Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvonta-suunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys ja siihen liittyvä ohje

​Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on pyytänyt Suomen Kuntaliiton lausuntoa Valviran määräysluonnoksesta, joka koskee yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 §:n ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 23 §:n mukaista omavalvontasuunnitelmaa.

Määräyksellä on tarkoitus kumota Valviran 10.2.2012 yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille antama määräys Dnro 7754/03.03/2011.

Kuntaliitto esittää määräysluonnoksesta ja siihen liittyvästä ohjeesta seuraavaa:

Yleistä

Omavalvontasuunnitelman määräyksessä on kyse laissa annettujen valtuutusten perusteella annettavasta viranomaismääräyksestä.

Kuntaliitto korostaa, että määräyksen on pysyttävä lain, asetuksen ja muun ylemmänasteisen normiohjauksen rajoissa. Määräykseen liittyvää ohjetta tulisi tiivistää ja sisältöä karsia. Laatusuositukset ja muut suositukset ja oppaat eivät saa muodostua määräyksen ja siitä annettavien ohjeiden kautta normeiksi. Omavalvontasuunnitelman määräyksessä ja ohjeissa tulisi keskittyä erityisesti riskienhallintaan toimintayksiköissä.

Valvonnassa Kuntaliitto kannattaa painopisteen siirtämistä jälkikäteisvalvonnasta toimintayksiköiden omavalvontaan, jolloin mahdolliset puutteet toiminnassa voidaan tunnistaa ja korjata nopeasti paikan päällä.

Soveltamisala

Määräys koskee luonnoksen mukaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa tarkoitettuja yksityisiä sosiaalipalveluja sekä vanhuspalvelulaissa tarkoitettuja kunnan tai yhteistoiminta-alueen ikääntyneille tuottamia julkisia sosiaalihuollon palveluja.

Julkisilla ikääntyvien palveluilla tarkoitetaan luonnoksen mukaan sosiaali-huoltolaissa, terveydenhuoltolaissa, vammaispalvelulaissa, kehitysvammalaissa, päihdehuoltolaissa sekä mielenterveyslaissa tarkoitettuja palveluja.

Omavalvontasuunnitelma olisi edellä mainitun perusteella laadittava muissakin kuin pääasiassa iäkkäille henkiöille sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa toimintayksiköissä. Tulkinta laajentaisi omavalvontasuunnitelman laatimisvelvoitetta siitä, mitä vanhuspalvelulaissa on säädetty. Valvira ei voi omalla päätöksellään laajentaa omavalvontasuunnitelman laatimisvelvoitetta.

Vanhuspalvelulain 23 §:n mukaan toimintayksikön johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma.

Vanhuspalvelulain 3 §:n mukaan toimintayksiköllä tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkiöille siten, että palvelut toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa. 

Omavalvontaa koskevaa määräystä ei luonnoksen mukaan sovellettaisi julkisiin eikä yksityisiin terveydenhuollon palveluihin, joiden omavalvonnasta sekä laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnittelusta on säädetty erikseen.

Määräykseen liittyvässä ohjeessa todetaan seuraavasti: ”Julkisille terveydenhuollon palveluille säädettiin terveydenhuoltolaissa (1326/2010, 8 §) velvollisuus laatia suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Velvollisuus koskee kaikkia julkisia terveydenhuollon palveluja, mukaan lukien ikääntyville suunnatut palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi täytäntöönpanoa koskevan asetuksen (StmA 6.4.2011/341), jossa säädettiin laadunhallinnan ja potilasturvallisuus-suunnitelman täytäntöönpanon lisäksi suunnitelman sisällöstä. Tällä perusteella julkiset ikääntyvien terveydenhuollon palvelut on rajattu Valviran määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle.”

Vanhuspalvelulain 3 §:ssä määritelty toimintayksikkö koskee myös kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa. Kotipalvelua järjestetään sosiaalihuoltolain ja kotisairaanhoitoa terveydenhuoltolain nojalla. Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa tuotetaan pääasiassa iäkkäille henkiöille. Kunnan organisaatiossa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yleensä yhdistetty kotihoidon yksiköstä.

Määräyksessä ja ohjeessa tulisi selventää, millä tavoin julkisen kotihoidon toimintayksikön omavalvonta on tarkoitus järjestää. Ainakin silloin kun kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat samassa kotihoidon toimintayksikössä, olisi tarkoituksenmukaista laatia yksi yhteinen omavalvontasuunnitelma, joka kattaa sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon.

Määritelmät

Määräyksen mukaan omavalvonta on osa toimintayksikössä ja toiminnassa toteutettavaa laadunhallintaa, joka perustuu riskinhallintaan.

Monella sosiaalipalvelujen toimintayksiköllä on laadunhallintajärjestelmä. Yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelma ja laadunhallinta-järjestelmä ovat saadun palautteen mukaan olleet kokonaan tai osittain päällekkäisiä. Tämän vuoksi on kannatettavaa, että omavalvontasuunnitelma liitetään osaksi toimintayksikön laatujärjestelmää.

Omavalvontasuunnitelman laatiminen

Määräyksessä viitataan yksikkö- tai palvelukohtaiseen omavalvonta-suunnitelmaan.

Omavalvontasuunnitelman laatimista koskevan luvun alussa tai soveltamisalaa koskevassa luvussa tulisi selkeämmin avata, mitä vanhuspalvelulain 23 §:n velvoite omavalvontasuunnitelmasta tarkoittaa. Vanhuspalvelulaissa velvoite on kytketty lain 3 §:ssä säädettyyn toimintayksikön määritelmään, mikä tulee huomioida määräyksessä.

Omavalvontasuunnitelman sisältö

Palvelua koskeva päätös

Omavalvontasuunnitelmaan on määräysluonnoksen mukaan kirjattava taho, joka vastaa julkisessa sosiaalihuollossa palvelujen antamista koskevan hallintopäätöksen tekemisestä.

Mitä merkitys tällä määräyksellä olisi toimintayksikön omavalvonta-suunnitelmassa? Hallinto-päätöksestä vastaava taho olisi yleensä kunta tai kuntayhtymä, ei toimintayksikkö. Tarkoituksenmukaisempaa olisi kuvata, miten toimintayksikössä tuotettavia palveluja haetaan ja miten palveluista päätetään.

Yksityisen palveluntuottajan on kirjattava omavalvontasuunnitelmaan taho, joka vastaa asiakkaan kanssa tehtävästä kirjallisesta sopimuksesta.

Tällä määräyksellä olisi merkitystä kokonaan yksityisissä palveluissa, joissa asiakas hankkii palvelun suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta ja kustantaa palvelun itse. Määräyksestä jäävät puuttumaan yksityiset ostopalveluyksiköt.

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Määräykseen liittyvä ohje voi johtaa siihen, että asiakkaalle laaditaan useita palvelu- ja hoitosuunnitelmia, jolloin palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi kärsii. Päinvastoin tavoitteena tulisi olla, että asiakkaan palvelut kootaan yhteen suunnitelmaan. Tähän pyritään myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kuntakokeiluissa. Todettakoon, että lausunnolla olevassa sosiaalihuoltolakiluonnoksessa palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisvelvollisuus on liitetty niihin tilanteisiin, joissa suunnitelman laatiminen on välttämätöntä asiakkaan terveyden, kehityksen tai välttämättömän huolenpidon turvaamiseksi.

Asiakkaan kohtelusiakkaan kohtelu

Omavalvontasuunnitelmaan on luonnoksen mukaan kirjattava, miten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan sekä itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeviin määräyksiin omavalvonta-suunnitelmassa kannattaisi palata sen jälkeen, kun on säädetty itsemääräämisoikeuslaki.

Muuta

Kuntaliiton edustaja ei ole osallistunut tämän määräyksen valmisteluryhmään, joten sitä koskeva maininta on poistettava määräyksen johdannosta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveys

Sami Uotinen

johtava lakimies

sosiaali- ja terveystiimin esimies