Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi aravalainakantaan kohdistuvien valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden kehittämiseksi

Esityksessä tärkeitä toimenpide-esityksiä

Esityksessä kehitetään tukimuotoja niin, että niiden myöntäminen on mahdollista nykyistä joustavammin ja ennakoivasti; ehkäisemään vuokrataloyhteisön ajautumista maksuvaikeuksiin ja kasvavaan korjausvelkaan. Kuntaliitto pitää muutosta tärkeänä.

Samoin Kuntaliitto katsoo akordien korottamisen olevan oikea toimenpide. Nykyisin valtion on mahdollista antaa myöntämiään aravalainoja osin anteeksi silloin, kun vuokratalo puretaan tarpeettomana. Tämän purkuakordin osuus jäljellä olevasta aravalainasta on 50 prosenttia, ja esityksessä se nostettaisiin 60 prosenttiin. Osa aravalainasta voidaan antaa anteeksi myös tilanteessa, jossa vuokratalo vapautetaan arava-rajoituksista myyntiä varten. Tämä rajoitusakordi nousisi esityksessä 60:stä 70 prosenttiin. Korotusten ohella on myönteistä, että purkuakordi voidaan jatkossa myöntää myös rajoituksista aiemmin vapautuneelle tai vapautetulle talolle.

Akordien nostaminen esityksen mukaan parantaa yhtiöiden toimintaedellytyksiä keskivaikeissa olosuhteissa. Maksukyvyltään heikoimmalle ryhmälle tuki ei kuitenkaan riitä. Siksi Kuntaliitto katsoo, että akordien enimmäisosuuden tulisi olla 90 prosenttia. Tällöin purku- ja myyntitoimenpiteet laajenisivat myös heikoimpiin yhtiöihin.

Lakiesitykseen on kirjattu velvollisuus tervehdyttämissuunnitelmien laadintaan yhteistyössä kunnan, ARAn ja Valtiokonttorin kanssa. Tervehdyttämissuunnitelmien oikea skaala ja toimeenpanon organisointi ovat olennaisen tärkeitä vuokrataloyhtiön tukiriippuvuuden katkaisemisessa. Toimintaympäristöä (kuten seudullista talousaluetta) ja sen yhteyttä kunnan asuntomarkkinoihin on perusteltua tarkastella ja arvioida yhteistyössä.

Vaikeimmat kuntaryhmät ajautuvat tukiriippuvaisiksi

Taloudelliset toimintaedellytykset paikallisilla asuntomarkkinoilla ovat osin heikot vuokraustoiminnan nykytason ylläpitämiseen. Esitys antaa keinoja joidenkin taloustilanteiden helpottamiseen vuokrataloyhteisöissä. Heikoimmissa toimintaympäristöissä esitetyt uudetkaan tukimuodot eivät riitä sopeuttamaan yhteisön ARA-kantaa tavalla, joka johtaisi sen kannattavalle uralle; sopivan kokoiseksi ja ominaisuuksiltaan paikalliseen kysyntään sopeutuvaksi.

Kannattava vuokraustoiminta edellyttäisi suurimman riskiryhmän kunnissa merkittävää vuokra-asuntokannan sopeuttamista. Lain mukaiset tervehdyttämistoimet, usein myös purkuun myönnetyt avustukset, nostavat yhteisön asuntojen käyttöasteen vain hetkellisesti kannattavalle tasolle. Lain ajatukseen sisältyvää itsenäistä tulevaisuutta ei synny, ja yhteisöjen tukiriippuvuus jatkuu.

Sopeuttamisen välineitä kehitettävä edelleen

Lakiesitys parantaa tukia määrällisesti, mutta ydinongelmaa, vuokraustoiminnan rakenteellista kannattamattomuutta ne eivät ratkaise. Lakimuutosten jälkeen on tärkeä jatkaa realistista keskustelua vanhan ARA-kannan sopeuttamisesta.

Hallitus on teettänyt vähenevän väestön alueiden ARA-asuntokysymystä tarkastelleen työryhmän ohella selvityksen Savonlinnan pitkään jatkuneesta ja yhä kärjistyneemmästä asuntokriisistä, jossa käyttöasteet ovat purkamisesta huolimatta heikot ja yhteisöt maksuvaikeuksissa. Kuten selvityksestä käy ilmi, Savonlinnan kaupunki ei ole ongelmineen poikkeus vaan esimerkki hankalimpia kuntaryhmiä yleisesti vaivaavasta kroonistuneesta asuntomarkkinoiden epätasapainosta. Esimerkin kautta selvityksessä tarjotaan ratkaisuja, jotka toimisivat paitsi muiden heikoimmissa kuntaryhmien kunnissa, tuottaisivat myös rakenteellisempia vaikutuksia ja katkaisivat tukiriippuvuuksia.

Myös heikoimpiin kuntaryhmiin tarvitaan tukitoimenpiteitä

Lakiesitys ohittaa Savonlinnan kaltaiset vaikeimmat talousalueet ja yksittäisen suuren työnantajan varaan rakentuneen paikallisen ara-kysynnän. Nopeita ja pysyviä rakennemuutoksia läpikäyvät seudut eivät saa kannattamattomia vuokrataloyhtiöitä kannattaviksi nyt esitetyin keinoin. Myös vaikeimpien alueiden ongelmiin tulisi luoda tukiriippuvuutta vähentäviä sopeuttamisen keinoja.

Vuokrataloyhteisöille olisi annettava mahdollisuus irrottaa aravakantansa valtion lainasta akordin avulla, kuten Savonlinna-selvityksessä ehdotetaan. Tällöin heikoimmassa tilanteessa olevien noin sadan kunnan olisi halutessaan mahdollista irtautua arava-järjestelmästä tarvittavissa määrin ja lainoittaa kunnan takauksen ja rajoituksista vapautuneen kiinteistön vakuusarvon avulla kohteitaan. Alenevat pääomakulut antaisivat yhteisölle realistisen mahdollisuuden sopeuttaa asuinkiinteistöjensä käyttö paikallisille markkinoille toimivaksi. Näin tukimuotojen kokoelmaan rakentuisi myös heikoimpaan kuntaryhmään ulottuvia toimenpiteitä.

Ajantasaista tietoa ja poliittista keskustelua kehittämisen tueksi

Vuokrataloyhtiöiden kannattavuusongelmia tulee seurata nykyistä systemaattisemmin ja avoimemmin.

ARAn vuosittain julkaisema, käyttöastetta karkeasti mittaava tyhjien asuntojen määrä kaipaa rinnalleen muitakin tunnuslukuja ilmiön seuraamista varten. Tukitoimia hallinnoivat ARA ja Valtiokonttori voisivat julkaista säännöllisiä, monipuolisempia tilannekatsauksia, jolloin myös päättäjien olisi mahdollista arvioida, miten sopeuttamistarpeet muuttuvat.

Erilliset, lähes kymmenen vuoden välein kootut työryhmät eivät nopeasti muuttuvassa maailmassa ole riittävä keino tämän, laajasti kuntia koskevan ja perustavanlaatuisen asuntopolitiikan kysymyksen esille nostamiseksi tai toimenpiteiden kehittämiseksi.

Arava-kannan jälkeen korkotuettua kantaa joudutaan sopeuttamaan

Tukijärjestelmä keskittyy arava-asuntokantaan, jossa valtiolla on lainoittajan rooli. Tulevaisuudessa kannattavuusongelmat nousevat esiin myös korkotuetussa, valtion takaamassa ARA-kannassa. Korkotuettu ARA-kanta on osin pahenevissa käyttöasteongelmissa, eikä se selviä lainanlyhennyksistä ilman tukitoimia. On ajan kysymys, milloin lainanmaksuviiveet nostavat esiin tukitoimien tarpeen korkotukikannassa.

Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan eriytettyä asuntopolitiikkaa

Tuotantotukijärjestelmän perusongelma on siinä, että se toimii vain väestönkasvun olosuhteissa. Nykyjärjestelmä antaa edellytykset voittoa tavoittelemattomille vuokrataloyhtiöille vain kasvukaupungeissa tai kunnissa, joiden keskusta-alueet kasvavat. Asumisen monimuotoisuus ja pienituloisten asumisen turvaaminen ovat kuitenkin olennaisia asioita kaikenlaisissa kunnissa.

Suomessa vuokrataloyhteisöt toimivat erilaisissa asunto- ja työmarkkinaoloissa. Paineet ja reunaehdot kohdistuvat ARA-kantaan seudusta riippuen. Edellytykset kannattavaan vuokraustoimintaan rakentuvat näistä paineista ja reunaehdoista käsin. Siksi myös asuntopolitiikan tulisi perustua toimintaympäristöjen hyvään jäsentämiseen ja toimenpiteiden tulisi rakentua ympäristöihin soveltuviksi.

SUOMEN KUNTALIITTO