VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018—2021

Kuntatalous vahvistui - näkymät kuitenkin vaikeutumassa

Kansantaloudessa on tapahtunut lievä käänne parempaan. Tämän myötä myös kuntatalouden ennakoidaan vahvistuvan viiveellä. Menokehitys jatkuu maltillisena, minkä sijaan ongelmana on tulojen merkittävä alentuminen. Verotulojen ennakoidaan pienenevän 0,7 % ja valtionosuuksien lähes 4 %.

Kuntien menot alentuvat kilpailukykysopimuksen, toimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien toimenpiteiden myötä. Verorahoituksen alentuminen yhdistettynä kuntien vuoden 2017 talousarvioissa ennakoituun investointitarpeiden kasvuun uhkaa kasvattaa lainanottoa merkittävästi.

Kuntatalous vahvistui viime vuonna tilikauden tuloksen ollessa noin 0,8 miljardia euroa. Tulosta paransivat erityisesti kuntien omat, noin 0,4 miljardin euron sopeuttamistoimenpiteet sekä kilpailukykysopimukseen liittyvien alentuneiden lomapalkkavarausten kirjautuminen vuodelle 2016.

Kuntasektorin menot kasvoivat erittäin maltillisesti, keskimäärin reilun prosentin. Vaikka kokonaisuutena vuosi 2016 oli positiivinen, tilikauden tulos oli negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 miljardia euroa.

Kuntien ja maakuntien tulevaisuuden talouden vakaus

Selonteossa tuodaan esille pidemmän aikavälin keskeisinä kustannusten karsintatoimina lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, digitalisaation hyödyntäminen sekä sote- ja maakuntauudistus. Joiltain osin tehtävien ja velvoitteita vähentämisessä on onnistuttu, mutta työtä on vielä edessä. On tärkeää varmistaa, ettei uusia tehtäviä anneta tai entisiä laajenneta. Digitalisaation hyödyntäminen on tärkeää, mutta on vaikea etukäteen arvioida, milloin se aidosti alkaa tuottaa säästöjä. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy kustannusten näkökulmasta erityisesti valinnanvapauden laajentamiseen liittyen riski kustannuksiin kasvuun.

Sote-uudistuksen toteutuessa ikäsidonnaisten menojen kasvu siirtyy kunnilta maakuntien harteille. Tilastotiedot osoittavat, että kunnat ovat onnistuneet menojen sopeuttamisessa myös vuonna 2016. Tämä luo pohjaa kestävälle taloudelle myös tulevaisuuden maakuntamallille.

Verotulojen näkökulmasta on tärkeää huolehtia työllisyyskehityksestä. Kannustinloukkujen pienentämiseen tähtäävät varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen ja asumistukeen tehtävät muutokset sekä työttömien aktivointitoimet ovat kuitenkin aika pieniä. Kannustavuuden näkökulmasta olisi tärkeää tarkastella tai uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää kokonaisvaltaisemminkin.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan 1.3.2017. Sen perusteella jo laskettiin asiakasmaksuja kunnissa.  Kehysriihen yhteydessä tehty uusi asiakasmaksulinjaus pienentäisi suunnitelman mukaan kuntien maksutuottoja noin 90 miljoonaa euroa. Tämä olisi tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuuksia lisäämällä, yhteisöverotuotoilla sekä kiinteistöveron alarajaa nostamalla toistamiseen. Mikäli tavoiteltu työllisyyden lisääntyminen toteutuu, Kuntaliiton laskelmien mukaan kokonaisvaikutus kuntien talouteen on noin 133 miljoonaa euroa vuosittain. Kustannuksiin vaikuttaa maksutuottojen menetys, työllisyyden kasvusta johtuva lasten määrän lisääntyminen sekä lasten määrän kasvusta johtuva tilatarve.

Valtion toimenpiteiden JTS:ssä esitetyt kuntatalousvaikutukset vuonna 2019, milj. euroa

Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuosina 2018—2019. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2015 toteutuneiden kustannusten pohjalta vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 73,4 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kuntien valtionosuuksia yhteensä 4,5 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 25 milj. euron lisäys vuodesta 2018, jolla kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista.

Valtionosuuksissa otetaan huomioon kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 468 milj. euroa v. 2018 suhteessa edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan. Vuonna 2019 vähennys on 188 milj. euroa ja vuosina 2020—2021 n. 62 milj. euroa.

Vähennys mitoitetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Vuosityöajan pidennykseen perustuva leikkaus nousee täysimääräiseksi vuonna 2018. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Lisäksi vähennyksen mitoituksessa otetaan huomioon sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntien menoihin.

Kuntaliitto suhtautuu periaatteessa positiivisesti niin rahoitusasematavoitteeseen kuin menorajoitteeseen. Niiden toteutuminen täysimääräisesti ei kuitenkaan Kuntaliiton mielestä ole mahdollista eikä todennäköistä.

Erityisesti seuraavien toimenpiteiden vaikutuksista kuntien talouteen ei ole olemassa luotettavia arvioita

• kilpailukykysopimukseen liittyvä työajan pidentäminen
• vanhuspalvelujen laatusuositus
• erikoissairaanhoidon alueellinen tehostaminen
• omaishoitajien aseman parantamisen vaikutukset 
• asiakasmaksujen toteutuminen.

Olisi tärkeää, että merkittävää epävarmuutta sisältävien säästölaskelmien perusteella ei tehtäisi etukäteen leikkauksia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät erityishuomiot

Sairaanhoitovakuutusten ensihoidon matkakorvaukset aiotaan selonteon mukaan lopettaa. Epäselväksi jää, miten ensihoidon asiakasmaksu tapahtuu tulevaisuudessa. Olisi tärkeää selvittää asian kustannusvaikutukset ja kompensoida maakunnille mahdollinen kustannusten lisäys.

Selontekoon liittyy kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin vähentävästi vaikuttavaa muutosta, laatusuositusten muuttaminen sekä erikoissairaanhoidon keskittämisasetus. Laatusuositusluonnos on viime viikolla julkaistu otakantaa.fi-sivustolla. Kuntaliitto pitää tärkeänä suosituksen keventämistä, mutta suhtautuu säästöihin annetun luonnoksen perusteella kriittisesti.

Erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen sisältöä ei ole tiedossa, mistä syystä vielä on mahdotonta arvioida sen kustannusvaikutuksia. Selonteon mukaan menojen arvioidaan vähenevän 350 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, vuonna 2018 125 miljoonalla eurolla. 350 miljoonaa euroa on noin 5 prosenttia erikoissairaanhoidon menoista. Näin suuri menojen sopeuttaminen vaatii isoja keskittämisiä. Riski siihen, ettei säästöt toteudu odotetun kaltaisina on merkittävä.

Selonteon mukaan asumistuen neliövuokrakatto aiotaan palauttaa. On ymmärrettävää, että asumiseen liittyviä sosiaaliturvaetuuksien kasvua halutaan hillitä. Jos tarkoituksena on vaan löytää säästöjä asumistukimenoihin, neliöhintarajojen palauttamista parempia vaihtoehtoja voisivat olla asumistukiprosentin tai hyväksyttävien asumismenojen tason alentaminen. Huomionarvoista on, että yleisen asumistuen enimmäistaso on jo ennestään erityisesti kuntaryhmissä 1 ja 2 alhainen, mistä syystä suuri osa erityisesti perusturvan varaan joutuvista yksin asuvista työttömistä henkilöistä joutuu näissä kunnissa turvautumaan kuukausittain toimeentulotukeen voidakseen ylipäätään asua jossain.

Kehyslinjaukseen liittyvässä STM:n tiedotteessa todetaan että ”selvitetään, millaisia kustannus, työllisyys‐ ja tulonjakovaikutuksia ja muita vaikutuksia on sillä, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja hoidetaan pelkästään asumisen tukien kautta”. Tämä avaus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja varsin mullistavalta ajatukselta. Sen toteuttaminen on kuitenkin sidoksissa myös perustuslakiin ja voi osoittautua varsin vakiintunut toimeentulotukijärjestelmä huomioiden haasteelliseksi. Joka tapauksessa vuokratason kohtuullisuuden näkökulmasta tällainen uudistus olisi tarpeen.

Maakuntien valmistelun ja toimeenpanon rahoitus

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu- ja toimeenpanoresurssit on keskitetty talousarviossa valtiovarainministeriön pääluokkaan. Sote- ja maakunta-uudistuksen toimeenpanon valmisteluun ja ohjaukseen, kuten maakuntien väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuuston sekä maakuntien palvelukeskusten perustamisen ja käynnistämisen kustannuksiin, osoitetaan 58 milj. euroa v. 2018, 7,7 milj. euroa v. 2019, 2,2 milj. euroa v. 2020 ja 1,2 milj. euroa v. 2021.

Maakuntien perustamisen myötä valtion ohjaustehtävät lisääntyvät, mihin liittyen valtiovarainministeriön toimintamenoihin osoitetaan 1,8 milj. euron lisäys ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoihin 0,7 milj. euron lisäys.  Uudistus merkitsee myös mittavia muutoksia tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. Nämä ratkaisut ja niiden vaatimat resurssitarpeet tulevat tarkentumaan jatkovalmistelussa. Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen kohdennetaan 100 milj. euron määräraha vuodelle 2018.

Kuntaliito pitää uudistusten toimenpanoon varattuja resursseja aivan liian vaatimattomina. Riittämättömät voimavarat uhkaavat koko uudistuksen toteutumista suunnitellussa aikataulussa. Valmistelua ei myöskään tule rakentaa nykyistä voimakkaammin kuntien varaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tero Tyni

erityisasiantuntija