Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta

Yleiset kommentit luonnokseen kokonaisuutena

Kuntaliitto kiittää yhteistyöstä lain valmistelun aikana sekä mahdollisuudesta lausua asiasta. Valtaosa (90 %) tähänastisista valtion jätehuoltotyöhankkeista on toteutettu yhteistyössä kuntien kanssa, joten laki vaikuttaa keskeisesti kuntien mahdollisuuksiin toteuttaa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaa. 

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että pilaantuneiden alueiden riskikohteisiin myönnettävän valtiontuen vanhentuneisiin säädöksiin, sopimuksiin ja ohjeisiin perustuva säätelykehikko päivitetään ja saatetaan perustuslain edellyttämään muotoon.

On toivottavaa, että valtion tuen avulla edistetään pilaantuneiden alueiden valtakunnallisen riskienhallintastrategian tavoitteita, kuten uusia luonnonvaroja säästäviä ja ilmastopäästöjä vähentäviä maaperän ja pohjaveden puhdistus- ja riskienhallintamenetelmiä. Uusiin menetelmiin liittyy kuitenkin usein riskejä ja aikatauluhaasteita. On perusteltua, että valtion rahoituksella voidaan kattaa näiden pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaa hyödyttävien riskien kustannuksia.

On tarkoituksenmukaista, että tuen myöntäjä on valtakunnallinen taho, kuten esimerkiksi esitetty valtion lupa- ja valvontavirasto (LUOVA), jolla on asiantuntemusta ympäristö- ja terveysriskeistä sekä käsitys pilaantuneiden alueiden kunnostuksen kiireellisyysjärjestyksestä koko maan alueella. Tämä mahdollistaa rahoitettavien kohteiden valikoitumisen ympäristöriskiperusteisesti. Neuvontaa ja tiedotusta tarvitaan kuitenkin myös paikallisella tasolla, joten tärkeää on huolehtia valtion ympäristöhallinnon alueellisten toimipisteiden asiantuntemuksen ylläpidosta ja resursseista koko maan kattavasti.

On epävarmaa, onko LUOVAa muodostumassa tai millä aikataululla, jolloin olisi tarkoituksenmukaista suunnitella, mikä muu taho tuen myöntäjä voisi olla. Kokemukset Pirkanmaan ely-keskuksen toiminnasta tuen myöntäjänä ja muiden ely-keskusten alueellisesta neuvonnasta pima-asioissa ovat resurssien niukkuudesta huolimatta olleet myönteisiä.

Kuntaliitto on tyytyväinen ja pitää hyvin perusteltuna, että jatkossakin kuntien viimekätiselle vastuulle kuuluvat kohteet lasketaan tuen piiriin. Kuten tähänkin asti, myös vanhojen suljettujen kaatopaikka-alueiden kunnostushankkeita tulee edelleen voida toteuttaa valtion tuella. Tältä osin tuen myöntämisen edellytyksiä kuvaavat kirjaukset vaativat täsmennyksiä. Tutkimukset ja kunnostaminen tarkoittavat usein kohtuuttomia kustannuksia kunnalle ja nostavat kynnystä lähteä kunnostuksiin alueilla, joille ei ole muuta maankäytön kehittämisen tarvetta.

On tärkeää, että valtion viranomainen auttaa tarvittaessa tutkimusten ja kunnostuksen hankinnassa. Tähän pienimillä kunnilla ei välttämättä ole kompetenssia. Tämä mahdollistaa myös pienten kuntien alueille sijoittuvien riskikohteiden mukaan pääsyn tuen piiriin. On kuitenkin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, että kunnat, jotka tarvitsevat valtion viranomaiselta asiantuntijapalveluita pima- tutkimusten ja kunnostuksen hankintaan ja sisältöön liittyen, saavat mahdollisti vähemmän rahoitusta kuin kunnat joilla em. asiantuntemusta on omasta takaa (8 §).

Kuntien saaman tuen myöntämisen perusteet, kuten kunnalle kohtuuttomuuden arviointi (6§) ja valtionavustuksen määrän määräytyminen (7 §) tulee olla läpinäkyvää, kohdella kuntia yhdenvertaisesti ja perustua erilaisten kuntien taloutta realistisesti, riittävän pitkällä aikavälillä kuvaaviin suureisiin. Kuntaliitolla on ollut mahdollisuus tarjota lainvalmisteluun asiantuntemusta kuntien talouden arvioinnin taustalle. Lain perusteluissa on Kuntaliiton esittämällä tavalla avattu sitä, miten kunnan varallisuutta arvioidaan. Pykäliin on kuitenkin kirjattu tätä koskien pelkästään asetuksenantovaltuutus. Kuntaliiton näkemyksen mukaan perustuslain mukaisesti pykäliin tulee lisätä perusteluissa olevan tekstin pohjalta mm. kuntien etuihin ja oikeuksiin vaikuttavat tuen myöntämisen ja määrän periaatteet.

Hallituksen esitysluonnoksen yleisperustelut

Yleiset kommentit luonnokset perusteluista

-

Hallituksen esitysluonnokset vaikutukset

Yleiset kommentit luonnoksessa esitetyistä vaikutuksista

Vaikutusten arvioinnissa todetaan harhaanjohtavasti, että kun LUOVA voisi jatkossa ottaa hoitaakseen pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen vähentäisi tämä kunnan resurssitarvetta. Tietyissä valtion tuella kunnostetuissa suurissa riski-kohteissa ely-keskukset ovat tähänkin asti voineet hoitaa kokonaisuuden valtion rahoituksella, kuten esitöiden sivulla 43 todetaan: perustuu nykyiseen käytäntöön. Kuntien ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin perustuvia pima-vastuita tai tehtäviä ei tässä olla muuttamassa tai vähentämässä. Päinvastoin, jatkossa kunnan aiemmin ely-keskuksilta maksutta saama neuvonta ilmeisesti jatkossa muuttuisi osin maksulliseksi tai vähentäisi kunnan saaman valtiontuen määrää. Tarkennuksena vielä esitettyyn sanamuotoon, Kuntaliiton käsityksen mukaan LUOVA ei itse hoitaisi operatiivista työtä, vaan järjestäisi (hankkisi) työn.

Kommentit pykäläehdotuksiin ja niiden perusteluihin

1 §

Haitallisten aineiden ympäristö ja terveysriskien hallinnan kannalta on hyvä, että lisäyksenä aiempaan, rahoitusta voidaan osoittaa myös sedimenttien kunnostuksiin.

Epäselväksi jää, millä kaikilla haitta-aineella pilaantuneisiin kohteisiin lakia sovelletaan. Onko tarkoituksena jatkossa rahoittaa myös öljyllä pilaantuneita kohteita tämän lain nojalla? Öljynsuojarahaston toimintaa ja rahoitusta ollaan muuttamassa. Lakiesityksessä ei avata, mikä on öljynsuojarahaston tulevaisuus ja vaikuttaako öljyntorjuntavastuun siirtäminen ympäristöministeriöltä sisäministeriölle öljyllä pilaantuneiden maiden tutkimusten ja kunnostusten rahoitukseen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan öljyllä ja muilla aineilla pilaantuneen maan riskejä ja rahoitusta tulisi arvioida kokonaisuutena ja rahoituksen jakamisessa tulisi noudattaa yhteneviä periaatteita.

2 § -

3 § -

4 § -

5 § -

6 §

Pykälää ja sen perusteluja tulisi täsmentää siten, että kuten tähänkin asti, myös vanhojen ja suljettujen kaatopaikojen ylläpitäjät, kuten esim. kunnat, ovat jatkossakin oikeutettuja valtion tukeen näiden kunnostamiseksi. Tietyin edellytyksin vanhaa jätelainsäädäntöä tulkiten, kunta voitaisiin lukea kaatopaikasta aiheutuneen pilaantumisen aiheuttajaksi ja jäisi pykälän nyt esitetyssä muodossa tulkinnanvaraiseksi, olisiko kunta näissä kohteissa oikeutettu tukeen. Näiden merkittävien riskikohteiden pitäminen tuen piirissä on ympäristö- ja terveysriskien hallinnan kannalta ensiarvioiden tärkeää. Vanhojen kaatopaikkojen perustamisen ja ylläpidon aikainen lainsäädäntö, valvonta- ja luvitus sekä käytännöt ovat olleet vasta kehittymässä ja eikä tietoa eri jakeiden ympäristövaikutuksista ole riittävästi ollut ylläpitäjällä tai valvojilla. Näin ollen olisi vastoin tarkoitusta tulkita vanhan kaatopaikan ylläpitäjä aiheuttajaksi ja sulkea tuen piiristä.

7 § -

8 §

Maksullisen asiantuntijapalvelun käytön tulee tapahtua hakijan pyynnöstä. Hakijalle tulee olla selvää, mikä on hallintolain 8 §:n tarkoittamaa ilmaista neuvontaa, mikä maksullista ja mikä vähennetään tuesta. Nyt esitetyssä muodossa tämä jää epäselväksi. Maksutonta hankintaneuvontaa julkisille hankkijoille (esim. kunnat) on tarjolla Kuntaliitossa ja uudessa kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskuksessa (KEINO). Hankintoihin liittyvän maksullisen neuvonnan sijaan, hakija pitäisi ohjata ensisijaisesti näiden piiriin ja yhteistyöstä ja tiedonkulusta LUOVAn ja em. neuvonta- ja kehittäjätahojen kanssa tulee huolehtia.

9 § -

10 §

Osapuolten oikeusturvan ja hallinnon läpinäkyvyyden kannalta on tärkeää, että muutoksena aiempaan, tuen myöntämisestä tehdään valituskelpoinen päätös eikä sopimusta.

11 § -

12 §

Pykälään tulisi lisätä pääsääntöä kuvaava 1 momentti, jonka mukaan haltija/avustuksen hakija järjestää pilaantuneen alueen tutkimukset ja kunnostuksen ja vasta poikkeuksena pääsäännöstä tulisi seurata 2. momentti, jonka mukaan tietyissä tapauksissa LUOVA hoitaisi tehtävän.

Epäselväksi jää, millä menettelyllä sovelletaan esitettyä 12 §:n mukaista järjestelyä (LUOVA ottaa järjestääkseen tutkimukset kunnostuksen). Maanomistajan oikeusturva jää pykälässä hataraksi, pelkkä viittaus hallintolain lukuun ei ole riittävä kuvaamaan menettelyä, jolla esim. yksityisen tai kunnan maalla ryhdytään mittaviin maankäyttöä muuttaviin toimenpiteisiin.

Perusteluissa LUOVAa hankkijana puolletaan mm. sillä, että tämä lisää hankkeiden avoimuutta. Todettakoon, että myös kuntien hankinnat ovat valtion tavoin avoimia.

13 § -

14 § -

Muut kommentit

Kommentit alustavasta hahmotelmasta asetuksen rakenteeksi ja sisällöksi

Asetusta on vaikea kommentoida sen ollessa hyvin keskeneräinen. Asetushahmotelman liittäminen lakia koskeviin asiakirjoihin edesauttaa kuitenkin kokonaisvaikutusten arviointia.

Asetushahmotelmassa hyvää on, että

- Määritellään säädöstasolla pilaantuneiden maa-alueiden kestävä riskien hallinta kansallisesta riskienhallintastrategiasta johdettuna.

- Määritellään avustuksen enimmäismäärät, jotka pohjautuvat aiempiin tarkoituksenmukaisiin käytäntöihin

Kehitettävää

3 §

- Vastaavasti kuin lakiin, myös asetukseen tulee yksilöidä avustuksen määrän määräytymisen periaatteita.

4 §

- Tehtävänsä mukaisesti Valtion viranomaisen (ELY-keskus, LUOVA tmv.) on edistettävä pilaantuneiden alueiden kestävää riskienhallinta ja oltava siten myös itse aloitteellinen tutkimusten ja kunnostusten edistämisessä. Tämän tulee tarkoittaa, että LUOVA tai muu valtion taho tarjoaa käytössään oleva tietoa riskikohteista ja puhdistustarpeesta avustukseen oikeutetuille eikä hankkeiden valinta pohjaudu pelkästään hakijoiden aktiivisuuteen ja tietopohjaan.

Muut kommentit

-

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen                                                             Riipinen Miira

johtaja                                                                            ympäristöpäällikkö

alueet ja yhdyskunnat