Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Sisäaisainministeriön lausuntopyyntö SM 091:00/2011
Suomen kuntaliitto ry ja Kunnallinen työmarkkinalaitos kiittävät mahdollisuudesta antaa lausunto kyseessä olevassa asiassa. Lausunnossamme haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.
Yleistä
Oppaassa viitataan monissa osissa tasa-arvoon. Yleisessä kielenkäytössä tasa-arvolla tarkoitetaan tasa-arvolain mukaista miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Kun kyseessä on opas yhdenvertaisuussuunnitteluun, niin tasa-arvoviittausten tarpeellisuutta kannattaa harkita ja käyttää niitä ainoastaan silloin kun tarpeellista.
Oppaasta tulisi selkeästi käydä ilmi, että vastuu yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvollisuus on oppilaitosta ylläpitävällä kunnalla/kuntayhtymällä/työnantajalla. Sisäasianministeriö voi antaa yleisiä suosituksia suunnitelman sisällöstä. Kysely ei ole pakollinen työkalu suunnitelmaa laadittaessa, vaan huomioon tulee ottaa myös käytettävissä olevat resurssit.
Oppaan sisällöstä
Oppaan sivu 2
Opaan sivulla kaksi toisessa kappaleessa kirjoitetaan, että;
”Viranomaiset ovat yhdenvertaisuuslain nojalla velvollisia tekemään kaikkea toimintaansa ja työnantajarooliaan koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman (20.1.2004/21, 4 §).”
Yhdenvertaisuuslain 4 §:n mukaisesti:
Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. (9.11.2007/978)
Oppaassa kirjoitettu ei vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oppaan kirjaus tältä osin tulee korjata vastaamaan lain sisältöä. Edelleen tulee ottaa huomioon, että työnantajalle tai oppilaitokselle ei ole säädetty velvollisuutta laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.
Oppaan sivu 7
Yhdenvertaisuuslain 3 §:n mukaan lakia ei sovelleta koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään. Voidaan kysyä, onko yhdenvertaisuussuunnittelua koskevan oppaan lainsäädäntöpohjaa koskevassa osiossa tarpeen nostaa esiin koulutusta koskevan lainsäädännön koulutukselle asetettuja tavoitteita koskevat säännökset.
Oppaan sivu 8
Oppaassa käsitellään yhdenvertaisuuden edistämistä oppilaitoksessa. Yhdenvertaisuuslain 4 §:ssä säädetään viranomaisen velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisilla tarkoitetaan tässä pykälässä muun muassa kuntien viranomaisia. Kunnan viranomaisilla tarkoitetaan sellaisia kunnallisia elimiä, kuten kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta, joilla on oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Edelleen kiinnitetään huomiota siihen, että yhdenvertaisuuslaissa säädetystä yhdenvertaisuuden edistämisestä ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta vastaa aina kuntalain mukaisesti kunta, ei oppilaitos.
Oppaan sivu 11
Yhdenvertaisuuteen liittyvässä käsitteistössä käytetään sivulla 11 termiä ”Moniperusteinen syrjintä”.
Suomessa voimassa olevassa yhdenvertaisuuslaissa ei ole tätä termiä. Esitämme harkittavaksi, tuleeko tämä termi sisällyttää listaan.
Oppaan sivu 12
Yhdenvertaisuuteen liittyvässä käsitteistössä sivulla 12 määritellään ”Kohtuullinen mukautus”.
Ehdotamme tähän lisättäväksi säännöksessä todetun ajatuksen, että;
”mikäli mukautus johtaisi kokonaisuutena harkiten kohtuuttomuuteen, työnantajalla tai koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta mukautuksen suorittamiseen”
Oppaan sivut 13-15
Oppaan sivut 13-15 käsittelevät yhdenvertaisuussuunnittelua oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuslain mukaan etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Pykälän mukaan yleiset suositukset tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. Yleisten suunnitelman sisältöä koskevien suositusten ohella lausuttavana oleva opas sisältää suosituksia myös suunnitelman toteuttamista koskevista menetelmistä kuten tiedonkeruumenetelmänä yhdenvertaisuuskyselyä koskevan kyselyrungon sekä maininnan oppilaitoksen suunnittelutyöhön nimettävästä toimikunnasta. Oppaasta tulee selkeästi käydä ilmi, että on kuitenkin viranomaisen, tässä tapauksessa kunnan omassa harkinnassa, millä tavoin se yhdenvertaisuuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisvelvollisuuden menettelyllisesti toteuttaa. Oppaassa ei asiaa tule ohjeistaa enempää kuin lainsäädännössä edellytetään
Oppaan sivu 15
Oppaan sivulla 15 kirjoitetaan, että;
Muistattehan painottaa vastaajille kyselyn luottamuksellisuutta sekä sitä, että kyselyn tuottaman tiedon avulla voidaan puuttua syrjintään ja edistää kaikkien hyvinvointia oppilaitosyhteisössä.
Sanamuodon valinnasta saa käsityksemme mukaan liian negatiivisen kuvan, eli siinä on jo valmiina olettama, että oppilaitoksessa esiintyy syrjintää. Tämän kohdan voisi kirjoittaa neutraalisti. Esim. mikäli kysely osoittaisi, että jonkinlaista syrjintää esiintyy, niin siihen voidaan puuttua tarvittavin toimenpitein.
Oppaan sivu 16
Oppaan sivulla 16 kohdassa Kyselyn tulosten hyödyntäminen kirjoitetaan että;
”Keskeistä on, että kyselyn selkeimmät tulokset näkyvät lopulta yhdenvertaisuussuunnitelmassa tavoitteina ja toimenpiteinä.”
Ehdotamme tähän kirjausta; kyselyn avulla saatujen tulosten pohjalta yhdenvertaisuussuunnitelmaa voidaan kehittää parempaan suuntaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri
KT KUNTATYÖNANTAJAT
Sari Ojanen
neuvottelupäällikkö
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvotyössä ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamisessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus viedä olemassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset käytäntöön kunnissa ja alueilla. Peruskirja toimii samalla myös tasa-arvotyön kehittämisen välineenä ja keskusteluttajana.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää