Työ- ja elinkeinoministeriö, Dnro 501/03/2018, Kalevi Luoma10.8.2018
Hallituksen esitysluonnos laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Lakiesityksissä säädettäisiin sekä lämmitys- ja työkone- että liikennepolttoaineiden biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisääminen nestemäisissä polttoaineissa on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Biopolttoöljyn käytön edistämistä koskevan esitysluonnoksen mukaan lämmitys- ja työkonepolttoaineiden bio-osuutta tulee kasvattaa 3 %:sta 10 %:een vuosien 2021 ja 2028 välisenä aikana. Liikennepolttoaineissa kaudella 2021-2030 jakeluvelvoite puolestaan muuttuisi lainmuutoksen myötä 18 %:sta 30 %:een. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia.
Biopolttoöljyn käytön osuudeksi hiilidioksidipäästövähenemästä arvioidaan 0,1 Mton CO2 ekv. vuonna 2030. Työkoneissa osuus olisi 0,2 Mton CO2 ekv. Liikenteen polttoaineiden osalta jakeluvelvoitteen vaikutus olisi suurin; 1,5 Mton. Arviot perustuvat keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (KAISU).
Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu maltillisiksi erityisesti liikenteen mutta myös asumisen ja työkonepolttoaineiden osalta. Verollisten polttoainehintojen osalta nousu olisi 4,6 % vuonna 2030. Liikennepolttoaineissa dieselin hinta nousisi 5,7 % ja bensiinin 3,3 %. Hinta-arvioita voi tässä vaiheessa pitää suuntaa antavina. Ne täsmentyvät tekeillä olevan selvityksen myötä elokuun 2018 aikana.
Olennainen kysymys on kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus dieselpolttoaineiden tuotantoon. Puulla on kasvavaa kysyntää paitsi perinteisessä metsäteollisuudessa niin myös energiantuotannossa.
Nestemäisten polttoaineiden osalta jakeluvelvoite on valmiin infrastruktuurin ja logistiikkaketjun takia käyttökelpoinen tapa lisätä uusiutuvan energian osuutta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kalevi Luoma
energiainsinööri
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.