Kuntaliiton näkemyksiä puhtaiden ajoneuvojen direktiiviehdotuksesta

Kuntaliitto kannattaa direktiiviehdotuksen päätavoitetta eli puhtaiden ajoneuvojen edistämistä julkisissa hankinnoissa erilaisilla hankintatavoilla. Kuntaliitto painottaa kuitenkin, että puhtaan ajoneuvon määritelmä on ehdotuksessa liian kapea.

Direktiiviehdotuksessa esitetyt puhtaiden ajoneuvojen määritelmät ja tavoitteelliset osuudet ovat Suomen kannalta äärimmäisen kunnianhimoiset sekä kevyiden että raskaiden ajoneuvojen osalta. Ne ovat myös epärealistisia ja uhkaavat nostaa julkisten hankintojen kustannuksia kohtuuttomasti. Korkeat ajoneuvojen hankintakustannukset verottaisivat myös itse palvelua kuten joukkoliikenteen tarjontaa. Esimerkiksi kuntien henkilökuljetuksissa käytettävien pienikokoisten linja-autojen ja tilataksien osalta tavoite tarkoittaisi, että vuonna 2025 yli kolmanneksen kalustosta tulisi jo olla sähkö- tai vetykäyttöistä. Tavoitetta ei voi pitää realistisena.

Puhtaiden ajoneuvojen määrittelyssä lähestymistapana tulisi olla ajoneuvoteknologioiden elinkaarivaikutusten (well to wheels) arviointi ja vertailu sekä todellisissa ajo-olosuhteissa objektiivisesti mitattavat päästöt. Direktiiviehdotuksessa sen sijaan hankintojen perusteena olisi vain käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt ilman elinkaaritarkastelua (tank to wheels). Puhtaan ajoneuvon määrittely pelkästään tank to wheels -periaatteella rajaa biokaasulla ja muilla kestävästi tuotetuilla biopolttoaineilla toimivat henkilö- ja pakettiautot kokonaan pois puhtaiden ajoneuvojen piiristä. Hyvin kapea lähestymistapa on johtamassa siihen, että ehdotus on ristiriidassa myös vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluvelvoitteen kanssa. Se on ristiriidassa myös komission omien tavoitteiden kanssa, joiden mukaan biokaasun ja muiden biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä tulisi lisätä.

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että korkeaseosbiopolttoaineet (ml. biokaasu) sisällytetään sekä puhtaan raskaan kaluston että kevyiden ajoneuvojen määritelmään. Näin päästään myös EU:n laajuisesti päästöjen kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun paikallisilla ja alueellisilla julkisilla hankkijoilla on enemmän ratkaisuvaihtoehtoja.

Julkisilla hankintayksiköillä tulee olla harkintavaltaa sen suhteen, mikä on kustannustehokkain puhdas ratkaisu paikallisiin kuljetustarpeisiin, tavoitteisiin ja ongelmiin. Näin vältetään epätarkoituksenmukaiset kalliit ratkaisut. Hankinnoissa on aina huomioitava myös käyttötarve: tarvitaan erikoisajoneuvoja, joita käytetään harvoin, ja myös ajoneuvoja, jotka ovat päivittäin käytössä. Päästöjen kannalta ratkaisevaa ei ole ajoneuvojen määrä vaan niiden kilometrisuorite. Direktiiviehdotukseen sisältyvät hyvin kategoriset vaatimukset ovat ristiriidassa myös EU:n subsidiariteettiperiaatteen kanssa.

Lisätietoja liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna (puh. +358 40 869 7836, johanna.vilkuna@kuntaliitto.fi) ja energiainsinööri Kalevi Luoma (puh. +358 9 771 2556, kalevi.luoma@kuntaliitto.fi).

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Reina                                                Jarkko Huovinen                                       

Varatoimitusjohtaja                                   Johtaja, Alueet ja yhdyskunnat