He 195/2018 vp hallituksen esitys eduskunnalle kuntien kulttuuritoiminnasta

Suomen Kuntaliitto ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä laiksi kuntien kulttuuritoiminnaksi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Esitys korvaisi kulttuuritoiminnasta annetun nykyisen lain vuodelta 1992 (728/1992).

Suomen Kuntaliitto on pääosin tyytyväinen työryhmän esitykseen, joka tukee keskeisiltä osin tulevaisuuden sivistyskuntaa sekä tunnistaa taiteen ja kulttuuri monipuolisen ja tärkeän merkityksen niin kuntalaisille kuin kunnan omalle elinvoimaisuudelle.

Esityksen tavoitteena on uudistaa laki kuntien kulttuuritoiminnasta vastaamaan kuntien kulttuuritoiminnassa sekä kuntien toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Esitys huomioi myös tulevan maakuntahallinnon vaikutuksia erityisesti kunnan ja maakunnan välisissä yhdyspinnoissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä muussa yhteistyössä.  Esityksessä määritellään tavoitteet kuntien kulttuuritoiminnalle ja siihen liittyvät keskeiset tehtäväkokonaisuudet, lisäksi säädetään valtion viranomaisen tehtävistä, asukkaiden osallistumisesta, kehittämistehtävästä, tiedon tuottamisesta ja arvioinnista sekä valtionrahoituksesta. 

Työryhmän esitystä on lausuntokierroksella kokonaisuudessaan kannatettu vahvasti.

Kunnilla säilyy esityksessä kulttuuritoiminnan järjestämisvastuu kuten nytkin. Esityksessä on aiempaa laajemmin ja tarkemmin määritelty kulttuuritoiminnan tehtäväkokonaisuudet.

Suomen Kuntaliitto on tyytyväinen, että esityksessä on pyritty säilyttämään kuntien toimintavapaus, paikallisten voimavarojen ja osaamisen huomioiminen, yhteistyömahdollisuudet sekä kuntalaislähtöisyys. Toimintavapaus on edellytys sille, että kunnille ei luoda uusia eikä laajenneta nykyisiä tehtäviä hallitusohjelman vastaisesti. Keskeistä on tästä syystä se, että kunta palveluja järjestäessään voi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet ja toisaalta kuntalainen voisi nykyistä enemmän vaikuttaa kunnan kulttuuritoimintaan.

Voimavarojen kokoamisessa ja hyödyntämisessä on tärkeää huomioida kunnan eri taide- ja kulttuuripalvelujen kuten kansalaisopistot, kirjastot, taideoppilaitokset sekä taide- ja kulttuurilaitokset toimintamahdollisuudet, tilat ja osaaminen ylipäätään kulttuuritoiminnan järjestämisessä. Yhteistyö kunnan sisällä sekä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa on jatkossakin tärkeää.

Suomen Kuntaliitto näkee tärkeänä, että kunnan on voitava järjestää kulttuuritoimintaa haluamallaan tavalla, jotta paikalliset voimavarat ja resurssit saadaan parhaiten hyödynnettyä. Kunta voi järjestää kulttuuritoimintaa itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai jollain muulla tavalla kuten avustamalla tai ostamalla palveluja toiselta kunnalta, taitelijoilta tai yhteisöiltä. Vuosittaiset taiteen ja kulttuurin nettokustannukset ovat lähes 780 miljoonaa euroa ja yli 140 euroa/asukas (kirjasto, taiteen perusopetus, teatteri-, orkesteri ja museotoiminta sekä yleinen kulttuuritoiminta).

Kehittämistehtävä

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi osoittaa kunnalle tai muulle toimijalle kehittämistehtävän. Tehtävän hoito on vapaaehtoinen ja perustuu hakemukseen ja sen hoitamiseen myönnetään valtionavustusta.

Suomen Kuntaliitto pitää kehittämistehtävää tervetulleena lisänä, koska rahoitusta ei oteta pois kuntien kulttuuritoiminnan muista määrärahoista. Valtio voi tukea muun muassa kuntien välistä yhteistyötä, asiantuntijaosaamista sekä taiteen toimijoiden ja järjestäjien välistä yhteyttä (taiteen ja kulttuurin välitys). Oleellista on, että kehittämistehtävä on vapaaehtoinen ja että se annetaan toimijalle, joka pystyy tuomaan lisäarvoa jo tapahtuvaan yhteistyöhön sekä palvelujen järjestämiseen ja osaamisen edistämiseen.

Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksessä todetaan, että laissa ei säädettäisi sellaisia uusia tehtäviä kunnille, joita ne eivät hoitaisi ainakin jossain määrin jo nykyisin. Lausuntokierroksella moni taho esitti huolensa esityksen taloudellisista vaikutuksista ja vaikutusten arvioinnin riittävyydestä.

Suomen Kuntaliitto yhtyy kriittisiin arvioihin ja korostaa, että lainsäädännön uudistamisen yhteydessä taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitava nykyisen ja tulevan lainsäädännön kaikkia kuntia koskevat velvoitteet ja niitä koskeva valtionosuusrahoitus sekä arvioitava esityksen taloudelliset vaikutukset kaikille kunnille.

Kaikki kunnat saavat valtionosuutta yleiseen kulttuuritoimintaan osana peruspalvelujen valtionosuutta. Kulttuuritoiminnan valtionosuuden laskennallinen osuus on alle 1 euroa/asukas. Kuntien vastaavat kustannukset yleiseen kulttuuritoimintaan ovat vuoden 2017 kustannustietojen mukaan keskimäärin lähes 24 euroa/asukas (yhteensä 131 miljoonaa euroa).

Suomen Kuntaliito kantaa huolta erityisesti pienten kuntien mahdollisuuksista toteuttaa kaikkia uuden lain tehtäväkokonaisuuksia, mikäli kulttuuritoiminnan valtionosuusrahoituksessa ei pystytä nykyistä paremmin huomioimaan kuntien kulttuuritoiminnalle annettuja tehtäviä.

Sivistysvaliokunta korostaa mietinnössään 9/2018, ”että kulttuuri on voimakas ja tärkeä väline, jolla vaikuttaa moniin aikamme yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja että kulttuurilla voidaan monipuolisesti edistää kansalaisten hyvinvointia. Kulttuurilla on myös itseisarvo, jota ei voi rahassa mitata. Siksi on tärkeää, että kulttuurin tekemisen edellytyksistä pidetään huolta riittävällä tavalla.” (SiVM92018 vp HE 126/2018 vp)

Sivistysvaliokunta on lisäksi kannanotossaan todennut, että ”Tulevan vaalikauden eräänä merkittävänä painopisteenä tulee sivistysvaliokunnan arvion mukaan olemaan koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin perusrahoituksen riittävyyden turvaaminen vastaamaan näille toimialoille asetettavia kasvavia laatu- ja tuloksellisuusvaatimuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) jo aiemmin tekemiensä säästöpäätösten arviointien jatkeeksi arvioi 2010-luvun säästöpäätösten rahoitukselliset ja muut vaikutukset koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Luotettava selvitys rahoituksen jälkeenjääneisyydestä ja sen vaikutuksista on tulevien rahoitus- ym. päätösten kannalta erittäin tärkeä.” (SiVM92018 vp HE 126/2018 vp)

Sivistyspalvelut ovat keskeisiä kunnallisia palveluita ml. taide- ja kulttuuritoiminta.

Suomen Kuntaliitto on erittäin tyytyväinen, että sivistysvaliokunta on aiemmassa mietinnössään 9/2018 ottanut kantaa tehtyihin säästöpäätöksiin ja valtionosuusrahoitukseen. Suomen Kuntaliitto kannattaa sivistysvaliokunnan ehdotusta, että 2010-luvun säästöpäätösten vaikutukset koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin arvioitaisiin.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän rahoitukseen on viime vuosina jo kohdistunut merkittäviä kuntien rahoitusta vähentäviä toimenpiteitä. Valtion rahoitusta on vähennetty kuuden viimeisen vuoden aikana merkittävästi valtionapurahoitusta leikkaamalla, keskimääräistä yksikköhintarahoitusta alentamalla, pysyväisluontoisin säästötoimenpitein, valtionosuusrahoitukseen kohdistuvin indeksikorotusjäädytyksin, valtionosuusprosenttia alentamalla sekä kilpailukykysopimuksen toimeenpanon perusteella. Vuosina 2012-2019 rahoitus vähenee kumulatiivisesti vuoden 2019 tasossa 2,4 mrd. euroa. Kaikki nämä toimet kohdistuvat kunnissa myös kuntien kulttuuritoimintaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                          Johanna Selkee

johtaja, opetus ja kulttuuri                         erityisasiantuntija