Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen

Muistio sisältää työryhmän esityksen hallituksen esitykseksi esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi, sekä työryhmän ehdotuksen esittävän taiteen ja museotoiminnan rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistukseksi. Työryhmän muistio sisältää myös 5 eriävää mielipidettä työryhmän esitykseen, joista yksi on Suomen Kuntaliiton esittävän taiteen määräaikaisuutta koskeva eriävä mielipide. 

Suomen Kuntaliitto haluaa lausua erityisesti seuraavista kohdista:

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus

Valtionosuuden määräaikaisuus (5§)

Kuntaliitto ei kannata esitystä, jonka mukaan päätös esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi tehtäisiin määräaikaiseksi.

Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että oikeus valtionosuuteen muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi vastaamaan museolain vastaavaa pykälää (museolaki, 12§). Siinä toimija voi määrävuosina hakea valtionosuuteen ja kaikkia toimijoita ja näiden edellytysten täyttymistä arvioidaan. Määräaikaisuus on turha välivaihe, joka tekee toiminnasta katkonaista, epävarmempaa ja hidastaa toimijoiden rahoituspäätösten tekemistä etenkin 3-vuotisten kohdalla. Esitys jättää liikaa tulkintamahdollisuuksia, mitkä toimijat arvioidaan lain 3 §:n perusteella valtionosuuteen oikeuttavaksi, jos toimijoita on hakemassa enemmän kuin on mahdollista ottaa valtion talousarvion puitteissa valtionosuuden piiriin.

Suomen Kuntaliiton muutosehdotus: 5§

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hakemuksesta valtion talousarvion rajoissa esittävän taiteen toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi. Päättäessään hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi ministeriö ottaa huomioon valtionosuuden tarpeellisuuden 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta.

Päätös toimintayksikön hyväksymisestä valtionosuuteen oikeutetuksi tehdään toistaiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää rahoituksen myöntämisestä toimintayksikölle kuudeksi kalenterivuodeksi, jos:

1)   toimintayksikön toiminta on erityisen laajaa ja monipuolista tai taiteellisesti erityisen korkeatasoista;

2)   toimintayksiköllä on sen toiminta-ajatukseen perustuva, monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma;

3)    toimintayksikön toimintaa johtava henkilö on päätoiminen ja hänellä on tehtävään soveltuva koulutus, riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Muussa tapauksessa tehdään päätös rahoituksen myöntämisestä toimintayksikölle kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi kolmen vuoden välein, täyttääkö valtionosuuteen oikeutetuksi hyväksytty toimintayksikkö edelleen 4 §:ssä säädetyt edellytykset. Jos toimintayksikkö ei enää täytä 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä, opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa toimintayksikön hyväksymisen valtionosuuteen oikeutetuksi.

Edellytykset hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi kuudeksi vuodeksi (5 §)

Kuntaliitto kannattaa esitystä muutettuna.

Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että lakiin täsmennetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävästi joko 5 pykälään tai omaksi pykäläksi, miten opetus- ja kulttuuriministeriö tulee toteuttamaan toimijoiden arvioinnin rahoituskausien välissä, sekä erityisesti 6-vuotisten taiteelliseen toimintaan liittyvien edellytysten arvioinnin.

Suomen Kuntaliitto ei kannata vertaisarviointia ao. kohtien toteutuksessa. Esityksestä ei ilmene, millä tavoin arviointi on tarkoitus toteuttaa. Esityksestä ei myöskään ilmene, miten arvioinnista neuvotellaan Suomen Kuntaliiton kanssa, kun se koskee kunnallisia ylläpitäjiä.

Kuntaliitto edellyttää, että arvioinnin tulee perustua mahdollisimman paljon vuosittain kerättäviin talous- ja toimintatietoihin, joita tietoja kerätään valtionosuusrahoituksen laskemiseksi. Näin toimijoiden ylläpitäjälle kohdistuva hallinnollinen rasite on mahdollisimman pieni, arviointi perustuu yhtenäiseen tietopohjaan ja se nopeuttaa arvioinnin toteuttamista. 

Tästä syystä Kuntaliitto ehdottaa, että lain perusteluihin lisätään: Arviointiin liittyvä tietopohja kerätään hyödyntämällä vuosittaista kustannustiedonkeruuta.

Yksikköhintojen painottaminen (rahoituslaki 35 a §)

Suomen Kuntaliitto kannattaa muutettuna.

Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että rahoituslain 35 a §:n 1) kohdan painokerroin sisältää myös vierailut. Kansallisella tasolla on merkittävää huomioida toiminta, jossa toisten esityksiä vastaanotetaan sen lisäksi että itse tehdään valtakunnallista kiertuetoimintaa, ja kummassakin tapauksessa yhteistyö lisää kustannuksia. 

Tästä syystä Suomen Kuntaliitto ehdottaa muutosta painokertoimeen:   

1)  Valtakunnallinen kiertue- ja vierailutoiminta.

Työryhmän ehdotukset vapaan kentän toimintaedellytysten parantamiseksi

Suomen Kuntaliitto kannattaa muutettuna.

Suomen Kuntaliitto näkee ehdotukset kannatettavina, joilla pyritään luomaan, sekä yhtä vuotta pidempiä rahoituskausia, että nostamaan vapaan kentän saamia euromääräisiä tukia. Samoin kannatamme valtionavustuksen saamisen kriteereitä.

Suomen Kuntaliitto näkee puutteena, että työryhmämuistiossa ei voitu tarkemmin käydä läpi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) toimintaa avustusten myöntäjänä. Muistio ei puutu siihen, miltä pohjalta Taiteen edistämiskeskus jatkossa arvioi harkinnanvaraista valtionavustusta hakevia toimijoita ja miten heitä koskevat päätökset tehdään.

Taiteen avustusten jakoon ja arviointiin liittyvää läpinäkyvyyttä on syytä parantaa.  Nykyinen vertaisarviointi perustuu pitkälti taideyhteisön omaan arviointiin. Taiteen merkitys on ymmärrettävä nykyistä laajemmin. Näin voitaisiin huomioida laajemmin taiteeseen ja kulttuuriin liittyvä asiantuntijuus, joka voisi vähentää arviointiin liittyviä esteellisyys- ja muita sidonnaisuustekijöitä.

Esityksestä ei myöskään ilmene, miten kokonaisuus käytännössä toimii, jossa mukana laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään liittyvä hakeutuminen, toiminnan arviointi sekä rahoituspäätökset ja harkinnanvaraisten avustusten haku, arviointi ja päätöksenteko. Tavoitteena on työryhmällä ollut luoda kokonaisuus, jossa toimijat voivat hyödyntää kumpaakin kanavaa mahdollisimman joustavasti.

Museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Edellytykset museon nimeämiselle alueelliseksi vastuumuseoksi (8 §)

Suomen Kuntaliitto kannattaa esitystä.

Suomen Kuntaliitto haluaa painottaa, että koska kyseessä on erikseen laissa olevien tehtävien hoitamisesta, on tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset sekä näihin liittyvät henkilötyövuodet kyetään riittävän hyvin selvittämään ja korvaamaan toimijalle.

Valtionosuuskelpoisuuden edellytysten täyttymisen arviointi kolmen vuoden välein (12 §)

Suomen Kuntaliitto kannattaa esitystä muutettuna.

Edellytysten arviointi ei saa lisätä museon ylläpitäjän hallinnollista työtä ml tiedonkeruuta.

Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että lakiin lisätään läpinäkyvyyttä lisäämään lause: Arviointiin liittyvä tietopohja kerätään hyödyntämällä vuosittaista kustannustiedonkeruuta.

Alueellisiin vastuumuseotehtäviin myönnettävän rahoituksen määräytymisperusteet ja valtionosuusprosentti (rahoituslaki 22 §)

Suomen Kuntaliitto kannattaa esitystä muutettuna.

Kyse on erikseen laissa olevien tehtävien hoitamisesta. Suomen Kuntaliitto edellyttää, että tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ml käytetyt henkilötyövuodet kyetään riittävän hyvin selvittämään ja korvaamaan toimijalle. Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että tuodaan selvemmin esille: kustannuspohjissa huomioidaan myös museon tehtävien toteuttamiseksi toiselta museolta mahdollisesti ostamat palvelut ja työsuoritteet.

Yhteiset kysymykset

Tulisiko uudistus toteuttaa siinäkin tapauksessa, että järjestelmään ei ole osoitettavissa lisärahoitusta?

Suomen Kuntaliitto ei kannata esityksen toteuttamista, jos järjestelmään ei ole osoitettavissa lisärahoitusta.

Suomen Kuntaliitto näkee työryhmän esityksessä monia kannatettavia puolia. Toisaalta myös nykyinen systeemi on ollut pääosin toimiva.

Suomen Kuntaliitto näkee, että on huomioitava paitsi toiminnan pitkäjänteisyyden tukeminen muuttamalla määräaikaisuus toistaiseksi voimassa olevaksi, myös vuosittain valtion talousarviossa käytössä olevan määräraha, jotta nyt ehdotettu uusi järjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin.

Riittävän määrärahan tarve koskee sekä laskennallista järjestelmää että harkinnanvaraisia avustusmäärärahoja. Valtionosuuksiin on jo tehty vuodesta 2012 lähtien 20 miljoonan euron säästöt. Käytännössä kuntapuoli on paikannut valtionrahoitukseen tehtyjä säästöjä. Tämä ei voi olla pysyvä kehitys. Kunnilla ei ole lakisääteistä rahoitusvastuuta taide- ja kulttuurilaitoksista ja ne itse päättävät omasta rahoitusosuudestaan. Uuteen järjestelmään ei näin ollen voida siirtyä ilman harkittuja määrärahatarkistuksia, varsinkin kun uuteen järjestelmään esitetään siirryttävän vuoden 2020 tilanteessa, jolloin kuntien käytössä olevien verotulojen ja valtionosuuksien määrään tulee merkittävä muutos uuden maakuntahallinnon myötä.

Suomen Kuntaliitto pelkää, että jos esitys toteutetaan nykyisillä määräahoilla ja halutaan uusia toimijoita mukaan, tarkoittaa se joidenkin nykyisten vos-toimijoiden pudottamista vos-rahoituksen piiristä. Esitys pohjautuu kokonaisharkintaan, jota tehdään laissa olevien kriteerien ja tavoitteiden pohjalta. Luottamus kokonaisharkinnan oikeudenmukaisuuteen edellyttää paitsi läpinäkyvyyttä ja perusteltua ja tasapuolista päätöksentekoa, myös riittäviä resursseja.

Vaikuttaako järjestelmä ymmärrettävältä ja toimivalta?

Suurelta osin järjestelmä voisi toimia, mutta Suomen Kuntaliitto näkee, että määräaikaisuus tuo siihen aivan turhaa katkosta ja toiminnan jatkuvuudelle epävarmuutta sekä lisää turhaa hallinnollista päätöksentekoa. Määräaikaisuus hidastaa todennäköisesti rahoituspäätösten tekemistä niinä vuosina, jona toimijat hakevat kaikki samalla kertaa oikeutta valtionosuuteen.

Mikäli määräaikaisuus edelleen toteutuu, Suomen Kuntaliitto näkee ehdottoman tärkeänä, että määräaikaisuuden pituus arvioidaan vielä uudelleen erityisesti 3 vuoden osalta. Kolme vuotta on lyhyt aika toiminnassa, jossa vaaditaan useamman vuoden suunnittelua ja ennakointia.

SUOMEN KUNTALIITTO