiin osallistua ylioppilastutkintoon ja heidän ylioppilastutkintonsa rakenteeseen.

Kuntaliitto pitää erittäin kannatettavana joustavoittaa tutkinnon suorittamista. Tähän kokonaisuuteen kuuluu erityisesti muutos, jonka mukaan kokelaan ei jatkossa tarvitsisi kokeisiin ilmoittautuessaan tehdä sitovaa valintaa pakollisten ja ylimääräisten kokeiden välillä. Tällä pienellä muutoksella vältytään tilanteilta, joissa tutkinto jää etukäteen tehdyn väärän valinnan vuoksi suorittamatta. Samoin kokelas voisi jatkossa osallistua tutkintoaineessa eritasoisiin kokeisiin kuitenkin niin, että tutkintoon sisältyisi vain yhdentasoinen koe. Tämä rohkaisee kokelaita osallistumaan pitkän oppimäärän kokeisiin, mikä on koulutuspoliittisesti suotavaa. Joustavuutta lisää myös se, että sekä erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet että hylätyn ylioppilastutkinnon yhteydessä suoritetut hyväksytyt kokeet voisi kolmen vuoden sisällä sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon.

Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimisen osalta uuteen lakiin esitetään siirrettäväksi muotoilut, jotka ovat tulleet jo hyväksytyiksi eduskunnassa 21.6.2018. Kuntaliitolla ei siltä osin ole enää tarvetta palata niihin.

Lopuksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota viiteen kokonaisuuteen, joissa on tarvetta tehdä muutoksia tai muita toimenpiteitä:

Lakiluonnoksen 3 §:ssä kuvataan ylioppilastutkinnon kokeet. Luonnoksen 3 § 3 momentissa kuvataan ne kokeet, joissa järjestetään tai voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet. Esitys on voimassa olevan lain 2 §:n mukainen. Tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista enää poissulkea mahdollisuutta, että kaksi vuotta voimassa ollut toisen kotimaisen kielen B3-oppimäärä jossakin vaiheessa yleistyisi niin paljon, että olisi tarpeen laatia pitkän ja keskipitkän tason lisäksi lyhyen tason koe. Vaikka se ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, lainsäädännön tulisi se jatkossa mahdollistaa ilman lakimuutosta. Näin ollen esitämme, että sen sijaan että luonnoksen 3 § 3-4 momenteissa puhutaan kahden eri tason kokeista, niissä puhutaan tarkan lukumäärän asemasta vain joko eri tason tai usean tason kokeista.

Lakiluonnoksen 19 § 2 momentissa säädetään koesuoritusten alustavasta arvostelusta. Teksti on hyvin perusteltavissa ja siinä nykyistä lainsäädäntöä esitetään hieman joustavoitettavan, mikä on hyvin tarpeellista. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota, että Gaudeamus igitur -ryhmä esitti mahdollisuutta, jonka mukaan osa koesuorituksista voitaisiin antaa toiseen lukioon arvosteltaviksi. Tällöin parannettaisiin opettajien mahdollisuutta yhdenvertaiseen arvosteluun ja samalla vähennettäisiin ns. face-efektiä. Vaikka tähän ei lähivuosina mentäisikään, tulisi lainsäädännön mahdollistaa myös sellaiset kehityssuunnat. Tältä osin 19 § 2 momentin muotoilua on vielä syytä harkita. Lainsäädännön tulee olla riittävän mahdollistava.

Lakiluonnokseen sisältyy uutena asiana mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi. Kyseessä olisi siis kansallinen ylioppilastutkinto englannin kielellä ja tutkinto vastaisi rakenteeltaan suomeksi tai ruotsiksi suoritettavaa tutkintoa. Kun tutkinnon rakenne säilyy samana - myös vaatimus äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suorittamisesta kotimaisella kielellä - ja osallistumisoikeus englanninkieliseen tutkintoon on hyvin rajattu, rajautuu myös englanninkielisen tutkinnon suorittajien määrä. Koska kyseessä on uusi asia, Kuntaliitto suosittelee, että koulutuksen järjestäjille tuotetaan tukea osallistumisedellytysten arviointia varten, sillä lakiluonnoksen 6 § 1 momentin ilmaus opintojen suorittamisesta ”pääosin” englannin kielellä ja 2 momentin teksti mahdollistavat hyvin paikallisen harkinnan. Alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta 6 § 2 momentti on tärkeä.   

Lakiluonnoksen epäselvin ja vaikeatulkintaisin kohta koskee 28 §:n siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat suurta kokelaiden ja lukioiden joukkoa. Kuntaliitto pitääkin ehdottoman tärkeänä, että luonnosta siltä osin selkeytetään.

Kuntaliitto huomauttaa, että nyt lausunnolla olevat lakiluonnokset kuuluvat lakikokonaisuuteen, jotka eduskunta hyväksyi 21.6.2018. Tuolloin lait hyväksyttiin Kuntaliiton näkemyksen mukaan sekä hallitusohjelman että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 64 §:n ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentin vastaisesti. Tuolloin hyväksytyt lait sisälsivät kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille uusia ja laajentuvia tehtäviä, jotka tulee rahoittaa sataprosenttisella valtionosuudella. Tuolloin lakien taloudelliset vaikutukset oli Kuntaliiton lausunnossaan esittämän laskennan perusteella aliarvioitu. Tarvittava laskelma löytyy Kuntaliiton lausunnosta eduskunnan sivistysvaliokunnalle (17.4.2018). Tältä osin korjaus lukiokoulutuksen kustannus- ja rahoituspohjaan on tehtävissä ja tehtävä nyt käsittelyssä olevien lakien yhteydessä. Tämä on tärkeää, koska rahoitusta on jo muutenkin leikattu, eikä rahoitus riitä kattamaan kustannuksia.

 

Lausunnon keskeinen sisältö:

Kuntaliitto pitää muutosta ylioppilastutkinnon rakenteeseen hyvänä. Samoin esitetyt muutokset, joilla lisätään joustavuutta tutkinnon suorittamisessa, ovat myönteisiä. Esitämme muutoksia muotoiluun, jossa puhutaan kahden eri tason kokeesta. On parempi väljentää muotoilua puhumalla eri tason kokeista. Samoin on syytä väljentää sääntelyä, jotta tarvittaessa koesuoritukset voidaan jakaa alustavasti arvosteltaviksi esitettyä laajemmin. Mahdollisuus suorittaa kansallinen ylioppilastutkinto englanniksi on puollettavissa, mutta Kuntaliitto toivoo koulutuksen järjestäjille tukea osallistumisedellytysten arviointia varten. Siirtymäsäännöksiä on selkeytettävä. Koulutuksen järjestäjille aiheutuvat lisäkustannukset on korvattava täysimääräisesti.

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Terhi Päivärinta

johtaja, opetus ja kulttuuri

Kyösti Värri

erityisasiantuntija