Käsiteltävänä olevassa selonteossa todetaan, että kysymyksessä ei ole toimenpideohjelma vaan tavoitteena on ollut tuottaa periaatelinjauksia konkreettisen jatkotyön pohjaksi. Linja on oikea. Osa tulevaisuuden kehityksestä voidaan nähdä etukäteen erilaisten trendien jatkumona, mutta kukaan ei pysty tarkkaan ennustamaan, miltä suomalainen yhteiskunta vuonna 2030 näyttää.
Selonteossa kartoitetaan yhteiskunnallisia haasteita ja uhkia, jotka tulevat vaikuttamaan Suomen kykyyn pärjätä jatkossa entistä syvenevämmän kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmassa.
Otsikon mukaisesti selonteossa haetaan kestävällä kasvulla hyvinvointia tulevaisuudessa. Merkittävänä haasteena nähdään Suomen kyky luoda ja ylläpitää riittävää taloudellista vaurautta, jotta hyvinvointia voitaisiin yllä pitää. Verotulojen kehitys jatkuu heikkona, koska talouskasvuun ei saada vauhtia. Samalla työikäisen väestön osuus vähenee ja ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu kiihtyy.
Selonteossa nostetaan esille erilaisia mahdollisuuksia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen pienet kotimarkkinat eivät mahdollista kasvua vaan hyvinvointi on haettava viennistä. Yrittäjyyteen kannustaminen ja yrittäjyyden toimintaympäristön parantaminen ovat tärkeitä tekijöitä, joilla kilpailukykyä saadaan vahvistettua. Oikein suunnatuilla kannustimilla voidaan edesauttaa yritystoimintaa. Lisäksi sellaisten alojen tukeminen, joilla on kansainvälisiä mahdollisuuksia, on suuri merkitys. Suomen pohjoinen asema tulee nähdä mahdollisuutena eikä pelkästään haasteena.
Eri puolilla Suomea, alueilla on omat vahvuutensa ja niitä on pystyttävä tukemaan ja hyödyntämään. Saavutettavuuteen panostaminen takaa koko maan osallistumisen niin oman alueensa kuin yhteisenkin hyvinvoinnin rakentamiseen.
Henkisellä ilmapiirillä on yleisesti ottaen suuri vaikutus hyvinvoinnin kehitykseen. Selonteossa yritetään avata keinoja saada kansalaisista entistä motivoituneempia. Tavoitteeksi on asetettu suomalaisen kateuden ja epäonnistumisen pelon karsiminen. Kannustavuutta on lisättävä ja jokaisella tulee olla oma merkityksellinen paikkansa yhteiskunnassa. Tähän on pyrittävä.
Digitaalitalouden etenemisellä on suuri merkitys uudenlaisen toiminnan kehittämisessä ja sen avulla voidaan muuttaa entisiä rakenteita koko yhteiskunnassa niin yrityksissä kuin eri organisaatioissakin. Yhteiskunnan panoksia tarvitaan digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen
Julkisen sektorin toiminnan kehittämisessä ICT:n hyödyntäminen tuo mahdollisuuksia ennen kaikkea kansallisen ja paikallisen tason sekä muiden toimijoiden yhteistyön järkevöittämiseen. Selonteossa esille nostetut paikallisen demokratian vahventaminen ja valtiokeskeisyyden karsiminen ovat hyviä keinoja kansalaisten sitouttamisessa omaan ympäristöönsä ja oloihinsa. Samalla myös kuntia koskevaa velvoitteita sisältävää lainsäädäntöä olisi karsittava.
Kaiken kaikkiaan selonteosta voidaan saada eväitä paremman huomisen rakentamiseen, mutta se edellyttää näiden visioiden saattamista konkreettisiksi toimiksi. Hienojen ajatusten toteuttamiseen tarvitaan vahvaa poliittista yhteisymmärrystä ja yhteistä pitkäjänteistä näkemystä siitä, mikä on Suomen parhaaksi.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ulla Karvo
kehityspäällikkö
