VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, kuntataloutta koskevat julkisen talouden suunnitelman linjaukset ja vaikutukset

Lausuntopyyntönne 9.5.2017, kuuleminen 19.5.2017

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018­–2021

Teema: Kuntataloutta koskevat julkisen talouden suunnitelman linjaukset ja

vaikutukset

Hallituksen kuntataloutta koskevien toimien yhteisvaikutus on JTS-arviota pienempi

Kuntaliitto ei ole hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen talouden suunnitelmaan sisällytettyjen hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta selvästi vahvistava vuoden 2019 tasolla.

Julkisen talouden suunnitelmassa valtion toimenpiteiden kuntatalousvaikutukset vuonna 2019, milj. euroa

Yhteisvaikutus jää todellisuudessa hallituksen esittämiä arvioita vaatimattomammaksi. Osittain vajauksessa on kyse siitä, että osa kunnista ei ole hyödyntänyt hallituksen esityksiä esimerkiksi terveyskeskusmaksujen korotuksista tai varhaiskasvatusoikeuden ja ryhmäkoon muutoksista.

Toisaalta suurelta osin vajauksessa on kyse siitä, että joillekin hallituksen sopeutustoimille, kuten omaishoitajien aseman parantamisen vaikutukset kuntien pitkäaikaishoitoon tai erikoissairaanhoidon keskittäminen, on asetettu kehyksessä aikataulullisesti liian suuret säästötavoitteet. Myös kuluvan vuoden kehysriihessä päätetty varhaiskasvatusmaksujen alennus voi kompensaatiosta huolimatta heikentää kuntataloutta. Kuntaliitto arvioi, että maksualennus pienentää kuntien asiakasmaksuja hallituksen laskelmia voimakkaammin sekä lisää kuntien varhaiskasvatuksen järjestämis- ja investointikustannuksia oletettua enemmän.

Ylimitoitettujen vaikutusarvioiden vuoksi julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä kuntatalouden kehitysnäkymä lähivuosille voi olla liian ruusuinen. Toisaalta ennuste ei sisällä kuntien omien sopeutustoimia. Viime vuosina monet kunnat ovat joutuneet hitaasti kehittyvän tulopohjan vuoksi toteuttamaan mittavia henkilöstösäästöjä sekä karsimaan palveluverkkoaan. Mitä todennäköisemmin nämä toimet jatkuvat myös kehyskaudella ja vaikuttavat nyt esitettyyn kuntatalouden kehitysarvioon positiivisesti.

Hallitus on sitoutunut kuntataloutta tukeviin linjauksiin

Suuri osa hallituksen linjauksista on kuitenkin kuntatalouden kestävyyden turvaamiselle erittäin tärkeitä ja hyödyllisiä linjauksia. Tällaisia linjauksia ovat muun muassa paikallishallinnon rahoitusasematavoite, johon edetään pääsääntöisesti sopeuttamalla kuntien toimintamenoja sekä laajentamalla kuntien tulopohjaa. Kehyskaudella kuitenkin sekä kuntasektorin menojen ja tulojen lasku ovat historiallisen suuria. Tähän vaikuttavat erityisesti perustoimeentulotuen maksatuksen Kela-siirto, kilpailukykysopimus ja sote- ja maakuntauudistus.

Kuntataloudelle tärkeitä hallituksen linjauksia on kuntatalouden menorajoite ja se, että kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Kuntataloutta tukenut linjaus on ollut myös se, että jos menojen lisäyksistä kuitenkin kokonaisedun nimissä päätetään, menojen lisäyksille taataan täysimääräinen rahoitus. Kuntatalouden rahoitusasemaa tukee voimakkaasti myös veroperustemuutosten kompensointi, joka kompensoi kunnille hallituksen veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottojen menetykset.

Kilpailukykysopimus heikentää kuntataloutta hallituksen arvioita voimakkaammin

Kilpailukykysopimus alentaa kuntatyönantajan sairausvakuutus-, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vuosina 2017–2020. Lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla vuosina 2017–2019 ja vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla. Hallitus arvioi viime syksynä, että nämä toimet tuovat kuntatalouteen yhteensä 700 milj. euron toimintamenojen säästöt. Osa näistä tosin kohdistui jo vuodelle 2016.

Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutosten kasvattamien verovähennysten kautta. Näitä verotuottomenetyksiä ei kompensoida kunnille. Lisäksi kuntien valtionosuuksia alennetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö 75 prosenttisesti vuonna 2017. Hallituksen laskelmien mukaan kuntatalous jää näiden kilpailukykysopimukseen liittyvien päätösten seurauksena lievästi, noin 90 milj. euroa, alijäämäiseksi. Jos nettovaikutuksessa huomioidaan myös työnantajamaksujen alentamisen laskennallinen vaikutus valtionosuusindeksiin, niin kuntatalous heikkenee kilpailukykysopimuksesta johtuen 168 milj. euroa.

Kuntatalouden kehitysarviossa vuosityöajan pidentämisen vaikutukset perustuvat tekniseen oletukseen. Säästöjen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Tästä huolimatta työajan pidennykselle arvioitu säästö esitetään leikattavaksi täysimääräisesti jo vuonna 2018. Vaikutusarvioita ei ole päivitetty kevään julkisen talouden suunnitelmassa, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen esitetään noin 120 milj. euron lisäleikkausta (22 € per asukas).

Erityisesti pienemmistä kunnista saatu palaute kertoo yksiselitteisesti, että kunnat eivät ole onnistuneet pienentämään työvoimakustannusten nousua vuosityöajan pidentämisen vuoksi. Sen vuoksi kiky-valtionosuusleikkausta on kohtuullistettava tai ajoitettava uudelleen. Jos valtionosuuksia leikataan ennakoidulla tavalla, kuntatalous painuu kilpailukykysopimuksen seurauksena selvästi alijäämäiseksi. Ei lievästi, kuten hallitus on tavoitteissaan linjannut.

Kuntatalouden näkymiin sisältyy huomattavaa epävarmuutta

Kuntatalous on viime vuosina vahvistunut mm. hallituksen ja kuntien omien sopeutustoimien vuoksi. Sopeutustoimet ovat hillinneet kuntien menojen kasvua, mutta jatkossa ongelmana on kilpailukykysopimukseen liittyvä tulojen merkittävä alentuminen. Verotulojen ennakoidaan pienenevän 0,7 % ja valtionosuuksien lähes 4 %. Veropohjan heikkeneminen yhdistettynä kuntien investointitarpeiden kasvuun uhkaa kasvattaa lainanottoa. Kuntatalouden menoennusteeseen sisältyy myös huomattavia riskejä. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi sopeutustoimien yhteydessä arvioitujen säästöjen, kuten erikoissairaanhoidon keskittämisestä kunnille aiheutuvien säästöjen, toteutuminen oletettua hitaammin.

Sote- ja maakuntauudistus sisällytettiin kuntatalouden kehitysarvioon ensimmäistä kertaa. Muutoksen taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen vuonna 2019 ja siitä eteenpäin on vaikea kuvata tässä vaiheessa tyhjentävästi, minkä vuoksi ennusteeseen sisältyy tällä kertaa poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Hallitus arvioi, että sote- ja maakuntauudistus pienentää menojen kasvupainetta. Painelaskelmissa näin käykin.